Hyppää pääsisältöön

Mikä on suomen kielen vaikein sana? Se löytyy tästäkin otsikosta!

Kielitoimiston sananselitykset sanoista emoji, suolasuihke ja mobiilisovellus
Kielitoimiston sananselitykset sanoista emoji, suolasuihke ja mobiilisovellus Kuva: YLE / Rami Moilanen Kielitoimiston sanakirja

Suomi on hyvin ilmaisuvoimainen ja vivahteikas kieli. Samalla sanalla voi olla jopa yli kaksikymmentä eri merkitystä riippuen sanan käyttöyhteydestä. Vaikeimpia selitettäviä ovat tuiki tavalliset verbit.

Korkein mahdollinen – joskin vajavainen ja koko ajan kehittyvä – totuus suomen kielestä löytyy Kielitoimiston sanakirjasta. Se on Kotimaisten kielten keskuksen julkaisema suomen kielen sanakirja, jonka tarkoituksena on kuvata suomen nykyisen yleiskielen keskeiset sanat.

Sanoista selitetään muun muassa niiden merkitys, oikeinkirjoitus ja taivutus sekä annetaan tietoa niiden käytöstä.

Monet adjektiivit ja substantiivit kuten joviaali, pihi, polkupyörä tai saapasrenki on helppo selittää yksiselitteisesti ja napakasti.

Sen sijaan esimerkiksi jotkut paljon käytetyt verbit kuten tulla ovat niin monimerkityksisiä, että niiden kattava selittäminen on todella hankalaa.

Tulla -sanan merkitys on aivan erilainen vaikkapa lauseissa "Protokollan mukaan eduskunnan puhemies tulee ennen pääministeriä.", "Sarjan kokonaishinnaksi tulee 300 euroa." tai "Tulimme hyvin juttuun naisen kanssa.".

Vaikeimmin selitettävä sana

Kaikkein vaikeimmin selitettävä suomen kielen sana on olla. Verbillä on 26 merkitysryhmää, joilla jopa kuusi alaryhmää.

– Mikään muu artikkeli ei yllä painetussa sanakirjassa lähes kolmeen kokonaiseen painosivuun, kertoo Kielitoimiston sanakirjan toimitussihteeri Minna Haapanen.

Sanakirjan selityksen mukaisesti verbi voi esimerkiksi ilmaista jonkin olemassaoloa ("Olemassa olevat työpaikat halutaan säilyttää."), sitä voi käyttää apuverbinä ("Hänen on täytynyt eksyä.") tai sillä voi vaikkapa viitata jonkun ikään ("Hän on 20-vuotias.").

Mediaseksikäs ja granola pääsivät mukaan sanakirjaan

Kielitoimiston sanakirjassa on reilut 100 000 hakusanaa. Nämä vakiintuneet ja yleisessä käytössä olevat sanat ovat vain murto-osa suomen kielen kaikista sanoista.

Sitä, kuinka monta sanaa suomen kielessä on ei tiedä kukaan, koska esimerkiksi yhdyssanoja ja erilaisia sanajohdoksia voidaan muodostaa lähes rajattomasti. Lisäksi kieli muuttuu ja uusia sanoja syntyy koko ajan.

Kielitoimiston sanakirjan tuorein painettu versio on vuodelta 2012, mutta ajantasaisin sähköinen versio on netissä vapaasti kaikkien luettavissa.

Uusimmassa, helmikuussa 2017 tehdyssä päivityksessä sanakirjaan lisättiin noin 650 uutta sana-artikkelia ja muutoksia tehtiin lähes 1200 artikkeliin. Uusia sanoja ovat muun muassa:

EMOJI alun perin jap. kuvamerkkejä, joita käytetään tekstin osana esim. erilaisissa sosiaalisen median sovelluksissa. Valikko saatavilla olevista emojeista. Lähetti ryhmälle viestin, jossa oli paljon emojeja.

GRANOLA ruok. myslin tapainen rapea, paahdettu seos.

HÖNTSÄTÄ ark. kepeästä, rennosta, huolettomasta liikkumisesta, vars. joukkueurheilusta puhuttaessa. Höntsättiin kentällä ihan vaan hupimielessä.

ILMIÖPOHJAINEN Ilmiöpohjainen oppiminen oppiminen erilaisia ilmiöitä (1) kokonaisvaltaisesti tarkastellen. Ilmiöpohjainen opetus erilaisia ilmiöitä (1) useamman oppiaineen piirissä käsittelevä opetus.

JOUSTOKAUKALO urh. jääkiekkokaukalo jossa on joustavat, iskuja vaimentavat laidat.

MEDIASEKSIKÄS ark. mediaa kiinnostava, mediassa t. julkisuudessa usein esiintyvä. Kaikki urheilulajit eivät ole yhtä mediaseksikkäitä. Mediaseksikäs julkkis.

MOBIILISOVELLUS tietotekn. mobiililaitteelle suunniteltu sovellus.

PAPERILEHTI sähköisen lehden vastakohtana: paperilla julkaistu sanoma- t. aikakauslehti, printtilehti. Lehteä julkaistaan sekä paperilehtenä että verkossa.

PYÖRÄKAISTA polkupyörä- ja mopoliikenteelle tarkoitettu, tiemerkinnöin osoitettu ajoradan osa.

SUOLASUIHKE (vars. hiusten muotoiluun käytettävä) suolaa sisältävä suihke. Hiuksia tuuheuttava suolasuihke.

Vanhentuneita sanoja poistetaan

Kielitoimiston sanakirjasta myös poistetaan sanoja päivitysten yhteydessä. Usein syynä on se, että jokin toinen samaa tarkoittava sana on yleistynyt niin, että poistettavaa sanaa ei enää yleisesti käytetä.

Näin on käynyt muun muassa sanoille:

RINGETTI (poistettu vuoden 2008 versiosta, koska sana ringette yleistyi ja jäi käyttöön)

VESIVUODE (poistettu vuoden 2012 versiosta, koska sana vesisänky yleistyi ja jäi käyttöön)

Toimittajat sanastavat uusia sanoja

Kielitoimiston sanakirjaa toimittaa seitsenhenkinen toimitus. Työ pohjautuu uudissanatietokantaan, jonne kirjataan vuosittain viidestä seitsemään tuhatta uutta sanaa. Niistä toimitus valikoi päivitysten yhteydessä sanakirjaan yleisesti käytössä olevat sanat.

Uudissanatietokantaan sanat päätyvät sanastuksen seurauksena. Sanastus on sitä, että sanakirjantoimittajat etsimällä etsivät uusia sanoja lukemalla ja kuuntelemalla kieltä.

Kun löytyy uusi sana, joka ei ole tietokannasssa, siitä tehdään sanalippu. Siinä selitetään millainen sana on ja missä se on esiintynyt.

Nykyään käytössä olevassa sähköisessä tietokannassa sanalippuja on parisataatuhatta, Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen arkistoissa vanhoja paperisia sanalippuja on miljoonia.

Sanastuksen ohella uudissanatietokantaan ja Kielitoimiston sanakirjaankin sanoja päätyy paljon myös siten, että ihmiset yksinkertaisesti ottavat yhteyttä toimitukseen ja ehdottavat uutta sanaa.

Kirjasta puuttuu yhä paljon sanoja, jotka sinne ehdottomasti kuuluisivat, mutta ovat epähuomiossa jääneet sinne laittamatta.

Ehdotuksia odetetaan innolla osoitteessa: kielitoimistonsanakirja@kotus.fi.

Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 5.5.2017

Uusimmat sisällöt - Puoli Seitsemän