Hyppää pääsisältöön

Suomen 100 vuotta Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

Virtasen suvun kautta kerrotaan Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään. Se on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio.

Videolla esiintyvä Virtasten suku on kuvitteellinen, mutta monella suomalaisella on samankaltainen tausta. Video on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeessa vuonna 2017 ja sen on toteuttanut Wacky Tie Films Oy.

Katso myös Suomen itsenäisyyden tarina 2 minuutissa.

Suomen ja Virtasten vuosisata

1900-luvun alku – Kustaa Virtanen:

  • Kustaa on torppari eli vuokraa toiselta maanomistajalta maata viljeltäväksi. Koko perhe osallistuu töiden tekoon, myös lapset pienestä pitäen.
  • Köyhyys on yleistä. Monilla Kustaan kaltaisilla ihmisillä on jokapäiväinen huoli ruoasta.
  • Lapsikuolleisuus on suurta: kaksi Kustaan perheen lapsista kuolee pieninä.
  • Yhteiskunnallinen asema on heikko: Kustaa äänestää ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1906. Tätä ennen hänellä ei ole ollut oikeutta olla mukana päättämässä Suomen asioista.

1930-luku – Matti Virtanen:

  • Matti on viljelijä: hänellä on oma pieni maatila, eikä hän ole isänsä tavoin toisen isännän torpparina. Silti elämä on rankkaa ja työtaakka suuri.
  • Taloudessa on hevonen, kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.
  • Matti on käynyt lapsena kiertokoulua: kiertävä opettaja on käynyt silloin tällöin opettamassa lapsia. 1921 on säädetty oppivelvollisuuslaki kuusivuotisesta kansakoulusta kaikille lapsille, ja Matin lapset käyvät työnteon sijaan koulussa.
Suomalaisten mielestä oli tärkeää, että kaikki lapset saivat käydä koulua. Hyvää koulutusta pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että koska kaikki suomalaiset saivat äänestää vaaleissa, heillä täytyi olla tietoja yhteiskunnasta.― Hyvinvointia rakentamassa -video vuoden 1921 kansakoululaista
Pojat istuvat pulpeteissa, luokkatoverit katselevat yhden pojan saamaa kirjettä.
Kansakoulun oppilaita 1950-luvulla. Pojat istuvat pulpeteissa, luokkatoverit katselevat yhden pojan saamaa kirjettä. Kuva: Yle / Kalle Kultala kansakoulu,koululaiset,oppilas,Koululuokka,1950-luku
Opettaja ohjaamassa oppilaita harjoitustehtävien tekemisessä 1990-luvulla. Taustalla oppilaita tietokoneen ääressä
Opettaja auttaa peruskoulun oppilasta 1990-luvulla. Opettaja ohjaamassa oppilaita harjoitustehtävien tekemisessä 1990-luvulla. Taustalla oppilaita tietokoneen ääressä Kuva: Yle / Derrick Frilund peruskoulu,Oppitunti,Koululuokka,opettajat,1990-luku
Kouluruokailu, pojat skoolaavat maitolaseilla.
Suomessa on ollut maksuton kouluruokailu vuodesta 1948. Kouluruokailu, pojat skoolaavat maitolaseilla. Kuva: Yle / Mika Kanerva kouluruokailu,koululaiset,oppilas,lounas

1940-luku – Liisa Virtanen:

