Lauri Miettinen
Yle
Kakolan vankilaa saneeraava grynderi sanoo uhkailleensa ja kiristäneensä virkamiehiltä mieleisiään päätöksiä. Kilpailevan rakennusyhtiön mielestä kohtelu lupa-asioissa on ollut epäreilua. Kakolan entinen vankila on muuttumassa pääasiassa asunnoiksi, vaikka voimassa oleva asemakaava sanoo muuta.
Teatterimies Heikki Sankari perheineen hankki vuonna 2013 oman palasensa Turun kuuluisasta Kakolanmäestä. Kauppaan kuului vankilanjohtajien asunnot sekä pihapiirin rakennukset.
Varsinainen Kakolan lakkautettu vankila sijaitsee aivan Sankarien pihan vieressä.
Sankarit odottivat, että vanhasta vankilasta tulisi idyllinen ja historiaa huokuva vapaa-ajan keskus samaan tyyliin kuin vaikkapa Finlaysonin tehdasalueesta Tampereen keskustassa tai Suomenlinnasta on tullut.
Heikki Sankarin mielestä tällaista antoi odottaa vuonna 2010 voimaan tullut Kakolanmäen asemakaava ja alueen tiukat suojelumääräykset.
Kaavassa Kakolan vankila on osoitettu toimisto- ja liikekortteliksi, jossa voi olla myös mm. kulttuuri- ja matkailupalveluja. Asuntoja on kaavan mukaan vain noin viidesosa tiloista.
Sankarin perhe on pyörittänyt omissa tiloissaan kahvilaa ja järjestänyt ohjelmatoimintaa. Vankilan muuttuminen vapaa-ajan keskukseksi sopisi mainiosti yhteen perheen pyrkimysten kanssa.
Raju muutos kaavaan
Nyt Kakolanmäen tulevaisuus näyttää Heikki Sankarin silmin aivan toiselta kuin mitä hän odotti talokauppoja tehdessään. Asemakaavaa ollaan muuttamassa kovalla kädellä ja alueelle on myönnetty lukuisia poikkeuslupia.
Kakolaa saneeraava rakennusyhtiö Kakola Yhtiöt on aikeissa tehdä poikkeusluvan ja kaavamuutoksen turvin Kakolan vankilaan pääasiassa asuntoja.
Heikki Sankari on suivaantunut vankila-alueen tulevaisuuden äkkikäännöksestä. Mäen huipusta on hänen mielestään tulossa nukkumalähiö.
Sankaria puistattaa erityisesti oman kodin viereen suunniteltu uusi viisikerroksinen kerrostalo.
Suunnitelmia kritisoidessaan Sankari tietää, että hän voi leimautua ”rähjääväksi” naapuriksi. Sankarin mielestä kyse on kuitenkin periaatteellisemmasta asiasta.
Hän katsoo, että tehdessään talokauppoja hänen olisi pitänyt voida luottaa siihen, että vain kolme vuotta vanha lähiympäristön asemakaava ei heitä saman tien häränpyllyä. Kaavan taustalla on kansainvälinen arkkitehtikilpailu.
”Se historiallinen pihapiiri, jonka suojeluun olemme sitoutuneet, yhtäkkiä tärvellään valtavalla uudisrakennuksella, joka tulee alle kymmenen metrin päähän”, Sankari manaa suunnitelmia.
Kakolanmäelle tulee uusia asuntoja myös alueen laitojen uudisrakentamisen myötä.
Valtakunnallisesti merkittävä kohde
Museovirasto on määritellyt Kakolanmäen valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Vankilarakennukset ovat valmistuneet eri vuosina 1800-luvulta lähtien. Rakennuksia on suojeltu kaavamääräyksillä. Vankilatoiminta loppui vuonna 2007.
Mäen lakea hallitsee kaksi entistä vankilaa: Kakolan keskusvankila ja Turun lääninvankila. Asuntoja niihin saneeraa perustajaurakoitsija Kakola Yhtiöt.
Yhtiön hallituksen puheenjohtaja, kiinteistöneuvos Olli Ojala kertoo, että asuntojen kauppa on käynyt hyvin. Hän korostaa, että Kakolan vankila ei muutu yksinomaan asunnoiksi. Ainakin neljännekseen kerrosneliöistä tulee muuta.
”Teemme sinne paljonkin palveluja.”
Ojala katsoo, että Kakolan saneeraus olisi mahdotonta nykykaavan vaatimusten mukaan niin, että painopiste olisi muussa kuin asumisessa. Ojala arvioi, että syntyville tiloille ei silloin olisi riittävästi kysyntää.
Hän lupailee, että Sankarin pihan viereen kaavailtu uusi kerrostalo toteutettaisiin niin, että se istuu ympäristöönsä.
Tonteilla pikavoittoja ”tukirahaksi”
Kakola Yhtiöt osti Kakolan vanhan vankilan vuonna 2015 Senaatti-kiinteistöiltä eli valtiolta 6,4 miljoonalla eurolla. Mukana tuli myös tontteja.
Kakola Yhtiöt myi samana vuonna eteenpäin kaksi vankilakaupan mukana tullutta tonttia. Niiden hinta oli kauppakirjojen mukaan 9,8 miljoonaa euroa.
