Hyppää pääsisältöön

Aarnion pesän jakajat: käsikirjoitus

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio istuu vankilassa. Aarnio lietsoi vuosikausia epäluuloja eri poliisiyksiköiden välille. Hänen valtakaudellaan Keskusrikospoliisin ja Helsingin poliisilaitoksen oli vaikea toimia yhdessä huumetutkinnassa.

Aarnio on pois kuvioista ja pöly hälvenemässä. Huumerikosten torjuntaa yritetään nyt parantaa pakottamalla vanhat riitapukarit yhteistyöhön. Kiistat jatkuvat kuitenkin siitä millainen rooli eri viranomaisilla on jatkossa.

MOT-tunnari: AARNION PESÄN JAKAJAT

huumeista tuomittu vanki : Se oli joskus 2005 vuonna törmäsin erääseen Helsingin huumepoliisin tutkijaan ja hän ehdotti mulle, että mennään syömään, hän valtion laskuun tarjoaa.

Ja syötiin siinä sit pihviä ja juotiin olutta ja... vähän mä jotenkin arvasin et mistä siin on kyse niin mä kysyin suoraan et onko tässä nyt semmonen rekrytointi kyseessä et sä haluat musta vasikkaa, se sano et älä nyt käytä tuota sanaa. Et katsellaan asiaa vähän toistepäin et jos sulla on .... jos ajatellaan asiaa niin että jos sovittais vaikka viiden kilon rajoissa mentäis, tekisit amfetamiinikauppoja täällä sillä tavalla että hän kattos vähän sun perään ettet astu mihinkään KRPn miinaan etkä muihinkaan miinoihin, miltäs tämmönen kuulostaa. Ja sit mä sanoin tietysti et nyt pitäs kavereitten bisnekset sitte alkaa niistä kertomaan sulle. Sano et ei ei sä taas käsitit väärin. Et hän suojaa sut ja sä suojaat kaveris, sun kaverit jää tästä ulkopuolelle.

Pitkää huumetuomiota istuvan vangin kertomus vahvistaa sitä kuvaa, että Aarnion aikana Helsingin huumepoliisilla oli laiton järjestelmä, jolla hankittiin tietoa suoraan huumepiirien ytimestä. Helsingin huumepoliisi suosi omia tietolähteitään eli vasikoita.

Emme paljasta vangin henkilöllisyyttä turvallisuussyistä.

vanki: ja sit hän sano vielä että jos sä tietäsit mitä nimiä täällä on näitä miehiä ni sä lentäsit perseelles. Ja mä sit sanoin et se on myöhästä, mä oon lentäny jo tästä tarjouksesta.

Haastattelemamme vanki ei lopulta tarttunut Helsingin huumepoliisin tarjoukseen.

MOT: No tää ei varmasti oo ainutlaatuista, tiedätkö tuttujasi joille on tehty samanlaisia tarjouksia, tiedätkö henkilöitä jotka on tarttuneet tähän?

vanki: Tiedän, tiedän henkilöitä jotka on tarttuneet ja tiedän, mehän kaikki tiedetään, tässä Aarnio-vyyhdissä on tullut ilmi ja tiedän muitakin ihmisiä jotka on tarttuneet ja tiedän lukuisia ihmisiä jotka eivät.

Aarnio on tuomittu hovioikeudessa kolmen vuoden ehdottomaan vankeusrangaistukseen niin sanotussa Trevoc-haarassa, jossa kyse oli seurantalaitteisiin liittyvistä rikoksista.

Huumetuomiota tuli lisäksi kymmenen vuotta, mutta se ei valituksen vuoksi ole vielä lainvoimainen. Käräjäoikeuden tuomion mukaan Aarnio apureineen järjesteli huumetynnyreiden kuljetuksia Arnhemin kaupungista Hollannista. Aarnio johti liigaa, joka toi satoja kiloja hasista Suomeen vuosina 2011 ja 2012.

MOT: Jos Jari Aarnio johti huumeita maahantuovaa organisaatiota, voiko tulkita niin, että järjestäytynyt rikollisuus pääsi luikertelemaan Suomen poliisin kovaan ytimeen?

