Hyppää pääsisältöön

Kohtalon isku vyön alle!

Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko
Markus Kajo: Ajatusten miljoonalaatikko Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen ajatusten miljoonalaatikko

Kohtalon isku vyön alle!

Tuli vastaan fakta.

Pää pehmenny tältä.

Oli vissiin vain ajan kysymys, vaikka ei tiennyt sitä ennen kuin nyt.

Kotona huomasin. Ja mitä enemmän touhusin, eikun vain paheni, jama.

Aivan menny kelvottomaksi pää.

Mieli siis, ei sen kuori.

Selitän!

Olin kotona, ja päässä sellainen olo kun päässä kotona on. Että hou, ham! Mitähän tekisin!

Niin sen sijaan, että olisin ajatellut seikkailuita, kuten yksinpurjehdusta Biskajanlahden kovassa merenkäynnissä, ainoana aseena verenhimokkaita valaita vastaan vain omat kädet ja huuto-ääni ja oranssi, muovinen, puolen litran vetoinen äyskäri. (Joka on narussa, ettei lähde omille teilleen pyörremyrskyssä.)

Niin seikkailumielteiden sijaan ajattelin, että raivaanpa vähän paikkoja asunnon piirissä.

Ja aloin ainehtia sitä hommaa.

Jongin ajan perästä huomasin, että pitäisi ottaa imurilla tuosta ja tuosta. Ja otin.

Ja piti hinkata hanoja sellaisella, mikä saa ne puhtaaksi, kiiltämään ja haisemaan venäläisen kasarmin juuripestyltä lattialta. Kloori on kai se äpätti, vaikka se onkin terveellisen näköisessä pullossa.

(Wikipedia: ”Vapaana alkuaineena esiintyessään kloori on vihertävän keltainen, yli kaksi kertaa ilmaa tiheämpi, tukahduttavan hajuinen ja hyvin myrkyllinen kaasu.”)

( Kloorta )

Niin sillä kloorilla niitä hanoja ja muita lötväsin ja rätin kanssa nihkutin ja kaavin.

Hanoista tuli kuin uudet. Hanoi rocks! Eikun kloori.

Sitten tämä:

Huomasin tulleen rallatelluksi huoneessa itseni toimesta, siivotessa!

Ymmärrän, että seikkailuja miettiessä voi hyristä urhoollisen mielen kirvoittamana, mutta että siivotessa. Ja mies. Ei ole mieltä siinä!

Pää pehmennyt; ei muuta järkeenkäypää selitystä.

Se vain mietitytti, että oliko pehmennyt täysin pilalliseksi, vai osittainko (%) vain.

No, kun en ratkisua keksinyt suoralta kädeltä, menin kahvilaan, ilomielessä. Heillä oli vain sitä pahaa kahvia, joten pyysin teetä (Maustamaton musta Chamraj).

Sain teen.

Liottelin sitä aikani, pieni lautanen oli laitettu teesihdin päälle estämään lämmön haihtumista. Annoin sen olla siihnä.

Ihmettelin, kun ei tummene tee millään pirulla.

Nostin lautasta ja katsoin teesihtiin. Vihreetä teetä myyty tälle!

Jos lioittaa jouluhimmeliä tiskiveden lämpöisessä vesiämpärissä ja sitten kaataa mukiin, siltä maistuu vihreä tee.

Tässä tapauksessa (Vihreä Chamraj) teesihdissä oli lehtiä paljon (kun olin pyytänyt - toki luullen saavani mustaa Chamraj-teetä), joten vihreän teen myrkyllinen maku oli paljon tavallista voimakkaampi: se maistui siltä kuin olisi pitänyt suussaan kourallista osin hapettuneita viidensentin kuparikolikoita jouluhimmeliliemessä.

Mikä helpotus! Ei ollut pää pehmenbnyt vielä niin paljon, että olisin pitänyt vihreästä teestä! Normaalius voitti selvästikin monta %!

Juhlin hakemalla ison kupin mustaa teetä (Musta maustamaton Chamraj) ja keksin joka oli suunnilleen apinan naaman kokoinen ja kivan nitsku.

(Varmaan johtuu joustavasta sokerista. Muita joustavia sokereita en tunne kuin fariinisokerin, joten lieni nitskuus sen ansioa.)

