Ripsan mielenterveys järkkyi. Samuli leimattiin kouluampujaksi. Valtteri mietti kostamista. Kolme tarinaa kiusaamisesta, kolme elämää, jotka olisivat voineet mennä toisin. Nyt kolme kiusaamisesta selvinnyttä neuvovat itse, mitä kiusaamiselle voi tehdä.

Samuli leimattiin kouluampujaksi. Kiusaaminen alkoi yläasteella. Ensin puututtiin ulkonäköön, sitten kiusaaminen paheni ja muuttui jopa fyysiseksi väkivallaksi. Hän eli elämäänsä koulun ulkopuolella, kävi töissä ja koki olevansa turvassa aikuisten maailmassa.

Kiusaaminen jatkui saman yhteiskoulun lukiossa ja eskaloitui tapahtumaketjuun, jossa Samuli haettiin kotoa poliisiautolla ja hänet hänet passitettiin mielisairaalaan.

Katso Samulin tarina:

Samulin neuvot

1. KIUSATTU: Kaikkea ei tarvitse ottaa vastaan. Ei kannata olla liian kiltti, älä hyväksy kohteluasi. Vaikka tilanne tuntuu vaikealta, yritä uskoa itseesi.

2. KAVERI: Sano jotain positiivista. Yksikin kiva kommentti saattaa pelastaa kiusatun päivän tai jopa koko viikon. Hiljaisuus on hyväksyntää. Vaikka et ole aktiivinen kiusaaja, kiusatun päässä muutut sellaiseksi, kun olet hiljaa.

3. AIKUINEN: Älä lähde tapahtumiin mukaan. Aikuisen tehtävä on kuunnella osapuolia ja selvittää asiat. Koulussa on kaksi maailmaa, toisessa ovat nuoret sekä aikuiset ja toisessa vain nuoret. Aikuisten pitää tunnistaa nämä maailmat, muuten kiusattu jää helposti yksin.

Ripsa huomasi jo lapsena olevansa erilainen. Hänen oli vaikea solmia sosiaalisia suhteita ja hän jäi usein yksin. Nimittely ja huutelu olivat arkipäivää. Ripsalla oli vain yksi kaveri, oma pikkusisko.

Mielenterveys alkoi järkkyä, kun tukea ei löytynyt mistään. Mielikuvitusolennot neuvoivat häntä tekemään vahinkoa itselleen. Itsetuhoiset ajatukset ajoivat viiltelemään ja yrittämään itsemurhaa.

Katso Ripsan tarina:

Ripsan neuvot

1. KIUSATTU: Ole rohkeasti oma itsesi. Vaikka koet olevasi erilainen, ole sellainen kuin olet. Tee rohkeasti niitä asioita, joita haluat tehdä, vaikka muut nälvisivät.

2. KAVERI: Yritä ymmärtää erilaisuutta. Kaikki eivät ole samanlaisia kuin sinä – jotkut ovat ujoja, toiset vilkkaita tai muuten vaan erilaisia.

3. VANHEMPI: Kuuntele lastasi. Jos lapsesi sanoo, että hän ei halua mennä kouluun, vaan mieluummin tappaa itsensä, asiat eivät ole hyvin. Koulu ei varmasti ole tärkein asia siinä vaiheessa.

Valtteria on kiusattu koko kouluajan, eskarista ammattikouluun asti. Hän alkoi tuntea vihaa kiusaajiaan kohtaan ja ajatteli tappavansa kaikki, jotka olivat häntä kiusanneet. Valtterille tehtiin jatkuvasti henkistä ja fyysistä väkivaltaa.

Valtteri kokee vahvasti, ettei kiusaamiseen puututtu. Hän piti asoita sisällään ja pyrki peittämään tuskansa esittämiseen ja väkivaltaiseen käytökseen.

Katso Valtterin tarina:

Valtterin neuvot

1. KIUSATTU: Kerro läheisillesi. Se voi olla vaikeaa, mutta jaksa yrittää. Kukaan ei voi auttaa sinua, jos he eivät tiedä tilanteestasi. Kerro perheelle ja parhaille kavereillesi, he eivät tuomitse sinua.

2. KOULULAINEN: Ole esimerkki. Jos näet, että pienempää kiusataaan, mene väliin ja pistä peli poikki.

3. OPETTAJA: Uskalla puuttua ja puhua. Opettajan on uskallettava puuttua kiusaamiseen, vaikka vanhemmat voivat reagoida voimakkaasti. Kiusaajien vanhemmille pitää tehdä selväksi, mitä heidän lapsensa on tehnyt. Kiusaamiselle ei ole mitään hyväksyttävää selitystä.

Näytimme videot ja kiusattujen ohjeet Suomen mielenterveysseuran asiantuntijalle, erityispsykologi Maarit Lassanderille. Hän on toiminut koulupsykologina, joten kiusaamiseen liittyvät ongelmat ovat tuttuja.