Kolehmainen: No Aarnion tapaushan ei ole mikään mairitteleva Suomen poliisin maineen kannalta, mutta tietysti, onko järjestäytynyt rikollisuus päässyt luikertelemaan Suomen poliisiin niin tämmöinenkin tulkinta on mahdollista, mutta tietysti oleellisen tärkeätä on se, että mitkä korjaustoimenpiteet tästä on tehty.

MOT: Jos hänen ns. kilpimiehenä oli United Brotherhoodin johtaja, niin johtiko Aarnio bulvaanin kautta itse asiassa Suomen vaarallisinta rikosjengiä?

Kolehmainen: No tuon johtopäätöksen tekeminen tietysti jätän sen muille mutta mutta meidän kannalta tää rikosvastuun toteutuminen tässä tapauksessa oli oleellista, että että osoitus siitä, että Suomessa ei suojella ketään vaan tuota oli se epäilty kuka tahansa niin tutkinta tehdään aina samalla tavalla ja pyritään siihen, että se rikosvastuu toteutuu.

MOT: Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää, että Helsingin poliisissa ei tänä päivänäkään tutkita United Brotherhood -jengin rikoksia, vai kuinka?

Kolehmainen: No silloin tämän Aarnio -tutkinnan aikana haluttiin varmistaa se, että ei ole minkäänlaista sijaa epäilyille siitä, että olisiko tässä jotakin kytkentöjä, niin siinä vasta tehtiin päätös siitä, että nämä kaikki jutut keskitetään keskusrikospoliisiin ja ja siihen tämä päätös perustui.

Kun huumepoliisien ensimmäinen virkarikostutkinta alkoi, Helsingin poliisi lakkautti tietolähderekisterinsä vuonna 2008. Tämän jälkeen vasikkarekisterissä ei ollut yhtään nimeä.

Aarnio on yrittänyt puolustautua huumejutuissa nimenomaan sillä, että lähestulkoon kaikki hämäryydet ovatkin liittyneet hänen viestittelyihinsä tietolähteiden kanssa.

Tutkinta Helsingin poliisin tietolähdetoiminnasta on yhä kesken. Sen yhteydessä tarkastellaan myös Jari Aarnion esimiesten valvontavastuita.

MOT: Helsingin poliisin tietolähdetoiminta on yhä tutkinnan alla. Miten tietolähteiden kanssa pelataan tällä hetkellä?

Juha Laaksonen: No tällä hetkellä, niin Helsingin poliisilaitoksen tietolähdetoiminta on järjestetty siten, kun laki, valtioneuvoston asetus ja Poliisihallituksen, ohjeet, määräykset edellyttävät.

MOT: Onko teillä ehtinyt jo tulla tietolähteitä, ku niitä ei vähän aikaa sitte ollu vielä yhtään?

Laaksonen: Tietolähteitä on useita.

MOT: Julkisuudessa on herättänyt se kiinnostusta, että mitä on tapahtunut Aarnion niin sanotulle lähipiirille Helsingin poliisilaitoksessa?

Laaksonen: Vuodesta 2013 lukien, niin on tehty erittäin mittavia muutoksia Helsingin poliisilaitoksen rikostutkinnassa ja, jos nyt mennään vaikka huumetutkintaan, niin, niin käytännössä noin 50 %, jopa 60 % niistä henkilöistä, jotka vuonna 2013 oli huumetutkinnassa, niin on muuttunut.

Lähes koko 2000-luvun on epäilty, ettei Helsingin huumepoliisin toiminta kestä päivänvaloa. Huumeasioissa toimineet Aarnion ylä- ja alapuolella olleet henkilöt on vähitellen siirretty tai he ovat siirtyneet muihin tehtäviin. Silti kaksi Jari Aarnion lähipiiriin laskettavaa entistä tutkinnanjohtajaa on yhä vastuullisissa tehtävissä Helsingin poliisilaitoksella.

Aarnion esimiehistä pitkään täyden luottamuksen Aarniolle antanut poliisikomentaja Jukka Riikonen on eläkkeellä.

Aarnion lähiesimiehistä Helsingin entinen apulaispoliisipäällikkö Erkki Hämäläinen kohosi ennen eläköitymistään Sisäministeriössä poliisijohtajaksi.

Helsingin entinen apulaispoliisipäällikkö Jari Liukku nousi ensin Länsi-Uudenmaan poliisipäälliköksi ja vastikään Euroopan poliisiviraston Europolin korkeaksi johtajaksi.