  • Toisen maailmansodan aikana miesten taistellessa rintamalla Liisa käy töissä tehtaassa monien muiden naisten tapaan. Hänen veljensä Kalle kuolee sodassa.
  • Sodan jälkeen Liisa jää töihin tehtaaseen ompelijana. Puoliso Eino tekee hevosmiehenä metsätyömaalla.
  • Liisa ja Eino asuvat talossa, jossa ei ole sähköä tai juoksevaa vettä, ja vesi täytyy hakea ulkoa kaivosta. Sähköt saadaan vuonna 1953.
  • Talvella lyhyet matkat tavallisesti hiihdetään. Lauantaisin perhe käy saunassa peseytymässä, ja jokaisessa pihapiirissä on oma sauna.
  • Vuoden 1952 kesäolympialaiset on kansaa yhdistävä kansainvälinen suurtapahtuma.
  • Kun ruoan säännöstely päättyy vuonna 1954, ruokapöytään aletaan saada uusia tuotteita, kuten appelsiineja.
Neuvoloiden ansiosta lapsikuolleisuus alkoi selvästi laskea.― Hyvinvointia rakentamassa -video vuoden 1948 neuvoloita koskevasta laista.
Itkevä vauva kätilön sylissä (1960-luku).
Kätilö ja vauva neuvoloiden alkuaikoina. Itkevä vauva kätilön sylissä (1960-luku). Kuva: Yle / Kalle Kultala neuvolat,äitiysneuvolat,vauvat,kätilö
Kätilö (terveydenhoitaja) mittaa vauvan päänympärystä.
Terveydenhoitaja mittaa vauvan päänympärystä neuvolassa 1970-luvulla. Kätilö (terveydenhoitaja) mittaa vauvan päänympärystä. Kuva: YLE / Pertti Arkila Neuvola,terveydenhoitajat,vauvat,kätilö
Terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja tutkii vauvaa
Terveydenhoitaja ja vauva 2000-luvulla. Terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja tutkii vauvaa Kuva: Yle / Mika Kanerva neuvolat,vauvat,terveydenhoitajat

1970-luku – Seppo Virtanen :

  • Seppo muuttaa kaupunkiin, sillä pienellä maatilalla ei riitä töitä kaikille, ja töitä tehdään yhä enemmän koneilla.
  • Seppo kouluttautuu sähkömieheksi, puoliso Anneli on toimistotyöntekijä koulussa.
  • Perheen lapset ovat päiväkodissa, kun vanhemmat käyvät töissä. 1970-luvulla Suomessa toteutettiin peruskoulu-uudistus, ja perheen lapset alkavat käydä kaikille samaa yhdeksän vuotta kestävää peruskoulua.
  • Seppo ja Anneli ostavat oman auton, jolla he tekevät lomamatkoja välillä jopa Ruotsiin asti. Olohuoneessa on televisio, jota koko perhe kokoontuu katsomaan.

1990-luku – Sari Virtanen:

  • Sari on töissä Nokialla ja suunnittelee matkapuhelimia.
  • Sari matkustaa ulkomaille sekä työn vuoksi että vapaa-ajalla.
  • Sari äänestää liittymisestä EU:hun muiden suomalaisten tavoin vuonna 1994. Enemmistö suomalaisista kannattaa päätöstä, ja Suomi liittyy EU:hun vuonna 1995.

2000-luku – Emilia Virtanen:

  • Emilia Virtasella on hyvä koulutus, jonka hän on saanut hyvinvointivaltiossa maksutta.
  • Kansainvälisyys on tullut osaksi arkea, hänen puolisonsa on yhdysvaltalainen.

Lukuja 1900-luvun alusta nykypäivään

  • Suomen väkiluku 1900-luvun alussa: 3 miljoonaa. (Vuonna 2017: 5,5 miljooonaa)
  • 1900-luvun alussa jopa 12 prosenttia lapsista kuoli alle yhden vuoden ikäisinä. (Vuonna 2015 imeväiskuolleisuus oli 1,7 promillea, eli 0,17 prosenttia.)
  • Vuoden 1918 sisällissodassa kaatui 37 000 suomalaista.
  • Toisessa maailmansodassa 1940-luvulla kuoli 90 000 suomalaista ja 50 000 suomalaista vammautui pysyvästi.
  • Toisen maailmansodan jälkeen 11 prosenttia Suomen väestöstä evakuoitiin Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta ja uudelleenasutettiin Suomen uuden rajan sisäpuolelle.
  • 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki kuusivuotisesta kansakoulusta kaikille lapsille.
  • 1944 tuli voimaan laki äitiysneuvoloista kaikille odottaville äideille.
  • 1948 tuli voimaan laki ilmaisesta kouluruoasta.
  • 1950-luvun alussa jopa 85 000 suomalaista miestä teki metsätöitä.
  • 1960-luvun aikana Suomesta muutti Ruotsiin töiden perässä 160 000 ihmistä.
  • Vuoden 1994 kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin 56,9 prosenttia äänestäjistä kannatti liittymistä.
  • Vuonna 2000 Suomen presidentiksi valittiin ensimmäisen kerran nainen, Tarja Halonen. Halonen sai presidentinvaalien toisella kierroksella 51,6 prosenttia äänistä. Tarja Halonen kasvoi työläisperheessä, ja hänen uraansa voi pitää esimerkkinä siitä, miten hyvinvointivaltiossa alemmista sosiaaliluokista voi edetä yhteiskunnallisen vallan huipulle.

