Hyppää pääsisältöön

Nuoruus ja menestys – yhdistelmä oli ankara myös Anna-Leena Härköselle

Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen
Kirjailija Anna-Leena Härkönen vuonna 1983 Häräntappoase -romaanin kirjoittamisen aikoihin ja kirjankustantaja Otavan markkinointikuvassa yli 30 vuotta myöhemmin. Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen Anna-Leena Härkönen

Vuonna 1984 ilmestynyt Häräntappoase kuuluu jo suomalaisen nuorisokirjallisuuden klassikkoihin. Se on eräänlainen maalaiskylän Romeo ja Julia -tarina, joka käynnistyy siitä kun päähenkilö, vaasalainen Allu joutuu kesälomalla vastentahtoisesti sukulaisten luo heinätöihin - ja tutustuu maalaistyttö Kerttuun.

Romaanista tehtiin vuonna 1989 viisiosainen tv-sarja Häräntappoase, joka on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Yle Areenassa. Sarjan pääosissa nähdään Santeri Kinnunen ja Outi Alanen.

Ei saisi tulla niin isoja paineita

Anna-Leena Härkönen kirjoitti Häräntappoaseen lukioikäisenä ja menestys oli huimaa, romaani sai mm. J.H. Erkon esikoiskirjapalkkinnon. Nuoruus ja menestys voi olla kirjailijalle lamaannuttava, jopa tuhoisa yhdistelmä. Anna-Leena selvisi alkuhuumasta, mutta ei ilman tuskia.

"Häräntappoaseen hurja suosio ei noussut päähän, mutta hirmuisia paineita se aiheutti", muistelee kirjailija kotisohvallaan Marko Gustafssonin tuoreessa Arkistovieraana -haastattelussa. Menestys yllätti lukioikäisen Anna-Leenan ja seuraavan kirjan synnyttäminen oli kovien tuskien takana.

”Ilman muuta olisi ollut paljon helpompaa jatkaa ilman niitä hurjia odotuksia, jotka seuraavaan kirjaan kohdistuivat. Huomattavasti vähempi menestys olisi riittänyt!”, Härkönen nauraa hersyvästi, mutta vakavoituu samantien. ”Oikeasti, ei niin nuorena saisi tulla kenellekään sellaisia paineita.”

Kerttu (Outi Alanen) ja Allu (Santeri Kinnunen) pohtivat rappusilla maailman menoa.
Häräntappoase tv-sarjan pääpari Allu (Santeri Kinnunen) ja Kerttu (Outi Alanen). Kerttu (Outi Alanen) ja Allu (Santeri Kinnunen) pohtivat rappusilla maailman menoa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Häräntappoase (tv-sarja),Yle Elävä arkisto
Anna-Leena Härkönen 1989
Anna-Leena Härkönen 1989, Häräntappoase -tv-sarjan tekemisen aikoihin. Anna-Leena Härkönen 1989 Kuva: Tarja Fleming/Yle Anna-Leena Härkönen

Oma poika ei jaksanut lukea kirjaa loppuun

Anna-Leena Härkönen kertoo, että hän lähti kirjoittamaan Häräntappoasetta, koska halusi tallentaa nuorten juttuja ja murretta Keskipohjanmaalla. Sitten piti vielä keksiä tarina.

Kirja oli vahvasti kiinni 1980-luvun nuorisokulttuurissa, siinä kaadettiin ennakkoluuloja maaseudun ja kaupunkilaisnuorten välillä ja samalla teos kertoi myös yhteiskunnan murroksesta. Perusteemaltaan rakkausromaaniksi luokiteltavaa teosta luetaan edelleen kouluissa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja samoin nuorten lukemistottumukset. Arkistovieraana -haastattelussa selviää, että tässä asiassa Anna-Leenakin on kohdannut yhden pettymyksen.

"Poikani luki Häräntappoaseen puoleen väliin ja sanoi sitten, että äiti en mä jaksa enempää, voitko kertoa, mitä siinä tapahtuu jos opettaja kysyy. Vastasin, että minä en kerro jos et viitsi lukea. Enkä edes muista kaikkea."