Pikamatematiikalla grynderi sai vanhan vankilan ilmaiseksi ja päälle vielä yli kolme miljoonaa euroa remonttirahaa.
Olli Ojala torjuu ajatuksen äkkirahastuksesta. Hänen mukaansa myytyjen tonttien jalostukseen kului rahaa. Hän korostaa myös, että vanhan vankilan saneeraus suojelumääräykset huomioiden vasta polttaakin tonttikaupoista saatuja tuloja.
”Vanhojen vankilarakennusten kunnostus on niin kallista, että emme pystyisi kilpailemaan mitenkään uudisrakentamisen kanssa, ellei siihen saataisi tukirahaa sivusta”, muotoilee Ojala.
Hänen mukaansa Kakolanmäen projekti olisi ollut mahdoton toteuttaa niin, että tuotot olisivat tulleet pelkästään saneerattujen tilojen myynnistä.
Kiristys ja uhkailu
Kakolanmäen uudistus on ollut turkulaisittain kuuman keskustelun aihe. Suunnitelmissa on pyörinyt mm. 26-kerroksinen tornitalo mäen päälle – nyt se ei ole enää mukana kaavan valmistelussa.
Moni haukkoi henkeään viime marraskuussa luettuaan Tekniikka & Talous –lehdestä, millä keinoin Olli Ojala oli ajanut läpi vaatimuksiaan. Grynderi sanoi käyttäneensä ”kiristystä ja uhkailua” saadakseen remontoida Kakolan vankilaa mieleisellään tavalla.
Ojalan mukaan ”kiristys ja uhkailu” tarkoittavat sitä, että virkamiehille on tiukoissa neuvotteluissa ilmoitettu ehdoista, joiden pitää täyttyä – muutoin Kakola jää remontoimatta.
Ojalan mukaan Kakolanmäellä reunaehtoja ovat olleet asemakaavamuutos, tietyt parkkipaikkajärjestelyt ja mahdollisuus rakentaa parvekkeita vanhaan vankilaan.
Ei kaikille parvekkeita
Kaikki Turun Kakolanmäellä toimineet rakennusliikkeet eivät ole menestyneet neuvotteluissa yhtä hyvin kuin Kakola Yhtiöt.
Mäellä sijaitsee entinen vankimielisairaala, ”Kakolan Anneksena” tunnettu rakennus, joka sekin on suojelukohde. Vankimielisairaala on jo saneerattu asuinkäyttöön.
Turun kaavamääräyksistä johtuen sekä vankimielisairaalan että Kakolan vankilan rakennuslupiin on pyydetty lausunto Museovirastolta
Käydyissä keskusteluissa Museovirasto vastusti parvekkeiden rakentamista vankimielisairaalaan. Sairaalan asuinkäyttöön remontoinut rakennusliike J. Martti & Co ei edes lähtenyt ajamaan parvekkeita rakennuslupaan, koska se ei uskonut niiden menevän läpi Museoviraston kielteisen kannan takia.
Museovirasto kuitenkin puolsi myöhemmin parvekkeiden rakentamista Kakolan vankilan ”Länsisellisiipeen”, kun rakennuslupaa haki toinen rakennusliike eli Kakola Yhtiöt. Molemmat rakennukset on suojeltu samalla sr-1-merkinnällä.
"Parvekkeiden osalta kohtelu oli epäoikeudenmukaista, mutta muuten yhteistyö on sujunut Museoviraston kanssa hyvin", sanoo hallituksen puheenjohtaja Janne Martti vankisairaalan saneeranneesta J. Martti & Co:sta.
Osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta sanoo, että Kakolan Länsisellisiipeen tulevat parvekkeet eivät estä rakennuksen alkuperäisen luonteen ymmärtämistä.
"Silloin suojelutavoitekin toteutuu", sanoo Härö. Hänen mukaansa parvekkeiden puoltaminen ei ollut kuitenkaan läpihuutojuttu, vaan tuskallisen pohdinnan tulos.
Härö ei osallistunut keskusteluihin vankimielisairaalan muutostöistä, eikä siksi halua kommentoida, miksi museovirasto otti kielteisen kannan entisen sairaalan parvekkeisiin.
Kaavamuutos etenee
Turun kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päätti maaliskuussa jatkaa Kakolanmäen asemakaavamuutoksen työstämistä.
Kaavaehdotus lähtee tämän vuoden aikana lausuntokierrokselle. Näillä näkymin kaupunginvaltuusto pääsee päättämään muutoksesta aikaisintaan ensi vuonna.
Lisää ohjelmasta
- Vanhusten turvallisuus vaarantunut, työvuorolistoilla kikkailtu – Esperi Caren lippulaiva on saanut jatkaa, vaikka ongelmia on ollut kymmenen vuotta
- Kauneusleikkaus aiheutti Katin poskeen kuolion ja Ninalle monen sentin arvet ohimoille – potilasvahinkoilmoituksen jälkeen kirurgi alkoi muokata heidän potilastietojaan, nyt asiaa tutkii poliisi
- Meyerin Turun-telakalla ongelmia ulkomaisten työntekijöiden kohtelussa – intialaiset insinöörit suunnittelivat luksuslaivaa harjoittelijapalkalla