Tähän katkeraksi (kun maistuu vielä suussa se kirottu vihreä tee) lopuksi, ja todistukseksi mielikuvituksen ei vielä kokonaan menettämisestä siivousinnoittuneelle seikkailumielettömyydelle, haluan liittää kuvan pikku-ukosta, jonka näin vapunpäivänä (sic!) margariinirasiassa (sick!).

Margariinirasian margariiniin itsestään muotoutunut vihaisen miehen naaman puolisiluettikuva
Margariinirasian margariiniin itsestään muotoutunut vihaisen miehen naaman puolisiluettikuva Kuva: Margariinirasiaukko. Kuva muodostui margariiniin omia aikojaan. äkäinen

En tiedä näettekö saman kuin minä, mutta minusta voirasias eikun margariinirasiassa näkyy ihan selvästi vasemmalla puolisiluettikuva tummakulmaisen, äkäisen, viiksekkään miehen päästä.

Mullottaa siinä vastahankaisen näköisenä hän.

Ehkä teille näkyy sama, jos ette ole liian normaali vielä/enää..!

Toivoo:

Yksi monten puolesta.

Kommentit
  • Hankkisinko penin, huvikseen?

    Peni, ei peniä, vai jokin muu, miettii Markus Kajo

    Jos on tarpeeksi karkeaa juuttikangasta tapetit ja katto, kissa voi kiivetä vaikka kattoon ja tarkkailla tilannetta sieltä ylös-alaisin kuin lepakko (viroksi nahkhiir).

  • (T)EHOSTUSTA

    Naistehostamis - tie maalliseen paratiisiin.

    Moneen asiaan miehiä tarvitaankin. Nuolemaan pikkuleipätaikinan kaavin, milloin lapsia ei ole käytettävissä, ja katsomaan, onko Taistelevat metsot, Ryöstö seraljista tai Rammstein seinällä suorassa.

Uusimmat sisällöt - Näkökulmat

  • Hankkisinko penin, huvikseen?

    Peni, ei peniä, vai jokin muu, miettii Markus Kajo

    Jos on tarpeeksi karkeaa juuttikangasta tapetit ja katto, kissa voi kiivetä vaikka kattoon ja tarkkailla tilannetta sieltä ylös-alaisin kuin lepakko (viroksi nahkhiir).

  • (T)EHOSTUSTA

    Naistehostamis - tie maalliseen paratiisiin.

    Moneen asiaan miehiä tarvitaankin. Nuolemaan pikkuleipätaikinan kaavin, milloin lapsia ei ole käytettävissä, ja katsomaan, onko Taistelevat metsot, Ryöstö seraljista tai Rammstein seinällä suorassa.

  • Matkakertomuksia - Osa I/V - Matkakuume

    Tähän sai kirjoittaa vain 60 merkkiä. Epistä! 60 on liian vä

    Monesti ilahdun pienestä minä. Esim. sähkömiehen jäljiltä kun on jäänyt millin pituisia eri värisiä johdonkatkileita, niin minusta ovat ne niin kauneita ja ilahduttavia, että voisin sirotella ne kaura-spelttipuuron päälle ja syödä huomenpuuroni seassa..

  • Testaa itsesi, oletko liian normaali!

    Täytyy tunnustaa joskus nettitestautuneeni.

    Uskon, että jotakuinkin terve ihminen tietää riittävän tarkkaan, millainen on, ja ei ole. Lisäksi ystävät ja viholliset auttavat ihmistä näkemään oman kuvansa paremmin. Minkä tautta sitä sitten pitää tukea kapitalistin klikkausrahastoa klikkaamalla jotain testiä netissä?

  • Kaksi, mistä sietäisi

    Nuhtelun ansaitsijia (2 kpl.)

    Ainkin ennen vanhaan yksi ”poliisin langettamista” rangaistuksista oli nuhteleminen. Siis että polisii nuhteli sitä, kerta oli töppöillyt hän. Että mitä vasten nuin teit, ja että yada yada yada. Ja toinen siinä kuuntelee kaula punoittaen, ja häpeää, ja parantaa tapansa!

  • Ilom päivä!

    Hyviäkin asioita tapahtuu, sentään.

    Lienen kertonut kissasta, joka asuu kotini lähistöllä, viettää usein aikaa kerrostaloasuntonsa saunan avoimen ikkunan ikkunalaudalla ja katselee minua, kun talsin kotea kohti. Ja lienen kertonut, että pitkään aikaa ei ole näkynyt sitä kissaa..