Lähteet: Hyvinvointia rakentamassa -video, Tilastokeskus

Lue lisää:

Korpitsoturit kurkistavat saunan ikkunasta Rukajärvellä

Miten Suomi on sadassa vuodessa muuttunut? Testaa tietosi ja arvioi kehityksen suunta

Onko liikenteessä entistä turvattomampaa? Joko tuberkuloosi on voitettu tauti Suomessa? Miten innokkaasti suomalaiset ovat äänestäneet presidentinvaaleissa? Piirrä ja testaa tietosi siitä, miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa.

Seuraavat tilastot kertovat viiden eri asian kehityskulusta Suomessa viimeisen sadan vuoden aikana.

Suomen ja Virtasten vuosisata kahdeksalla eri kielellä

Opetusvideo ”Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata” on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-osarahoitteisessa Kotona Suomessa -hankkeessa vuonna 2017. Videon voi katsoa selkosuomeksi, ruotsiksi, sekä seitsemällä muulla kielellä, jotka ovat: arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä.

Edit 4.10.17: Lisätty ruotsinkielinen video.
Edit: 5.12.2017: Lisätty linkki Suomen itsenäisyys -videoon

  • Näin toimii talous: Mistä raha tulee?

    Raha syntyy velkaa ottamalla.

    Raha syntyy velkaa ottamalla. Kun asiakas nostaa lainaa pankista ja summa siirretään hänen tililleen, rahan määrä on kasvanut. Suurinta osaa siitä ei nimittäin hetki sitten ollut olemassakaan. Kun pankki myöntää asiakkaalle lainan, kirjoitetaan lainasopimus. Sen arvo on lainan summa plus korko, jonka pankki voi laskea omiksi varoikseen.

  • Näin toimii talous: Miten tuotteen tai palvelun hinta määräytyy?

    Markkinataloudessa hinnan määräävät tarjonta ja kysyntä.

    Markkinataloudessa tuotteen hinta määräytyy tarjonnan ja kysynnän perusteella: paljonko tuotetta tai palvelua on tarjolla ja kuinka monet ja kuinka paljon ihmiset sitä haluavat. Jos appelsiineja on tarjolla enemmän kuin niitä ollaan vailla, myyjä laskee appelsiinien hintaa niin paljon, että saa ne kaupaksi.

Ihminen ja yhteiskunta

  • Mihin veroeurosi menevät? Palvelujen todelliset hintalaput yllättävät

    Julkisen palvelun hinta ei kerro todellisista kustannuksista

    Veroista purnataan, mutta mitä niillä saa? Oppilaan vuosi peruskoulussa maksaa yhteiskunnalle n. 9000 euroa, oppilaalle oppi on ilmaista. Keräsimme esimerkkejä koulutuksen, terveydenhuollon ja päivähoidon todellisista hinnoista. Koulutuksen maksaa yhteiskunta Suomessa opiskeleminen on aina korkeakouluun asti ilmaista - opiskelijalle.

  • Pitkä sähkökatko saisi yhteiskunnan polvilleen 48 tunnissa - tiedätkö miten varautua?

    48 tunnissa sähkökatkos lamaannuttaisi arkielämän.