Niinikään entisistä apulaispäälliköistä Lasse Aapio ylennettiin Helsingin poliisikomentajaksi ja viimeksi kuukausi sitten Ilkka Koskimäki Hämeen poliisipäälliköksi.

Näyttää siltä, että oikeusistuinten ja syyttäjien mielestä Aarnion esimiehet eivät ole laiminlyöneet Aarnion valvontaa. Kysyimme asiasta kuitenkin rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvaselta.

Matti Tolvanen: Olen sitä mieltä että, se asia pitäisi kyllä selvittää ihan yleisen luottamuksen ylläpitämiseksi.

Kolehmainen: Olen varma siitä, että jos siellä on aihetta johonkin tutkintaan, niin syyttäjä sen kyllä käynnistää.

Tolvanen: Tuottamuksellisen tai tahallisenkin virkarikoksen vanhenemisaika on viisi vuotta siitä, kun toimenpiteisiin olisi pitänyt ryhtyä. Ja nyt on kysymys siitä, että onko siitä kulunut enemmän kuin viisi vuotta jo nyt.

Sateinen huhtikuun ilta Vantaalla. Herrojen sotkujen paljastumisten jälkeenkin poliisipartiot jatkavat rutiinitöitään kentällä. Havukoskella partio kiinnittää huomionsa epävarmasti liikkuvaan henkilöautoon.

Lähes 60 prosenttia valtakunnan törkeistä huumejutuista Suomessa kirjataan pääkaupunkiseudun poliisiyksiköissä. Tulli paljastaa törkeistä huumejutuista joka viidennen, näistä valtaosan pääkaupunkiseudulla. Puolet törkeiden huumausainejuttujen pidätetyistä kirjataan pääkaupunkiseudun yksiköissä.

Helsingin poliisilaitoksen alueella asuu yli 600 000 asukasta. Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella asuu yli puoli miljoonaa ja Länsi-Uudenmaan laitoksen alueella alle puoli miljoonaa asukasta.

Huumausaine- ja järjestäytynyttä rikollisuutta tutkii pääkaupunkiseudulla Keskusrikospoliisi mukaan lukien päätoimisesti noin 80 poliisia. Näiden keskinäinen yhteistyö ei Aarnion aikana toiminut. Laitokset ja tutkintaryhmät kilpailivat pahimmillaan samoista jutuista – tietoja pimittäen.

Nyt poliisiylijohtaja Kolehmainen haluaa tämän tehonyrkin toimimaan kiinteästi yhteistyössä.

KRP:llä on toki vuosittain huomattavasti vähemmän huumejuttuja kuin mitä metropolialueen isoilla poliisilaitoksilla. Nykykäytännön mukaan keskusrikospoliisi ei enää kirjaa kaikkia juttuja itselleen, jos tutkinnassa on mukana myös poliisin paikallisyksiköitä.

Kolehmainen: Varsin nopeasti tuon Aarnio -tutkinnan jälkeen alettiin miettiä juuri niitä rakenteita, että miksi tämä on mahdollista, että tuoko rakenteet, mahdollistavatko ne tai edesauttavatko ne tämän tyyppisen toiminnan tekemistä?

Tasan vuosi sitten Poliisihallitus ryhtyi valmistelemaan pääkaupunkiseudun huumausainetutkinnan kehittämistarpeita poliisiylijohtajan perustamassa työryhmässä. Mukaan otettiin poliisilaitosten ohella KRP ja huumevalvontaa tekevä Tulli, vaikka se on eri ministeriön alainen ja perinteisesti toiminut melko itsenäisesti.

Kolehmainen: Perustettiin sit pääkaupunkiseudun huumausainerikostorjunnan yhteistyöryhmä ja yhteistyöryhmän tulosten perusteella muodostettiin sitten semmoinen rakenne, mikä pakottaa yhteistyöhön ja ennen kaikkea siinä on lähtökohta se, että jo tiedusteluvaiheessa tuodaan rikosepäily kaikkien pöytiin ja sillä tavalla lähtö lähdöt siitä jutusta on kaikilla tiedossa.

Yhteisistä tavoitteista huolimatta asioiden päättäminen ei ole näin jouhevasti sujunut.

