Hyppää pääsisältöön

Nuoruus ja menestys – yhdistelmä oli ankara myös Anna-Leena Härköselle

Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen
Kirjailija Anna-Leena Härkönen vuonna 1983 Häräntappoase -romaanin kirjoittamisen aikoihin ja kirjankustantaja Otavan markkinointikuvassa yli 30 vuotta myöhemmin. Näyttelijä, kirjailija Anna-Leena Härkönen Anna-Leena Härkönen

Oi nuoruus! Teeman Elävä arkisto tarttuu aiheeseen palaamalla 80-luvulle, jonka kirjallisia sensaatioita oli Anna-Leena Härkösen esikoisromaani Häräntappoase. Myös jyrkkä jako maaseudun ja kaupungin nuorten välillä oli vielä voimissaan. Ohjelmapaketti Teemalla maanantaina 8., torstaina 11. ja perjantaina 12.5.

Vuonna 1984 ilmestynyt Häräntappoase kuuluu jo suomalaisen nuorisokirjallisuuden klassikkoihin. Se on eräänlainen maalaiskylän Romea ja Julia -tarina, joka käynnistyy siitä kun päähenkilö, vaasalainen Allu joutuu kesälomalla vastentahtoisesti sukulaisten luo heinätöihin - ja tutustuu maalaistyttö Kerttuun.

Romaanista tehtiin vuonna 1989 viisiosainen tv-sarja Häräntappoase, joka on nyt kokonaisuudessaan katsottavissa Yle Areenassa. Sarjan pääosissa nähdään Santeri Kinnunen ja Outi Alanen.

Ei saisi tulla niin isoja paineita

Anna-Leena Härkönen kirjoitti Häräntappoaseen lukioikäisenä ja menestys oli huimaa, romaani sai mm. J.H. Erkon esikoiskirjapalkkinnon. Nuoruus ja menestys voi olla kirjailijalle lamaannuttava, jopa tuhoisa yhdistelmä. Anna-Leena selvisi alkuhuumasta, mutta ei ilman tuskia.

"Häräntappoaseen hurja suosio ei noussut päähän, mutta hirmuisia paineita se aiheutti", muistelee kirjailija kotisohvallaan Marko Gustafssonin tuoreessa Arkistovieraana -haastattelussa. Menestys yllätti lukioikäisen Anna-Leenan ja seuraavan kirjan synnyttäminen oli kovien tuskien takana.

”Ilman muuta olisi ollut paljon helpompaa jatkaa ilman niitä hurjia odotuksia, jotka seuraavaan kirjaan kohdistuivat. Huomattavasti vähempi menestys olisi riittänyt!”, Härkönen nauraa hersyvästi, mutta vakavoituu samantien. ”Oikeasti, ei niin nuorena saisi tulla kenellekään sellaisia paineita.”

Kerttu (Outi Alanen) ja Allu (Santeri Kinnunen) pohtivat rappusilla maailman menoa.
Häräntappoase tv-sarjan pääpari Allu (Santeri Kinnunen) ja Kerttu (Outi Alanen). Kerttu (Outi Alanen) ja Allu (Santeri Kinnunen) pohtivat rappusilla maailman menoa. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Häräntappoase (tv-sarja),Yle Elävä arkisto
Anna-Leena Härkönen 1989
Anna-Leena Härkönen 1989, Häräntappoase -tv-sarjan tekemisen aikoihin. Anna-Leena Härkönen 1989 Kuva: Tarja Fleming/Yle Anna-Leena Härkönen

Oma poika ei jaksanut lukea kirjaa loppuun

Anna-Leena Härkönen kertoo, että hän lähti kirjoittamaan Häräntappoasetta, koska halusi tallentaa nuorten juttuja ja murretta Keskipohjanmaalla. Sitten piti vielä keksiä tarina.

Kirja oli vahvasti kiinni 1980-luvun nuorisokulttuurissa, siinä kaadettiin ennakkoluuloja maaseudun ja kaupunkilaisnuorten välillä ja samalla teos kertoi myös yhteiskunnan murroksesta. Perusteemaltaan rakkausromaaniksi luokiteltavaa teosta luetaan edelleen kouluissa.

Ajat ovat kuitenkin muuttuneet ja samoin nuorten lukemistottumukset. Arkistovieraana -haastattelussa selviää, että tässä asiassa Anna-Leenakin on kohdannut yhden pettymyksen.

"Poikani luki Häräntappoaseen puoleen väliin ja sanoi sitten, että äiti en mä jaksa enempää, voitko kertoa, mitä siinä tapahtuu jos opettaja kysyy. Vastasin, että minä en kerro jos et viitsi lukea. Enkä edes muista kaikkea."

Minuahan ette suitsi!

Häräntappoaseesta on kulunut yli kolmekymmentä vuotta. Anna-Leena Härköseltä on ilmestynyt sen jälkeen parikymmentä teosta, joista tuorein, Valomerkki julkaistaan kesäkuun alussa. Mutta edelleen kirjoittaminen on samaan aikaan kamalaa ja ihanaa. ”En voi elää kirjoittamatta, mutta välillä tuntuu että se vie minulta hengen tai ainakin järjen, kun teos on päässä aamusta iltaan”, Härkönen huokaa.

Anna-Leena Härkönen on kirjoittanut suorasukaisesti ja avoimesti omistakin kokemuksistaan. Tuoreen äidin tuntemukset Heikosti positiivinen -romaanissa saivat monet takajaloilleen. Härkönen kirjoitti lapsen syntymän jälkeisestä masennuksestaan, mikä herätti suuttumusta.

Kirjassaan Loppuunkäsitelty Anna-Leena kertoi sisarensa itsemurhasta ja myös sen kohdalla Härkönen sai kuulla, että kirjoittaa aiheesta "jotenkin väärin". Aluksi Härkönen masentui, mutta sitten nousi pintaan kiukku ja sisuuntuminen. ”Päätin, että minähän kirjoitan juuri niin kuin haluan. Minua ette suitsi!”, Härkönen jyrähtää.

Anna-Leena Härkönen on tehnyt myös pitkän uran näyttelijänä. Jo nuorena hän oli pääosassa Mikko Niskasen elokuvassa Mona ja palavan rakkauden aika (1983), myöhemmin hän on tullut tunnetuksi mm. tv-sarjoista Painajainen, Metsolat ja Harvoin tarjolla.

Arkistovieraana: Anna-Leena Härkönen

Kukkokiekuu

Vuonna 1990 Anna-Leena Härkönen oli vieraana Kukkokiekuu – ohjelmassa ja keskustelun aiheena olivat Härkösen teokset Häräntappoase ja Akvaariorakkautta ja se miten kirjallisuus tavoittaa nuoret.

Limudisko - landepaukut vastaan stadilaiset

Kahdeksankymmentäluvulla Suomessa puhuttiin maalaisnuorista ja kaupunkilaisnuorista ja siitä kuinka he elävät tyystin erilaista elämää. Nykyään asetelma tuntuu naurettavalta, mutta aikansa kunnianhimoinen nuortenohjelma Limudisko tarjoaa juuri tämän kaupunkilaisnuoret vastaan maalaisnuoret -asetelman. Onneksi huumorilla höystettynä. Ohjelma on muuten samalta vuodelta 1989 kuin Häräntappoase -televisiosarja.

Yle Teema