Hyppää pääsisältöön

Rakkaus runoihin syttyi lapsena – Jenni Haukion toimittama runoantologia on myyntimenestys

Jenni Elina Haukio 5.5.2017
Jenni Elina Haukio Jenni Elina Haukio 5.5.2017 Kuva: Yle / Juha Suomalainen Jenni Haukio

Jenni Haukio kertoo innostuneensa runoihin pienenä lapsena. Jo ennen kouluikää hän kirjoitti paperille lyhyitä sommitelmia, ja ensimmäisen oman runonsa hän esitti julkisesti koulun juhlassa kahdeksan vuotiaana. Se oli runo luonnosta.

Uutta kokoelmaa Jenni Haukiolta joudumme vielä odottamaan, mutta hän sanoo joitakin runoja olevan jo valmiina.

Vastikään ilmestyi Haukion toimittama runoantologia Katso pohjoista taivasta. Se on Suomen itsenäisyyttä juhliva kirja, jossa on runoja 1800-luvulta nykypäivään. Huhtikuun alussa ilmestynyt kirja on noussut yleisön suosikiksi, ja kirjan kokonaispainosmäärä on jo lähes 45 000 kappaletta, mikä on runokirjalle käsittämätön määrä.

Runojen valikoiminen Katso pohjoista taivasta -kokoelmaan oli aikaa vievä projekti. Omasta noin tuhannen runokokoelman joukosta Jenni Haukio valitsi ensin noin 700 runoa. Hän laittoi paperiarkkeja huoneensa lattialle ja merkitsi valitut. Karsimista helpotti se, että kokoelman valintaperusteena oli ensisijaisesti runo eikä runoilija.

Kokoelmassa on yhteensä 367 runoa, jotka on teemoitettu kahteentoista osaan. Kirja tuo runojen kautta lukijan Suomen itsenäisyyttä edeltävästä ajasta nykypäivään. Vuosikymmenittäin etenevä valikoima ei ole tiukasti kuitenkaan sidottu runon julkaisuvuoteen vaan osa runoista on sijoitettu yhteen samasta teemasta puhuvan toisen runon kanssa.

Runoantologia antaa moniäänisen kuvan Suomen vaiheista eri vuosikymmenillä. Esimerkiksi sotaa edeltävien ja sotavuosien runot on koottu teemaan Oi kallis Suomenmaa. Yllättävästi tämän osan alkupuolella on kolme runoa Arvo Turtiaiselta ja osio päättyy V.A. Koskenniemen runoon Finlandia. Näillä valinnoilla runot antavat hienon moniäänisen kuvan itsenäisyytemme kriisivuosista.

Teos alkaa teemalla Maa kunnasten ja laaksojen, ja sen aloittaa Aleksis Kiven runo Suomenmaa. Se johdattaa lukijan suomalaisen luonnon keskelle ja tuo ajatuksen siitä maisemasta, jonne aikanaan olemme asettautuneet. Luontoteema tulee eri vuosikymmenillä esille muun muassa Aaro Hellaakosken, Risto Rasan ja Eeva Kilven kautta. Näiden teksteissä näkyy ihmisen luontosuhteen muuttuminen jumalaisesta ihastuksesta huoleksi luonnon muuttumisesta ja siitä, mitä ihminen tekee luonnolle ja eläimille.

Eniten runoja on valittu 1970-luvulta ja uusia 2000-luvun runojakin on paljon. Ylipolitisoituneen 70-luvun runot on valittu rohkeasti yhteiskunnallisuuden painolastia välttäen. Näkökulma on yksityisen ihmisen kokemuksissa ja tunteissa. Viimeisellä teemallaan Vielä kaikki on näkemättä kokoelma avaa ajatuksia tulevaisuuteen.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Kirjojen Suomi