Virtasen suvun kautta kerrotaan Suomen historiasta 1900-luvun alusta nykypäivään. Se on kertomus siitä, miten köyhästä maatalousmaasta tuli moderni hyvinvointivaltio.
Videolla esiintyvä Virtasten suku on kuvitteellinen, mutta monella suomalaisella on samankaltainen tausta. Video on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeessa vuonna 2017 ja sen on toteuttanut Wacky Tie Films Oy.
Katso myös Suomen itsenäisyyden tarina 2 minuutissa.
Suomen ja Virtasten vuosisata
1900-luvun alku – Kustaa Virtanen:
- Kustaa on torppari eli vuokraa toiselta maanomistajalta maata viljeltäväksi. Koko perhe osallistuu töiden tekoon, myös lapset pienestä pitäen.
- Köyhyys on yleistä. Monilla Kustaan kaltaisilla ihmisillä on jokapäiväinen huoli ruoasta.
- Lapsikuolleisuus on suurta: kaksi Kustaan perheen lapsista kuolee pieninä.
- Yhteiskunnallinen asema on heikko: Kustaa äänestää ensimmäisissä eduskuntavaaleissa 1906. Tätä ennen hänellä ei ole ollut oikeutta olla mukana päättämässä Suomen asioista.
1930-luku – Matti Virtanen:
- Matti on viljelijä: hänellä on oma pieni maatila, eikä hän ole isänsä tavoin toisen isännän torpparina. Silti elämä on rankkaa ja työtaakka suuri.
- Taloudessa on hevonen, kolme lehmää, kuusi kanaa ja kaksi sikaa.
- Matti on käynyt lapsena kiertokoulua: kiertävä opettaja on käynyt silloin tällöin opettamassa lapsia. 1921 on säädetty oppivelvollisuuslaki kuusivuotisesta kansakoulusta kaikille lapsille, ja Matin lapset käyvät työnteon sijaan koulussa.
Suomalaisten mielestä oli tärkeää, että kaikki lapset saivat käydä koulua. Hyvää koulutusta pidettiin tärkeänä senkin vuoksi, että koska kaikki suomalaiset saivat äänestää vaaleissa, heillä täytyi olla tietoja yhteiskunnasta.
Kansakoulun oppilaita 1950-luvulla.
Pojat istuvat pulpeteissa, luokkatoverit katselevat yhden pojan saamaa kirjettä.
Kuva: Yle / Kalle Kultala
Opettaja auttaa peruskoulun oppilasta 1990-luvulla.
Opettaja ohjaamassa oppilaita harjoitustehtävien tekemisessä 1990-luvulla. Taustalla oppilaita tietokoneen ääressä
Kuva: Yle / Derrick Frilund
Suomessa on ollut maksuton kouluruokailu vuodesta 1948.
Kouluruokailu, pojat skoolaavat maitolaseilla.
Kuva: Yle / Mika Kanerva
1940-luku – Liisa Virtanen:
- Toisen maailmansodan aikana miesten taistellessa rintamalla Liisa käy töissä tehtaassa monien muiden naisten tapaan. Hänen veljensä Kalle kuolee sodassa.
- Sodan jälkeen Liisa jää töihin tehtaaseen ompelijana. Puoliso Eino tekee hevosmiehenä metsätyömaalla.
- Liisa ja Eino asuvat talossa, jossa ei ole sähköä tai juoksevaa vettä, ja vesi täytyy hakea ulkoa kaivosta. Sähköt saadaan vuonna 1953.
- Talvella lyhyet matkat tavallisesti hiihdetään. Lauantaisin perhe käy saunassa peseytymässä, ja jokaisessa pihapiirissä on oma sauna.
- Vuoden 1952 kesäolympialaiset on kansaa yhdistävä kansainvälinen suurtapahtuma.
- Kun ruoan säännöstely päättyy vuonna 1954, ruokapöytään aletaan saada uusia tuotteita, kuten appelsiineja.
Neuvoloiden ansiosta lapsikuolleisuus alkoi selvästi laskea.
Kätilö ja vauva neuvoloiden alkuaikoina.
Itkevä vauva kätilön sylissä (1960-luku).
Kuva: Yle / Kalle Kultala
Terveydenhoitaja mittaa vauvan päänympärystä neuvolassa 1970-luvulla.
Kätilö (terveydenhoitaja) mittaa vauvan päänympärystä.
Kuva: Pertti Arkila / Yle
Terveydenhoitaja ja vauva 2000-luvulla.
Terveydenhoitaja tai sairaanhoitaja tutkii vauvaa
Kuva: Yle / Mika Kanerva
1970-luku – Seppo Virtanen :
- Seppo muuttaa kaupunkiin, sillä pienellä maatilalla ei riitä töitä kaikille, ja töitä tehdään yhä enemmän koneilla.
