Hyppää pääsisältöön

Huilisti ja akrobaatti Jacintha Damström: "Tiesin 2-vuotiaana että haluan soittaa huilua ja 3-vuotiaana, että haluan harrastaa sirkusta."

Huilisti ja akrobaatti Jacintha Damström.
Huilisti ja akrobaatti Jacintha Damström. Kuva: Yle/Laila Kangas jacintha damström

"Äidillä oli sääntö että meidän piti harrastaa jotain liikuntaa, missä koordinaatiota ja kuntoa vahvistettiin, sekä soittaa jotain soitinta." Jacintha tiesi jo ihan pienenä haluavansa soittaa huilua ja harrastaa sirkusta. Ammatinvalinnassa huilunsoitto vei kuitenkin lopulta voiton, ja nyt valmistuminen musiikin maisteriksi häämöttää näköpiirissä. Jacintha Damström piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 10.5.2017.

Kuka?

Nimeni on Jacintha Damström, olen syntynyt Tammisaaressa 1991 ja elänyt suurimman osan elämästäni Helsingissä.

Perheeni on monikulttuurinen: kotikielenä puhutaan saksaa ja englantia, ja ruotsia ja suomea puhutaan sukulaisten kanssa.

Isäni on kirjanpitäjä ja äiti kielten- sekä katolilaisen uskonnon opettaja.

Taidetta on varsinkin äidin suvussa arvostettu, ja hänen ansiostaan sekä minä että isosiskoni Cecilia aloimme harrastaa taidetta vakavasti jo nuorena: Cecilia panosti pianonsoittoon ja minä sirkukseen.

Äidillä oli sääntö, että meidän piti harrastaa jotain liikuntaa, missä koordinaatiota ja kuntoa vahvistettiin, sekä soittaa jotain soitinta. Mitä soitettiin tai mitä urheilua harrastettiin, oli hänelle aika sama, kunhan vaan itse tykättiin siitä mitä tehtiin.

Musiikkiopinnot ja muut harrastukset?

Olin aika päättäväinen lapsi, ja tiesin kaksivuotiaana että haluan soittaa huilua ja kolmevuotiaana että haluan harrastaa sirkusta.

Suurimman osan elämästäni olen viettänyt monien harrastuksen merkeissä. Pahimmillaan minulla oli 35 tuntia viikossa harrastuksia plus 35 tuntia koulua. Olin silloin 10 vuotias.

Merkittävimmät opettajat?

Huilutunnit olivat minulle aina todella mukavia kokemuksia: opettajani Tuula Rissanen oli tietoinen hektisestä elämästäni ja antoi minun musisoida koko soittotunnin läpi. Edistyin tietämättäni, enkä nähnyt ikinä konsertteja pelottavina.

Aloin tiedostaa vasta 13-vuotiaana omia soittotaitojani, kun pääsin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutukseen. Yhtäkkiä rennosta huiluharrastuksesta tuli vakavampaa, ja aloin tulla tietoiseksi harjoittelemisen määrästä.

Uusi opettajani Ilpo Mansnerus teki tekniikasta puhtaampaa ja aloin soittaa huomattavasti vaativampia kappaleita.

Huilisti ja akrobaatti Jacintha Damström.
Huilisti ja akrobaatti Jacintha Damström. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen jacintha damström

Sirkus silti vei paljon huomiota, ja suurimman osa vapaa-ajasta olin treenaamassa sirkussalissa voltteja ja jongleerausta.

Vasta 19-vuotiaana, kun nilkkani vääntyi 90 astetta volttien tekemisessä, päätin tosissaan vaihtaa alaa. Hain Sibelius-Akatemiaan ja pääsin sisään ensimmäisellä yrityksellä.

Joko valmistuminen häämöttää?

Nyt on kulunnut viisi ja puoli vuotta, ja olen loppusuoralla maisteriopintojeni kanssa. Diplomi-konserttini on oven takana (26.5.2017) ja enää pari kurssia on tekemättä.

Suhde musiikkiin on muuttunut näinä aikoina huomattavasti. Olen huomannut, kuinka suuri osa elämääni se on, vaikka en sitä aina aktiivisesti tiedosta. Vasta silloin kun musiikki puuttuu, huomaan miten paljon sitä kaipaan ja miten paljon sitä tarvitsen.

Idolisi?

Idolini ovat klarinetisti Christoffer Sundqvist ja huilisti Christina Fassbender. Molemmat soittavat sellaisella säteilyllä ja intohimolla, joka välittyy yleisöön asti. Ihailen myös sitä, että he molemmat uskaltavat liikkua musiikin mukana ja että he ovat oma itsensä lavalla.

Entä muuta?

Visuaalisuus on minun mielestäni todella tärkeä elementti musiikissa. Uskon että jos muusikot panostaisivat pikkaisen enemmän viusaalisuuteen, niin myös meidän nk. “normaali yleisö” tulisi helpommin konsertteihin. Nykypäivän tekniikalla voi auttaa paljon tunnelman luomisessa, mutta myös sillä miten taiteilija itse esittää oman kappaleensa, on suuri merkitys.

Henkilökohtaisesti yritän niin usein kun mahdollista käyttää sirkustaustaani hyödyksi yhdistämällä klassista musiikkia tanssi-akrobatiaan ja mimiikkaan. Varsinkin kun esiinnyn lapsille ja nuorille, yritän olla erittäin visuaalinen. Olen kehittänyt omia esityksiä heitä varten käsikirjoittamalla mm. lastenesityksen ja sooloesityksen.

Kun esiinnyin Pikku-Taikahuilussa, joka esitettiin Savonlinnan ooperajuhlilla 2015, sain lehdistöltä tittelin “huiluakrobaatti”. Olen sen jälkeen käyttänyt sitä titteliä ilomielellä, sillä se on juuri sitä mitä haluan tehdä: soittaa ja tehdä liikettä.

Harrastan musiikin ohella myös improvisaatioteatteria, joka on auttanut minua luomaan rennompaa suhdetta esiintymiseen ja reagoimaan paremmin yleisöön. Rakastan päästä luomaan taidetta hetkessä, ja se tasapainottaa minun mielestäni erittäin hyvin arkeani klassisena muusikkona.

Laulan myös todella mielelläni ja käyn säännöllisesti klassisen laulutunneilla Ritva-Liisa Korhosella.

Olen lyhyesti sanottuna kaikkiruokainen taidekentällä. Rakastan haastaa itseäni, ja uskon että monipuolisuus vahvistaa. Joskus on toki hyvä pysäyttää ja antaa asioiden hautua, ennen kun juna uuteen seikkailuun lähtee taas.

Musiikki videolla on osa Georg Philipp Telemannin g-molli-fantasiasta soolohuilulle. Videolla nähdään myös akrobatiaa. Toimittajina Helena Hannikainen ja Inari Tilli. Ohjaus Harri Anttila.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.