    Suomi toimii nykyään täysin sähkön varassa. Lyhyetkin sähkökatkot hankaloittavat elämää, mutta jo 48 tunnissa hankaluudet muuttuvat vakaviksi ongelmiksi: veden tulo lakkaa, ruoat pilaantuvat, pakkasella kotien lämpötila laskee. Nykyisten suositusten mukaan ihmisten kannattaisi varautua ns. kotivaralla selviytymään 72 tunnin ajan.

  • Miksi demokratia?

    10 kysymystä, miksi demokratia on tärkeää.

    Kuka hallitsee maailmaa? Onko hyviä diktaattoreita olemassa? Voiko terrorismi tuhota demokratian? Julkkikset, poliitikot ja tavikset eri puolilla maailmaa vastaavat kymmeneen demokratiaa koskevaan kysymykseen.

  • Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen kiemurat? Testaa tietosi

    Testaa, mitä hyvin tunnet taloyhtiön tilinpäätöksen

    Kymmenissätuhansissa taloyhtiöissä kokoonnutaan vuosittain kuulemaan, kun isännöitsijä luettelee tilinpäätöksestä vaikeaselkoisia termejä kokousväelle. Tilinpäätöksen riveillä on kuitenkin tärkeää tietoa siitä, miten hallitus ja isännöitsijä ovat hoitaneet osakkeenomistajien rahoja. Tunnetko taloyhtiön tilinpäätöksen? Tarkista tietosi ja vastaa seitsemään kysymykseen.

  • Testaa sananvapauden rajoja – mitä netissä saa sanoa?

    Mitä netissä oikeasti saa sanoa?

    Missä menee asiattomuuden ja laittomuuden raja? Mitä netissä saa sanoa ja minkälaisten viestien jälkeen alkaa tulla nettipoliiseilta yhteydenottoja? Tee Yle Oppimisen testi ja tsekkaa miten hyvin sinulla on sananvapauden rajat hallussa. Nettipoliisi, vanhempi konstaapeli Jarno Saarinen kommentoi internetistä lainattujen kirjoitusten laillisuutta.

  • Tunnetko juhlapäivät? Testaa tietosi!

    Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä

    Kuka olikaan Minna Canth ja miksi hänellä on oma juhlapäivänsä? Mikä on kekri, entä mitä tekemistä sillä on Halloweenin kanssa vai onko mitään? Testaa tietosi suomalaisista juhlapäivistä!

  • Suomalaiset juhlapäivät

    Juhlapäivät ovat kirkollisia, valtiollisia tai muuten vain vakiintuneita päiviä, joita juhlistetaan monin tavoin. Ne liittyvät usein uskontoon tai kansalliseen historiaan. Tutustu suomalaisiin juhlapäiviin, niiden historiaan ja merkitykseen.

  • Suomen historia Virtasten silmin – näin köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio

    20 min video Suomen valtion kehityksestä 8 eri kielellä.

    Videoissa kerrotaan Suomen kehitys hyvinvointivaltioksi kahdeksalla eri kielellä: selkosuomi, arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä. Emilia Virtanen on 2000-luvun koulutettu ja kansainvälinen suomalainen, mutta hänen isoisänsä isoisä Kustaa Virtanen eli hyvin erilaisissa oloissa köyhänä torpparina 1900-luvun alussa.

  • Filosofia

    Filosofia on maailman vanhin tiede. Se opettaa ajattelemaan ja parantaa ongelmien ratkaisukykyä. Parhaimmillaan filosofia johtaa ihmisen ja maailman olemassaolon syvälliseen ymmärtämiseen.

  • Historia, Suomi

    Minkälainen maamme oli ennen? Tunnelmakuvia menneisyydestä. Historian havinaa. Tapahtumia asiantuntijoiden ja aikalaisten kertomana.

  • Historia, maailma

    Elämää, mysteereitä ja saavutuksia. Historiallisia tapahtumia, tappioita ja voittoja. Artikkelit perustuvat Ylen televisio- ja radio-ohjelmiin.

  • Työelämä

    Apua ammatinvalintaan, yrittäjyyden MP3-kurssi.

  • Yhteiskunta

    Miksi demokratia on tärkeää?

    Miksi demokratia on tärkeää? Entä jos sinä saisit olla hetken vallan kahvassa?