- Seppo kouluttautuu sähkömieheksi, puoliso Anneli on toimistotyöntekijä koulussa.
- Perheen lapset ovat päiväkodissa, kun vanhemmat käyvät töissä. 1970-luvulla Suomessa toteutettiin peruskoulu-uudistus, ja perheen lapset alkavat käydä kaikille samaa yhdeksän vuotta kestävää peruskoulua.
- Seppo ja Anneli ostavat oman auton, jolla he tekevät lomamatkoja välillä jopa Ruotsiin asti. Olohuoneessa on televisio, jota koko perhe kokoontuu katsomaan.
1990-luku – Sari Virtanen:
- Sari on töissä Nokialla ja suunnittelee matkapuhelimia.
- Sari matkustaa ulkomaille sekä työn vuoksi että vapaa-ajalla.
- Sari äänestää liittymisestä EU:hun muiden suomalaisten tavoin vuonna 1994. Enemmistö suomalaisista kannattaa päätöstä, ja Suomi liittyy EU:hun vuonna 1995.
2000-luku – Emilia Virtanen:
- Emilia Virtasella on hyvä koulutus, jonka hän on saanut hyvinvointivaltiossa maksutta.
- Kansainvälisyys on tullut osaksi arkea, hänen puolisonsa on yhdysvaltalainen.
Lukuja 1900-luvun alusta nykypäivään
- Suomen väkiluku 1900-luvun alussa: 3 miljoonaa. (Vuonna 2017: 5,5 miljooonaa)
- 1900-luvun alussa jopa 12 prosenttia lapsista kuoli alle yhden vuoden ikäisinä. (Vuonna 2015 imeväiskuolleisuus oli 1,7 promillea, eli 0,17 prosenttia.)
- Vuoden 1918 sisällissodassa kaatui 37 000 suomalaista.
- Toisessa maailmansodassa 1940-luvulla kuoli 90 000 suomalaista ja 50 000 suomalaista vammautui pysyvästi.
- Toisen maailmansodan jälkeen 11 prosenttia Suomen väestöstä evakuoitiin Neuvostoliitolle menetetyiltä alueilta ja uudelleenasutettiin Suomen uuden rajan sisäpuolelle.
- 1921 tuli voimaan oppivelvollisuuslaki kuusivuotisesta kansakoulusta kaikille lapsille.
- 1944 tuli voimaan laki äitiysneuvoloista kaikille odottaville äideille.
- 1948 tuli voimaan laki ilmaisesta kouluruoasta.
- 1950-luvun alussa jopa 85 000 suomalaista miestä teki metsätöitä.
- 1960-luvun aikana Suomesta muutti Ruotsiin töiden perässä 160 000 ihmistä.
- Vuoden 1994 kansanäänestyksessä Suomen liittymisestä Euroopan Unioniin 56,9 prosenttia äänestäjistä kannatti liittymistä.
- Vuonna 2000 Suomen presidentiksi valittiin ensimmäisen kerran nainen, Tarja Halonen. Halonen sai presidentinvaalien toisella kierroksella 51,6 prosenttia äänistä. Tarja Halonen kasvoi työläisperheessä, ja hänen uraansa voi pitää esimerkkinä siitä, miten hyvinvointivaltiossa alemmista sosiaaliluokista voi edetä yhteiskunnallisen vallan huipulle.
Lähteet: Hyvinvointia rakentamassa -video, Tilastokeskus
Lue lisää:
Miten Suomi on sadassa vuodessa muuttunut? Testaa tietosi ja arvioi kehityksen suunta
Onko liikenteessä entistä turvattomampaa? Joko tuberkuloosi on voitettu tauti Suomessa? Miten innokkaasti suomalaiset ovat äänestäneet presidentinvaaleissa? Piirrä ja testaa tietosi siitä, miten Suomi on muuttunut sadassa vuodessa.
Suomen ja Virtasten vuosisata kahdeksalla eri kielellä
Opetusvideo ”Hyvinvointia rakentamassa: Suomen ja Virtasten vuosisata” on tuotettu Uudenmaan ELY-keskuksen ESR-osarahoitteisessa Kotona Suomessa -hankkeessa vuonna 2017. Videon voi katsoa selkosuomeksi, ruotsiksi, sekä seitsemällä muulla kielellä, jotka ovat: arabia, englanti, farsi, kurdi (sorani), somali, thai ja venäjä.
Edit 4.10.17: Lisätty ruotsinkielinen video.
Edit: 5.12.2017: Lisätty linkki Suomen itsenäisyys -videoon