MOT:n eri lähteistä saamien tietojen mukaan KRP ajoi linjaa, jossa se olisi saanut huumetutkinnassa määräävän roolin. Siten resursseja eli huumetutkijoita olisi siirretty paikallispoliisilta suoraan KRP:n alaisuuteen.
Paikalliset poliisipäälliköt eivät siihen suostuneet. Tavoite pääkaupunkiseudun yhdestä yhtenäisestä huumepoliisista kuopattiin. Syntyi kompromissi, jossa niin sanottua kohdevalintaa johtaa KRP, mutta huumetutkijat pysyvät omissa yksiköissään.

Kolehmainen: Tähän työryhmään kun asetettiin jäseniä, niin lähtökohta oli että he edustavat omaa yksikköänsä ja totta kai oli selvää ja pitikin olla erilaisia mielipiteitä ja erilaisia näkemyksiä ja sen työn kuluessa sitten kuitenkin saatiin synteesi aikaiseksi, että tämä työryhmä esitti muutaman vaihtoehdon josta sitten sitten tein päätöksen kuinka jatkossa pääkaupunkiseudun huumausainerikostorjunta järjestetään.

Kortittomalta pariskunnalta löytyi hallusta pieni määrä kannabista. Lisäksi pikatesti näytti kuljettajan nauttineen amfetamiinia. Edessä oli verikoe oikeuslääketieteenlaitoksella. Sitä ennen pariskunnan käyttämä auto vietiin tarkempiin tutkimuksiin Tikkurilan poliisiasemalle.

MOT pyysi eri osapuolilta näkemyksiä huumepoliisien välisestä yhteistyöstä ja Kolehmaisen asettamasta työryhmästä.

Itä-Uudenmaan apulaispoliisipäällikkö Ari Karvosella on kertynyt 2000-luvulla kokemusta sekä Espoon poliisilaitoksesta että Keskusrikospoliisista.

Ari Karvonen: Täällähän on ollut yhteistyöryhmiä jo aikaisemminkin 2000-luvun alkupuolella Helsinki, Espoo, Vantaa, käytetään lyhennystä HEV-yhteistyö. Siihen on kuulunut myös keskusrikospoliisi ja myös huumausainerikollisuuden osalla. 09:23:00 Tuossa 2000-luvun puolivälin aikaan, niin tuota tämä yhteistyö hiipui ja lakkasi kokonaan.

MOT: Millä tavalla Jari Aarnio sotki tätä poliisien välistä yhteistyötä?

Karvonen: No tuota, jos sitä sieltä käsin kattoo, missä, mistä mä oon kokenut, tuota niin, tietohan ei vaihtanut omistajaa millään tavalla.

Karvonen: Jos sen nyt tiivistää tähän tavallaan yhteen lauseeseen, niin kysymys on siitä, että nyt on sovittu, että tietoa liikutellaan sillä tavalla, että kaikki ovat tietoisia siitä, mitä ollaan tekemässä ja on sitouduttu paljon parempaan ja syvempään yhteistyöhön.

Helsingin poliisikomentaja Lasse Aapio lupautui aluksi kertomaan näkemyksiään, mutta sitten peruikin haastattelun. Haastateltavaksi valikoitui Juha Laaksonen, joka myös istui Kolehmaisen työryhmässä.

Juha Laaksonen: Helsingin poliisilaitoksen ja KRP:n yhteistyö sujuu kitkatta. Ja kuten sanottu, että jos yksittäiset ihmiset on jotain toista mieltä, niin se on tietysti yksittäisten ihmisten mielipide.

MOT: Poliisiylijohtajan mielestä tällaiset henkilöt, jotka eivät sopeudu tällaiseen yhteistyöhön, niin pitäisi siirtää toisiin tehtäviin. Onko se myös Helsingin poliisilaitoksen linja?

Laaksonen: Se on myös Helsingin poliisilaitoksen linja.

Keskusrikospoliisi ei siis saanut tahtoaan läpi työryhmässä. KRP:n päällikkö korostaa silti yksikkönsä keskeistä asemaa.

Robin Lardot: näin jälkikäteen arvioiden niin varmaan yksittäisten henkilöiden osalta on haluttu sellaista mielikuvaa, että olis huonoja välejä. Jos siellä on ollut rikollista toimintaa, niin totta kai halutaan, että kukaan muu toimija ei pääse lähelle sitä toimintaa katsomaan.

