Hyppää pääsisältöön

Nuoruus ja menestys – yhdistelmä oli ankara myös Anna-Leena Härköselle

Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen
Kirjailija Anna-Leena Härkönen vuonna 1983 Häräntappoase -romaanin kirjoittamisen aikoihin ja kirjankustantaja Otavan markkinointikuvassa yli 30 vuotta myöhemmin. Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen Anna-Leena Härkönen

Vuonna 1984 ilmestynyt Häräntappoase kuuluu jo suomalaisen nuorisokirjallisuuden klassikkoihin. Se on eräänlainen maalaiskylän Romeo ja Julia -tarina, joka käynnistyy siitä kun päähenkilö, vaasalainen Allu joutuu kesälomalla vastentahtoisesti sukulaisten luo heinätöihin - ja tutustuu maalaistyttö Kerttuun.

Romaanista tehtiin vuonna 1989 viisiosainen tv-sarja Häräntappoase, joka on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Yle Areenassa. Sarjan pääosissa nähdään Santeri Kinnunen ja Outi Alanen.

Ei saisi tulla niin isoja paineita

Anna-Leena Härkönen kirjoitti Häräntappoaseen lukioikäisenä ja menestys oli huimaa, romaani sai mm. J.H. Erkon esikoiskirjapalkkinnon. Nuoruus ja menestys voi olla kirjailijalle lamaannuttava, jopa tuhoisa yhdistelmä. Anna-Leena selvisi alkuhuumasta, mutta ei ilman tuskia.

"Häräntappoaseen hurja suosio ei noussut päähän, mutta hirmuisia paineita se aiheutti", muistelee kirjailija kotisohvallaan Marko Gustafssonin tuoreessa Arkistovieraana -haastattelussa. Menestys yllätti lukioikäisen Anna-Leenan ja seuraavan kirjan synnyttäminen oli kovien tuskien takana.

”Ilman muuta olisi ollut paljon helpompaa jatkaa ilman niitä hurjia odotuksia, jotka seuraavaan kirjaan kohdistuivat. Huomattavasti vähempi menestys olisi riittänyt!”, Härkönen nauraa hersyvästi, mutta vakavoituu samantien. ”Oikeasti, ei niin nuorena saisi tulla kenellekään sellaisia paineita.”

Kerttu (Outi Alanen) ja Allu (Santeri Kinnunen) pohtivat rappusilla maailman menoa.
Häräntappoase tv-sarjan pääpari Allu (Santeri Kinnunen) ja Kerttu (Outi Alanen). Kerttu (Outi Alanen) ja Allu (Santeri Kinnunen) pohtivat rappusilla maailman menoa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Häräntappoase (tv-sarja),Yle Elävä arkisto
Anna-Leena Härkönen 1989
Anna-Leena Härkönen 1989, Häräntappoase -tv-sarjan tekemisen aikoihin. Anna-Leena Härkönen 1989 Kuva: Tarja Fleming/Yle Anna-Leena Härkönen

Oma poika ei jaksanut lukea kirjaa loppuun

Anna-Leena Härkönen kertoo, että hän lähti kirjoittamaan Häräntappoasetta, koska halusi tallentaa nuorten juttuja ja murretta Keskipohjanmaalla. Sitten piti vielä keksiä tarina.

Kirja oli vahvasti kiinni 1980-luvun nuorisokulttuurissa, siinä kaadettiin ennakkoluuloja maaseudun ja kaupunkilaisnuorten välillä ja samalla teos kertoi myös yhteiskunnan murroksesta. Perusteemaltaan rakkausromaaniksi luokiteltavaa teosta luetaan edelleen kouluissa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja samoin nuorten lukemistottumukset. Arkistovieraana -haastattelussa selviää, että tässä asiassa Anna-Leenakin on kohdannut yhden pettymyksen.

"Poikani luki Häräntappoaseen puoleen väliin ja sanoi sitten, että äiti en mä jaksa enempää, voitko kertoa, mitä siinä tapahtuu jos opettaja kysyy. Vastasin, että minä en kerro jos et viitsi lukea. Enkä edes muista kaikkea."

Minuahan ette suitsi!

Häräntappoaseesta on kulunut yli kolmekymmentä vuotta. Anna-Leena Härköseltä on ilmestynyt sen jälkeen parikymmentä teosta, joista tuorein, Valomerkki julkaistaan kesäkuun alussa. Mutta edelleen kirjoittaminen on samaan aikaan kamalaa ja ihanaa. ”En voi elää kirjoittamatta, mutta välillä tuntuu että se vie minulta hengen tai ainakin järjen, kun teos on päässä aamusta iltaan”, Härkönen huokaa.

Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut suorasukaisesti ja avoimesti omistakin kokemuksistaan. Tuoreen äidin tuntemukset Heikosti positiivinen -romaanissa saivat monet takajaloilleen. Härkönen kirjoitti lapsen syntymän jälkeisestä masennuksestaan, mikä herätti suuttumusta.

Kirjassaan Loppuunkäsitelty Anna-Leena kertoi sisarensa itsemurhasta ja myös sen kohdalla Härkönen sai kuulla, että kirjoittaa aiheesta "jotenkin väärin". Aluksi Härkönen masentui, mutta sitten nousi pintaan kiukku ja sisuuntuminen. ”Päätin, että minähän kirjoitan juuri niin kuin haluan. Minua ette suitsi!”, Härkönen jyrähtää.

Anna-Leena Härkönen on tehnyt myös pitkän uran näyttelijänä. Jo nuorena hän oli pääosassa Mikko Niskasen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika (1983), myöhemmin hän on tullut tunnetuksi mm. tv-sarjoista Painajainen, Metsolat ja Harvoin tarjolla.

Arkistovieraana: Anna-Leena Härkönen

Anna-Leena Härkösen haastattelu vuodelta 1984

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.