Hyppää pääsisältöön

Verraton herra Simpson

Klassisen musiikin Vuodenajoista tunnetuimmat ovat Antonio Vivaldin käsialaa, mutta Vuodenaikojen mukaan nimettyjä teoksia on ollut ennen ja jälkeen Vivaldin. Kiinnostavan kokonaisuuden muodostavat Christopher Simpsonin gamba-yhtyeelle säveltämät Vuodenajat. Oivallinen saksalainen gambayhtye Sirius Viols on levyttänyt Simpsonin teoskokonaisuuden soinnillisesti vaihtelevalla, rikkaalla continuoryhmällä luoden näin valoa yhteen musiikinhistorian kiinnostavimmista vaiheista.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Maailma ympärillämme elää jatkuvassa muutoksessa. Silti tietyt asiat toistuvat samalla tavoin vuodesta toiseen läpi aikojen. Vuodenajoissa voi nähdä nämä molemmat puolet: yhtäältä ne toistuvat yhtä varmasti kuin Vivaldin viulukonsertot toivekonserteissa; toisaalta ne ovat lopulta aina erilaisia. Yksikään vuosi ei ole samanlainen, eivätkä nykyajan talvet ole samanlaisia kuin menneiden aikojen. Muutos on vääjäämätön ja meidän kykymme vaikuttaa siihen vähäinen, mutta historiasta voimme oppia – ennenkään ei ole ollut samanlaista.

Renessanssin polyfoniakäytäntö säilyi Englannissa läpi 1600-luvun muun maailman jo kohkatessa uudesta italialaisesta musiikista. Se eli ja kehittyi mukavasti erityisesti juuri viol consort eli gambayhtye-musiikissa. Siihen liittyi olennaisesti divisioiden soittaminen eli tiettyjen toistuvien musiikillisten rakenteiden varassa improvisoiminen. 1600-luvun alkupuolella Englannissa elänyt Simpson oli taitava gambansoittaja sekä ilmeisen aktiivinen ja monipuolinen herra. Hän osallistui rojalistien puolella Englannin sisällissotaan ja on jäänyt sitäkin kautta historiankirjoihin. Mutta eritoten Simpson kirjoitti useita merkittäviä gambansoiton tekniikkaa ja ajan soittokäytäntöä käsitteleviä kirjoja, joita on nyttemmin luettu ahkerasti vanhan musiikin liikkeen piirissä.

Hille Perlin vetämä Sirius Violsin gambatrio sekä oivallisesti säestävä kolmihenkinen continuoryhmä esittävät Christopher Simpsonin kolmiosaisten Vuodenaikojen kokoelman rikkaasti eläytyen, värittäen ja musiikilliseen kudokseen herkästi tarttuen. Tekninen puhtaus niin soitossa kuin Deutsche Harmonia mundin luotettavassa tuotannossa tekee levystä aarteen vanhasta musiikista kiinnostuneille – ja ihastuttavan löydön niille, jotka haluavat tietää miltä kotimusisointi parhaimmillaan saattoi kuulostaa Shakespearen jälkeisessä, Kaarle I:n myrskyisässä ajassa.

Christopher Simpson: The Four Seasons. - Sirius Viols. (Deutsche Harmonia mundi, 88875190982)

Kuuntele Uudet levyt 5.5.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Viimeinen akateemikko Joonas Kokkonen – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 13. marraskuuta.

    Säveltäjä Joonas Kokkonen oli vimeinen musiikin edustaja Suomen Akatemiassa. Suuri yleisö muistaa hänet Viimeiset kiusaukset -oopperasta. Kokkonen oli vallankäyttäjä, joka omien laskujensa mukaan vaikutti samaan aikaan 40 eri instituution johtokunnassa.

  • Julia Wolfen vangitseva oratorio

    Julia Wolfen vangitseva oratorio

    Yhdysvaltalaisen Julia Wolfen (s. 1958) viime vuonna valmistunut oratorio Fire in my mouth on kirjoitettu naiskuorolle, tyttökuorolle ja orkesterille. Noin tunnin kestoinen teos sai ensi ensiesityksensä tänä keväänä ja kuullaan onneksi tuoreeltaan myös äänitteellä. Teoksen järkyttävänä lähtökohtana on vuonna 1911 syttynyt tehdaspalo New Yorkissa.

  • Taidokas duo esittelee vähemmän tunnettua ohjelmistoa

    Taidokas duo esittelee vähemmän tunnettua ohjelmistoa

    Viulisti Dawn Wohn ja pianisti Esther Park esittelevät debyyttijukaisullaan peräti yhdeksän tekijän (Lili Boulanger (1893-1918), Vítězslava Kaprálová (1915–1940), Amy Beach (1867–1944), Florence Price (1887–1953), Vivian Fine (1913–2000), Chihchun Chi-sun Lee (s.

  • Klarinettikvintettoja rytmimusiikin hengessä

    Klarinettikvintettoja rytmimusiikin hengessä

    Klarinetisti David Shifrin kolkuttelee seitsemääkymmentä, mutta vielä vaan soitto käy. Konkarin uudelle julkaisulle on valikoitunut rytmimusiikista ja etenkin jazzista ammentava kokonaisuus. Kolme klarinetille ja jousikvartetille kirjoitettua teosta edustavat pääosin aikamme soivuuksia, mutta mukaan on mahtunut sähäkkä Edward Kennedy "Duke" Ellington -sovituskin.