Lardot: 2014 tuli uusi lainsäädäntö, joka mahdollisti yleisjohtajuuden isoissa kokonaisuuksissa. Se antoi meille semmoisen mahdollisuuden, että tarvittaessa voitiin KRP:stä määrätä se yleisjohtaja. Samoten sitten KRP:tä koskeva tehtävämääräys lähti siitä, että jos olis tarkoituksenmukaista että asia otettiin meillä tutkittavaksi niin me pystyttiin tekemään se, ett tavallaan niin kuin rajapinnat tuli huomattavasti selkeämmäksi vuonna 2014.

MOT: KRP-vetoisin vaihtoehto ilmeisesti ei paikallispoliiseille kelvannut?

Lardot: En mä tiedä mikä kelpas ja mikä ei. Kuten sanottu työryhmä pohti eri vaihtoehtoja ja päätyi sitten yhtenäiseen näkemykseen

Sellaiset huumetutkinnassa mukana olevat tahot, jotka eivät suostuneet kameran eteen, halusivat ehdollistaa KRP:n asemaa. Osa halusi karsia KRP:ltä huumejuttujen tutkintavastuun ja muodostaa siitä asiantuntijaelimen - Suojelupoliisin tapaan.

Autosta löytyy murtomiesten perustyökaluja sekä runsaasti käyttämättömiä injektioruiskuja. Poliisi tutkii tapausta huumausaineen käyttörikoksena ja rattijuopumuksena.

Kolehmaisen asettamaan ohjausryhmään kuului myös Länsi-Uudenmaan entinen poliisipäällikkö Jari Liukku. Liukku on vastikään jättänyt Suomen ja siirtynyt Europoliin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskuksen johtajaksi.

MOT: Vieläkö vanha salakuljettajien huumereitti on olemassa, eli Hollannista Viron kautta Suomeen vai onko nyt uusia reittejä?

Jari Liukku: No kyllä tietysti tämä on perinteistä, että tietysti ne huumausaineet, jota sitten Eurooppaan tuodaan jostain muualta, niin totta kai niissä hyödynnetään sitten Keski-Euroopan isoja satamakaupunkeja ja sitä kautta on tietysti luonnollista, että se tulee olemaan jatkossakin merkittävä kauttakulkureitti myöskin Suomeen.

Liukku toimi 2000-luvulla Aarnion esimiehenä Helsingin poliisilaitoksella.

MOT: Mikä oli oma reaktionne, kun kuulitte, että Jari Aarnion epäillään tuoneen myös tätä samaa reittiä tai järjestelleen huumekauppaa Hollannista Suomeen?

Liukku: No tietysti olin etupäässä pettynyt niin kuin tietysti useimmat muutkin kollegat.

MOT: Nyt kuitenkin huumetutkinnan palikoita on laitettu uuteen järjestykseen pääkaupunkiseudulla. Oletteko tyytyväinen siihen tapaan, jolla se on nyt järjestetty tai se tullaan järjestämään?

Liukku: Totta kai siinä alkuvaiheessa oli erilaisia näkökulmia, joka on tietysti tän tyyppisen työskentelyn tarkoistuskin. Mutta sitten ne välineet, jotka siinä lopuksi valittiin, niin niistä oltiin jo heti alkuvaiheessa niin kuin yksimielisiä ja näen ne kyllä erittäin toimiviksi. Itse asiassa samantyyppistä toimintaa me harjoitetaan myöskin täällä Europolissa. Elikkä tämmöinen yhteinen tilannekuva, tietojen vaihto, kohdevalinta, yhteistyöjärjestelystä ja työnjaosta sopiminen on niin kuin keskeisiä osa-alueita kansallisesti mutta erityisesti kansainvälisesti.

Tullin rikostorjunnan edustajat olivat mukana Kolehmaisen asettamassa työryhmässä. Kun tuli päätösten aika, Tullille kuitenkin ilmoitettiin, että se on ulkona suunnitellusta Aarnion jälkeisestä järjestelystä. Projekti muuttuikin poliisiyksiköiden väliseksi.

MOT: Miksi tullia ei ole hyväksytty mukaan tähän pääkaupunkiseudun huumeyhteistyöhön?

Kolehmainen: Me mielellään otettais tulli mukaan tähän pääkaupunkiseudun yhteistyöryhmään, mutta siinä nyt ei olla edetty sitten tämän tavoitteen suuntaisesti, että tulli olisi mukana.

MOT: Missä siinä kenkä hiertää?