Minuahan ette suitsi!

Häräntappoaseesta on kulunut yli kolmekymmentä vuotta. Anna-Leena Härköseltä on ilmestynyt sen jälkeen parikymmentä teosta, joista tuorein, Valomerkki julkaistaan kesäkuun alussa. Mutta edelleen kirjoittaminen on samaan aikaan kamalaa ja ihanaa. ”En voi elää kirjoittamatta, mutta välillä tuntuu että se vie minulta hengen tai ainakin järjen, kun teos on päässä aamusta iltaan”, Härkönen huokaa.

Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut suorasukaisesti ja avoimesti omistakin kokemuksistaan. Tuoreen äidin tuntemukset Heikosti positiivinen -romaanissa saivat monet takajaloilleen. Härkönen kirjoitti lapsen syntymän jälkeisestä masennuksestaan, mikä herätti suuttumusta.

Kirjassaan Loppuunkäsitelty Anna-Leena kertoi sisarensa itsemurhasta ja myös sen kohdalla Härkönen sai kuulla, että kirjoittaa aiheesta "jotenkin väärin". Aluksi Härkönen masentui, mutta sitten nousi pintaan kiukku ja sisuuntuminen. ”Päätin, että minähän kirjoitan juuri niin kuin haluan. Minua ette suitsi!”, Härkönen jyrähtää.

Anna-Leena Härkönen on tehnyt myös pitkän uran näyttelijänä. Jo nuorena hän oli pääosassa Mikko Niskasen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika (1983), myöhemmin hän on tullut tunnetuksi mm. tv-sarjoista Painajainen, Metsolat ja Harvoin tarjolla.

Arkistovieraana: Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena Härkösen haastattelu vuodelta 1984

Kommentit
  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Ihmisten lauluja – kooste Samuli Putron urasta vuosien varrelta

    Samuli Putro on tunnettu Zen Cafén lisäksi soolourastaan.

    Muusikko Samuli Putro mielletään monesti oivaltavana älykkönä, joka osaa kirjoittaa uskottavasti niin teinitytön kuin ehtoopuolella olevan vanhuksen sielunmaisemasta. Putron luotsaama yhtye, suomirockin kärkikastiin noussut Zen Café ilmoitti jäävänsä tauolle vuonna 2008. Tämän jälkeen Putro ryhtyi soolouralle. Merkittävä ura on sisältänyt hittejä, palkintoja sekä itsensä tutkiskelua. Elävä arkisto kokosi Samuli Putron haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sulje silmät ja sukella Kapteeni Nemon kyydissä vedenalaiselle maailmanympärysmatkalle

    Yrjö Kostermaa loihti Vernen romaanista kuunnelman 1956.

    Ranskalainen tieteiskirjailija Jules Verne (1828-1905) kirjoitti sukellusveneistä ja avaruusmatkailusta aikana, jolloin höyryveturi oli kehittynein liikkumismuoto. Antero Alpola ja Yrjö Kostermaa loihtivat vuonna 1956 samannimisen alkuperäisteoksen pohjalta kuunnelman Sukelluslaivalla maapallon ympäri.

  • A Finnish take on "Y.M.C.A."

    NMKY became the world's most popular music video

    NMKY, a music video shown in the Finnish television show Hepskukkuu, became the world’s most popular online video on 24 August, 2007. The video amassed hundreds of thousands of views in a single day.

  • Suomen ensimmäinen musikaali Ruma Elsa filmatisoitiin musiikkielokuvaksi

    Ruma Elsa tallentui filmille toistamiseen 1965.

    Ensio Rislakin kirjoittama näytelmä Ruma Elsa hurmasi filmillä toistamiseen 1965, kun suomalaisen nukketeatterin uranuurtaja Sirppa Sivori-Asp ohjasi sukupolvien välistä kuilua kuvaavan ilottelun – ja samalla Suomen ensimmäisen musikaalin – musiikkielokuvaksi.

