Hyppää pääsisältöön

Sävykkäästi laulavaa espanjalaista kitaramusiikkia

Kitaristi Osmo Palmun soitossa yhdistyy minun makuuni sopivalla tavalla juurevuus ja laulavuus, mikä tuntuu myös sopivan espanjalaiseen ohjelmistoon. Palmu on jakanut Andrés Segovian perinnön ympärille rakennetun ohjelmansa neljään osaan. Toistuvana elementtinä läpi ohjelman kulkevat Manuel Poncen Preludit toimivat osien aloittajina ja välisoittoina. Kitaralevyt ovat usein kokonaisuuksina sillisalaattimaisia, mutta näin ratkaistuna salaatin koostumus tuntuu oikealta.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Vihdin kirkossa tehdyssä äänityksessä on haettu tummaa sointia ja sille pitkää kaikua. Vaikka tummuus tuntuu osittain jopa verhoavan kitaran soinnin kirkkaampaa päätä, jälkisoinnissa on onnistuttu löytämään sopiva ja miellyttävä tasapaino. Erityisesti pidän Osmo Palmun soiton herkullisesta, musiikillisesti puhuttelevasta sävymaailmasta. Pidän myös hänen hallitusta ja vaihtelevasta vibratostaan, jota ei aina näin hyvällä maulla käytettynä kohtaa kitaramusiikissa. Palmu ei vaikuta pyrkivän äärimmäiseen intensiteettiin – kuten joillain kitaristeilla on tapana – mutta soitossa on tarvittaessa imua ja rytminkäsittely on luontevaa.

Itselleni miellyttävin tuttavuus levyllä on Federico Moreno Torroban Sonatina, joka on myös levyn laajamittaisin teos. Palmulle tuntuvat sopivan hyvin sekä Torroban tai Poncen laajempia klassisia muotoja espanjalaiskaraktereihin yhdistävät kappaleet että Poncen lyhyet aforistiset Preludit. Vahvoista karaktereista huolimatta kokonaisuudessa on aika-ajoin hidas, mietiskelevä tunnelma, minkä myötä Palmu lienee antanut kokonaisuuden otsikoksi Estudio sin luz – Etydi ilman valoa, levyn päättävän Andrés Segovian teoksen otsikkoa mukaillen.

Vaikka levyn tuotannosta ei välity samanlainen raffinoituneisuus kuin joistain viime aikoina kuulemistani kitaralevyistä, se tarjoilee yhtä kaikki puhuttelevaa espanjalaismusiikkia jäntevänä kokonaisuutena ja on kelpo käyntikortti taiteilijalleen.

“Osmo Palmu – Estudio sin luz”. - Manuel Poncen, Federico Moreno Torroban, Joaquin Rodrigon, Alexandre Tansmanin, Darius Milhaud’n ja Andres Segovian kitarateoksia. (Fuga, FUGA-9434)

Kuuntele Uudet levyt 5.5.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Ensimmäinen kisapäivä enteili jo kovaa tasoa

    Maj Lind -pianokilpailu käynnistyi Musiikkitalossa.

    Maj Lind -pianokilpailujen ensimmäisenä alkueräpäivänä eteläkorealainen Hans H. Suh keräsi raikuvimmat aplodit ja vakuutti myös Ylen asiantuntijan pianopedagogi Niklas Pokin. Kuudesta suomalaiskilpailijasta kolme, Tarmo Peltokoski, Justas Stasevskij ja Fanny Söderström olivat vuorossa heti ensimmäisenä kisapäivänä.

  • Harvinaista arpaonnea Maj Lind -pianokisassa, ainakin toisille

    Tarmo Peltokoski nosti oman nimensä arpahatusta.

    Kansainvälinen Maj Lind -pianokilpailu alkaa! Arvonnassa toimi onnettarena perinteen mukaan kilpailun nuorin osanottaja, joka tällä kertaa onnistui nostamaan arvontahatusta oman nimensä. Tarmo Peltokoski harmitteli kiirettä, Daria Parkhomenko puolestaan iloitsi ylimääräisistä lepopäivistä.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Justas Stasevskij

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Justas Stasevskij on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Tallinnassa 1989 ja opiskellut pianonsoittoa mm. Sibelius-Akatemiassa ja Wienin taidekorkeakoulussa. ”On sellaisia maagisia hetkiä, kun tuntee, että jokainen korvapari siinä salissa kuuntelee mun tekemistä,” Justas Stasevskij kertoo.

  • Maj Lind –kilpailun 2017 suomalaispianistit: Hannu Alasaarela

    Kuusi suomalaista hyväksyttiin Maj Lind -pianokilpailuun.

    Hannu Alasaarela on yksi kuudesta suomalaisesta kansainväliseen Maj Lind –pianokilpailuun 2017 hyväksytystä pianistista. Hän on syntynyt Oulunsalossa 1994 ja opiskellut pianonsoittoa Oulunsalon taidekoulussa ja Sibelius-Akatemiassa. ”Haaveilin säveltämisestä, ihailin kaikkia suuria säveltäjiä ja tein kokoajan sellaisia pienimuotoisia kappaleita,” Hannu Alasaarela muistelee alkuaikojaan pianon äärellä.