Kolehmainen: No sitä varmaan pitää kysyä tullilta.

Sami Rakshit: En osaa ottaa kantaa siitä, että miksi ei varsinaisesti olla mukana, mutta pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden kanssa, niin meillä on omat mekanismimme siitä, operatiivisissa jutuissa sitten, että miten huolehditaan, että ei tehdä päällekkäistä työtä ja kaikilla on olemassa riittävät tiedot oman toiminnan suuntaamisessa.

MOT: Jos olen ymmärtänyt oikein, niin siitä halutaan päästä eroon, että joku lasti on tulossa Suomeen ja siellä olisi useampien yksiköiden edustajat odottamassa ikään kuin tietämättä toisistaan?

Rakshit: Mä en muista, että tämmöisiä olisi ollu tällä vuosikymmenellä. Sen tiedän, että yksittäisiä tapauksia on ollut viime vuosikymmenellä. Silloinkin puhutaan yhden käden, kahden käden niin kuin juttumääristä kymmenen vuoden aikana.

KRP:n päällikkö Lardot pitää ovea raollaan Tullin osallistumiselle.

Lardot: Tarkoitus oli, että sitten kun löydetään toimiva malli, niin käydään neuvotteluja tullin kanssa, että millä tavalla ne kytkeytyy mukaan. Ja näin on myös tapahtunut. Ja sitten ehkä semmonen mikä on ollut erona poliisiin, tulli tekee hyvää tulosta, eri mittareilla mitattuna, mut me haetaan tulosten lisäksi sitä yhteiskunnallista vaikuttavuutta, ja silloin puhutaan siitä, että jos meillä on vaikka huumekeissi käsillä, että kuinka korkealle kiivetään sitä organisaatiota, että saadaan ne ylätason vastuumiehet rikosvastuuseen.

MOT: Eli siinä mielessä jos ajatellaan, että tulli edustaa tällaista takavarikkokeskeistä huumetorjuntaa, niin se muistuttaa tätä Aarnion aikaista RHU:n toimintaa?

Lardot: En mä nyt niinkään sanois. Nyt te ette muista, että mikä on tullin toimivalta. Tullin toimivalta lähtee kuitenkin siitä rikollisuudesta, joka tapahtuu rajojen pinnassa.
Tulli tekee hyvää tulosta hoitaessaan rajat, mutta sitten case-kohtaisesti katsotaan, että pitäiskö sitä jatkaa vielä sitä tutkintaa.

Tilanteessa hiertää Tullin itsenäinen asema verrattuna muihin sisäisen turvallisuuden toimijoihin. Tullin rikostorjuntaa ohjataan valtiovarainministeriöstä, kun taas muita esitutkintaviranomaisia sisäministeriöstä.

Organisatorisiin järjestelyihin tuntuu vaikuttavan myös politiikka. Kokoomuksella on hallussaan niin sisä- kuin valtiovarainministeriö. Joidenkin arvioiden mukaan puolue haluaa siirtää Tullin sisäministeriön alaisuuteen. Tähän viittaa entiseltä puolustusministeriltä, kokoomuslaiselta Anneli Tainalta viime vuoden lopulla, kiireessä tilattu selvitys. Taina ehdottaa, että Tulli virastona siirretään sisäministeriön alle viimeistään tammikuussa 2019. Tulliviranomaiset toimivat turvallisuudesta vastaavan ministeriön alla vain parissa arabimaassa.

Rakshit: Tullin perustehtävät sijoittuu valtiovarainministeriön hallinnonalalle. Meillä on paljon ympäristönsuojeluun liittyviä tehtäviä tai maatalouden ja alkutuotannon suojaamiseen tai ylipäänsä suomalaisen elinkeinoelämän kilpailuedellytysten turvaamiseen.

MOT: Mitä sillä menetettäisiin, että kaikki munat olisivat samassa korissa eli kaikki esitutkintaviranomaiset olisivat yhden ministeriön alaisuudessa?

Rakshit: No mä uskon, että se, mitä sillä mahdollisesti saataisiin vähemmän, on sitten se erityisosaaminen. Nyt Tullin kohdalla sitten maahantuonti, maastavientiin liittyvissä ja verotukseen liittyvissä rikosasioissa.