  • Tylsät kesäpäivät muuttuvat ravisuttaviksi seikkailuiksi – Pertsa ja Kilu, Susikoira Roi ja muut sankarit nyt Areenassa

    Areenassa on julkaistu lapsuudesta tuttuja seikkailuja.

    Joskus eivät aikuisten taidot riitä ja silloin tarvitaan lasten neuvokkuutta. Areenan kesäkuun Toivotut-paketin katsoja saa apetta mielikuvitukselleen, kun Pertsa ja Kilu nuuskivat hämäräpuuhien jäljille tai hyväsydäminen Tomi pelastaa susikoira Roin.

    Toivotut: Pertsa, Kilu ja Roi – lapsia seikkailuissa Yle Areenassa

  • Finland’s First Dogs and other presidential pets

    Pets have accompanied Finnish presidents for decades.

    Though Lennu the Boston Terrier is probably Finland’s most-beloved First Dog, Finnish heads of state have been known animal lovers since Marshal Mannerheim, whose trusty steed Käthy even attended the marshal’s funeral at his request.

  • "Radiokin renkkailee" – yleisökirje 60 vuoden takaa avasi ikkunan menneisyyteen

    Nuori perheenäiti Aili kirjoitti Yleisradiolle runon 1951.

    Saimme yleisökirjeen. Nuori perheenäiti Aili, Nokian kupeesta Sarkolan kylästä, on kirjoittanut Yleisradiolle viisisivuisen kalevalamittaisen runon, jossa hän kertoo radion ohjelmavirran merkityksestä omassa arjessaan. Viiden pojan äitinä maalla, kiireisenä emäntänä, hänen sivistyksensä, virkistyksensä ja seuransa ovat pitkälti pohjautuneet radioon. Kirje on mummini kirjoittama vuonna 1951, hänen ollessaan 35-vuotias.

  • Turpaanvetoa taiteen eteen – Luomisen tuskaa Kummelissa

    Autertaiteilija Martti Hakonen on ehdoton taiteessaan.

    Auter-taiteilija Martti Hakonen on äärimmäisen ehdoton taiteessaan. Mies ei emmi kokeilla siipiään juuri minkään taidelajin saralla. Avustajaparat voisivat tosin olla hieman kykenevämpiä. Onneksi luovuus valuu neron mielestä myös yksinkertaisempien sielujen hyödynnettäväksi – joko täyttä kurkkua huutamalla tai viimeistään luuvitosen kultaisella kosketuksella. Artikkeliin on koottu kaikki Martti Hakosen taidekokeilut.

  • Charles Dickensin riemukas esikoisromaani kääntyi kesäiseksi kuunnelmaksi 1961

    Veijariromaani julkaistiin aluksi 19-osaisena jatkotarinana.

    Pickwick-kerhon jälkeenjääneet paperit kertoo hupaisista hahmoista koostuvasta, “tieteellisille” tutkimuksille pyhitetystä seurasta ja sen tutkimusmatkoista ympäri vanhaa ja iloista Englantia. Tarina valloitti lukijoita aluksi kirjallisuuslehden jatkokertomuksena vuosina 1836–37. Reilu vuosisata myöhemmin veijariromaani sovitettiin kuunnelmaksi suomalaisille radioaalloille.

  • Tampereella sijainnut puuvillatehdas jätti jälkensä Suomen historiaan – ja sulkeutuessaan useat työttömäksi

    Finlaysonin tehdasalue oli merkittävä työllistäjä naisille.

    Tampereen Finlaysonin tehdasalue oli yli vuosisadan ajan suuri työllistäjä pääasiassa sikäläisille naisille. Tehtaassa valmistettiin erilaisia kangastuotteita sekä lankaa. Jylhät tiiliseinät kätkivät sisälleen monenlaista tarinaa ja tarjosivat myös omanlaisen yhteisönsä asumisjärjestelyineen ja palveluineen. Alueella toimi muun muassa oma sairaala, päiväkoti sekä poliisi ja palokunta. Vuonna 1999 julkaistu Naisia, pumpulia, ompelukoneita -dokumentti kertoo tehdasalueesta ja sen sydämestä – uutterista naistyöntekijöistä.