Lassander pitää neuvoja hyvinä. Ne ovat juuri niitä ohjeita, joita ammattilaisetkin voisivat antaa.

– Neuvot ovat henkilökohtaisia ja siten yksilöllisiä, mutta oikeita havaintoja niissä on, Lassander toteaa.

Avun pyytäminen voi olla vaikeaa, koska arvottomuuden ja epäonnistumisen tunne ovat päällimmäisenä.― Maarit Lassander

Kiusatut tuntevat arvottomuutta. Kohtelusta voi jäädä elinikäisiä traumoja ja se aiheuttaa ongelmia sosiaalisessa elämässä.

– Pitää jaksaa puhua, ei saa luovuttaa, vaan pitää vain jaksaa kertoa jollekin aikuiselle. Kuka tahansa aikuinen käy, mutta mitä useammalle pystyy puhumaan, sitä varmemmin apua saa. Yksikin ihminen, joka on läsnä, riittää.

Kerro vaikka salaa opettajalle.― Maarit Lassander

On tehokasta, kun nuoret itse puuttuvat kiusaamiseen, mutta ensisijainen vastuu säilyy edelleen aikuisella.

– Kiusaamista ei saa hyväksyä. Ryhmässä ei ole ulkopuolisia. Hiljainen hyväksyminen on iso ongelma. Varsinkin jos kiusaaja on kovin suosittu, voi olla vaikea puuttua tilanteeseen, ja se on ihan ymmärrettävää. Aikuiselle kertominen on rohkea teko.

– Aikuisen pitää jutella lapsen kanssa, kysyä kuulumisia ja kuunnella. Keskustele sellaisella hetkellä, kun oikeasti on aikaa kuunnella. Kerro omasta päivästäsi ja kuuntele lastasi. Säännöllinen keskustelu vahvistaa lapsen luottamusta ja sieltä saattaa sitten pompsahtaa esiin jotain, jota lapsi ei muuten kertoisi.

Jonkun on otettava vastuu lapsesta ja nuoresta. Voidaan toki pohtia kenelle vastuu kuuluu, jos sitä ei pystytä kotona kantamaan. Lassander peräänkuuluttaa empatian kehittymisen tukemista.
– Kouluissa, harrastuksissa ja kotona pitäisi osata ohjata lapsi tekemään ratkaisuja yhteisen hyvän eteen.

Mikä Some Deep Story?

Yle Areenassa julkaistu Some Deep Story (SDS) -dokumenttisarja kertoo kuusi tarinaa kiusatuista, joiden päähenkilöt kertovat itse kokemuksistaan. Tarinat ovat rankkoja ja poikkeuksellisia. Ne julkaistiin Yle Folk -projektina yhdessä dokumenttien tekijän Sami Kieksin kanssa.

Sami Kieksin oma nuoruus on ollut rikkonainen ja hän itse on myös koulukiusattu. Hän haluaa antaa kiusatuille oman äänen ja kokee, että vertaistukea tarvitaan.

Kieksi perusti Facebook-ryhmän nimeltä Kolmelta aamuyöstä (3AM), jossa kiusausta kokeneet saavat purkaa tuntojaan rajullakin huumorilla joutumatta kiusatuiksi lisää tai tuomituiksi.

Dokumenttien päähenkilöt ja tarinat ovat Sami Kieksin valitsemia. Hän saa edelleen paljon yhteydenottoja, joissa kiusatut avautuvat ja kertovat kokemuksistaan. Kieksi kokee, että ongelma on mittava ja että syrjäytyneet tarvitsevat konkreettista tukea.

Samuli otti Kieksiin yhteyttä sähköpostilla nähtyään uutisia 3AM-yhteisöstä. Samuli lopulta kertoi koko tarinansa siitä, kuinka hänet leimattiin kouluampujaksi.

Valtteri tuli puhumaan Kieksille ensimmäisen kerran nähtyään hänet eräässä lappeenrantalaisessa ravintolassa. Tämän jälkeen hän otti yhteyttä huomattuaan ilmoituksen 3AM-ryhmässä seuraavasta Some Deep Story -tuotantokaudesta.

Ripsa otti Kieksiin yhteyttä 3AM-ryhmän kautta kuultuaan että dokumenttisarjasta tehdään toinen kausi.

Kärsitkö kiusaamisesta? - täältä saat apua

Suomen mielenterveysseuran kriisipuhelin
Nuortennetin Chat
Lasten ja nuorten puhelin

Neuvoja aikuisille kiusaamisen kitkemiseksi

Kivakoulun vanhempien opas
Suomen mielenterveysseura - kiusaamisen kohteeksi voi joutua kuka tahansa
MLL - Nuortennetti
Tasavallan presidentin #kannustusryhmä-kampanja
Poliisin neuvot

Artikkelin kommentointi on esimoderoitu.

Päivitys: 10.5.2017: Suljettu faktalaatikko avattu.