MOT: Paljastatte kuitenkin 10 000 rikosta vuosittain ja takavarikoitte 1 000 kilosta 5 000 kiloon huumeita joka vuosi. Löytyisikö sieltä suunnalta se syy, miksi teidät halutaan sisäministeriön alaisuuteen?

Rakshit: Vaikea niinku sanoa mitään yksittäistä syytä. Se, että miksi tehdään hyvää tulosta esimerkiksi huumausainerikostorjunnassa, niin se liittyy tietysti meidän rooliin ja asemaan tässä ulkomaanliikenteessä. Salakuljetettavat huumausaine-erät on edelleen isoja tukkueriä siinä vaiheessa, kun Tulli niihin puuttuu. Toisaalta meidän rooli siinä useita eri maita yhdistävänä viranomaisena eli kansainvälinen rooli on erittäin vahva.

Kolehmaisen työryhmän loppuraportti on julistettu kokonaisuudessaan salaiseksi. MOT:n saamien tietojen mukaan raportissa piirretään tilannekuvaa, jossa rikokset Suomessa monimutkaistuvat ja kansainvälistyvät. Rajat ylittävän ja kotimaisen järjestäytyneen rikollisuuden ennustetaan kasvavan.

Raportissa on myös mielenkiintoinen tieto uudesta rikosanalyysirekisteristä. Poliisilla on ollut käytössään salainen EPRI- eli epäiltyjen rekisteri, josta ennen Aarnio-tutkintaa vuodettiin julkisuuteen, että sinne on merkitty Venäjän presidentti Vladimir Putinin nimi. Putinin nimen ja eräiden muiden vuotojen johdosta EPRI-rekisteri ajautui tilaan, jossa siitä ei ole täysimääräistä hyötyä poliisille.

KRP:ssä on parin viime vuoden aikana rakennettu kaikessa hiljaisuudessa uutta tilapäistä rikosanalyysirekisteriä, joka on nimetty INDEXiksi. Rekisterin käyttöoikeus on rajattu tiedusteluosastolle. Kyse on ensisijaisesti törkeiden huumausaine-, väkivalta-, omaisuus- ja talousrikosten torjunnasta.

KRP:n uuteen rekisteriin voidaan syöttää tietoja kaikista poliisin salaisista rekistereistä. Indeksitietojen avulla voidaan löytää automatisoidusti rikollisten välisiä yhteyksiä, jotka eivät muuten nousisi pintaan. Analyysitietoja voidaan käyttää hyväksi, kun luodaan tilannekuvaa vakavasta ja järjestäytyneestä rikollisuudesta. Kyse on siis poliisille tarpeellisesta työkalusta, jolla korjataan EPRIn puutteet.

Poliisiylijohtaja Kolehmainen on määrännyt keskusrikospoliisin viipymättä käynnistämään toimet, joilla pääkaupunkiseudun huumetutkinta vihdoin saadaan kuntoon.

Kolehmainen: olen jossain todennutkin, että noin kolmen vuoden jälkeen pystytään sitten arvioimaan tämän ryhmän saavuttamat tulokset. Nyt näyttää hyvältä, mutta odotetaan rauhassa niitä tuloksia, että minkälaista tulosta tämä tehostettu yhteistoimintaryhmä saa aikaan.

Kolehmaisen kompromissimallille on nimetty seurantaryhmä, joka istuu maaliskuun alusta vuoden loppuun asti. Mallin jalkauttamista kentälle johtaa KRP:n järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan linjapäällikkö Ari Lahtela.

Ari Lahtela: Me kokoonnutaan vähintään kerran kuukaudessa, valmistellaan asiaan liittyvää toimintamallia, suunnitelmia ja perustetaan tiedonvaihtoa varten työkaluja.

MOT: Joko tää malli on toiminut käytännössä, onko teillä konkreettisia keissejä?

Lahtela: Me ollaan käytännössä tässä viimeisen vuoden aikana koko ajan tehty yhteistyötä kaikkien pääkaupunkiseudun poliisiyksiköiden välillä. Ja Helsingin poliisilaitoksella ja KRP:llä on ollut esimerkiksi useita yhteisiä esitutkintoja.
Ja operatiivisessa toiminnassa, meillä on tälläkin viikolla, olen ollut useampaan kertaan Tullin henkilöiden kanssa keskustelussa ja ollaan vertailtu missä mennään ja millä jutuilla ollaan tällä hetkellä.