Hyppää pääsisältöön

Ismo Silvo: Yle, politiikka ja poliitikot

Ismo Silvo, julkisujohtaja
Ismo Silvo, julkisujohtaja Kuva: Jussi Nahkuri Ismo Silvo,ismo silvo

Kuinka riippumaton julkisen palvelun Ylen tulisi poliitikoista olla? Kysymys on noussut ajankohtaiseksi nyt, kun Yle-laki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

Julkisen palvelun yleisradiotoiminnan keskustelussa on syytä muistaa perusasia: eurooppalainen julkisen palvelun media on viime kädessä poliittinen valinta. Se on kansalaisten tasa-arvoa ja yhteisyyttä korostavan oikeusvaltion osa. Sellaisena se on kirjattu sekä ihmisoikeuksia edistävän Euroopan Neuvoston että Euroopan Unionin säädöksiin. Julkisen palvelun siis edellytetään perustuvan demokraattiseen ohjaukseen ja lakiin.

Yleisradioyhtiöiden hallintomalleilla pyritään turvaamaan julkisen palvelun riippumattomuus journalismissa sisältötuotanto- ja julkaisutoiminnassa. Eri maissa ratkaisut ovat kuitenkin erilaisia.

Myös Pohjoismaiden välillä eroja

Eri Pohjoismaissa on toiminnallisesti hyvin samanlaiset julkisen palvelun yhtiöt ja toimintakulttuuri. Silti yhtiöiden hallintomallit poikkeavat paljonkin toisistaan, vaikka kaikki tähtäävät nimenomaan riippumattomuuden turvaamiseen.

Ruotsissa julkisen palvelun ylimpänä elimenä on poliittisesti edustava ns. hallintosäätiö. Sen jäsenet ovat poliitikkoja. Hallintosäätiöllä ei ole roolia julkisen palvelun median toiminnan ohjauksessa, vaan se toimii hallinnollisena omistajaelimenä, joka hyväksyy tilinpäätökset ja nimittää yhtiöiden hallitukset. Nämä hyväksyvät yhtiöiden toiminnalliset strategiat. Yhtiöiden vuosittaisen, julkisen palvelun toteutusta arvioivan raportin sitä vastoin käsittelee valvontaviranomainen samoin kuin erilaisten uusien viestintäpalveluiden ennakkoarvioinnin.

Ruotsin valtiopäivien, Riksdagenin, mahdollisuus käyttää hallintosäätiön kautta toimeksiantovaltaa tai käydä säännöllistä arviointia julkisen palvelun toteutuksesta on rajoitettu. Siksi julkisen palvelun yhteiskunnallinen ohjaustarve pursuaa Ruotsissa pääsääntöisesti kulttuuriministeriön aloitteisiin. Julkisen palvelun tehtävä- ja rahoitusselvityksiä tehdään Ruotsissakin taajaan, mm. toimilupien uusimisten yhteydessä. Vuoden 2005 jälkeen näitä on tehty kaikkiaan kuusi kappaletta, siis kahden vuoden välein. Julkinen palvelu on ollut jatkuvan arvioinnin luupissa.

Suomeen verrattuna Ruotsin julkisen palvelun monimutkaisessa hallintomallissa on epäselvempää, tuleeko yhteiskunnan ohjaus enemmän hallituksen (kulttuuriministeriön), viranomaisten vai koko kansakuntaa edustavan parlamentin kautta.

Riippumattomuus puhututtaa myös Britanniassa

Britanniassa BBC:n toimintaa ohjaa toimilupa, Royal Charter, joka uusittiin 2016. Parlamentarismin emomaan kummallinen piirre on, ettei BBC:n julkisen palvelun toimeksiantoa edes keskusteluteta parlamentissa. Charterin laatiminen on leimallisesti hallitusvetoinen.

Vuoden 2016 Charter uusi myös BBC:n hallintomallin. Aiempi ulkopuolisista eri yhteiskunnan alueiden asiantuntijoista koostunut ylin päättäjä BBC Trust lopetettiin ja tilalle asetettiin BBC Board. Siihen maan hallitus nimesi viisi edustajaa suoraan ja yhtiö itse yhdeksän.

Tämä muutos aiheutti Britanniassa kiihkeän BBC:n riippumattomuuteen liittyvän keskustelun. BBC Board hyväksyy yhtiön strategian, budjetin ja joukon muita operatiivisia ohjauspäätöksiä, se myös nimittää toimitusjohtajan ja ylimmät julkaisupäätöksiä tekevät johtajat. Boardin vallankäyttö on paljon lähempänä yhtiön operatiivista ohjelmatoimintaa kuin Ylen hallintoneuvoston.

Suomalainen malli korostaa parlamentarismia

Suomalaisen Yle-mallin erityispiirre on korostaa puhdaslinjaisesti eduskunnan ohjausta. Eduskunnan nimeämällä hallintoneuvostolla on sekä julkisen palvelun toimeksiantajan että sen suorituksen arvioijan ja valvojan rooli – kaikki yksissä käsissä. Vuosittain eduskunta käsittelee hallintoneuvoston raportin Ylen julkisen palvelun toteutuksesta.

Ylen hallintomalli on eurooppalaisessa katsannossa puhtaimmin parlamentaarinen. Suomalaisessa julkisen palvelun mallissa riippumattomuuden vahvimman takeen ajatellaan olevan parlamentaarisessa yksimielisyydessä ja yhteisomistajuudessa. Se korostaa Ylen roolia koko kansan ja kaikkien kansalaisten mediana.

Uudistuvassa Yle-laissa tämän puhdaslinjaisesti eduskunnan ohjaus- ja valvontalinjaa korostavan ajattelun jatke on hallintoneuvostolle annettava päätösvalta strategiasta. Itse asiassa hallintoneuvosto on aina käsitellyt yhtiön hallituksen valmistelemat strategiat ja linjannut tulevaisuuden kehittämisen yleiset painopisteet ja kehityssuunnat.

Vaikutusvalta ei yllä ohjelmiin ja julkaisemispäätöksiin

Ylimmän tason strategian hyväksymisestä ei seuraa vaikutusvaltaa Ylen yksittäisiin ohjelma- ja julkaisupäätöksiin. Tätä on myös korostettu lain valmistelussa. Ylen hallintoneuvosto ei nimitä yhtiön toimitusjohtajaa eikä operatiivisesta ohjelmatoiminnasta vastaavia johtajia. Nämä nimitykset tekee Ylen hallitus. Sisältö- ja julkaisuvastuuta ei säätele Yle-laki vaan laki sananvapauden käyttämisestä joukkoviestinnässä. Ylen journalismi ja julkaisutoiminta noudattaa sitä.

Viime kädessä julkisen palvelun riippumattomuuden ratkaisee maan poliittisen johdon yhteisymmärrykseen tähtäävä Yle-politiikka ja sitoutuneisuus oikeusvaltion periaatteisiin. Jos liberaaliin demokratiaan perustuva poliittinen kulttuuri murtuu, ei mikään hallintomalli anna täysin vakaata suojaa poliittisia vaikutusyrityksiä vastaan.

Yksimielisen eduskunnan ja sen valitseman hallintoneuvoston ylimmän ohjaus- ja valvontavallan korostaminen on pitkällä aikavälillä luonut Ylen toimintaan eurooppalaisittainkin harvinaista vakautta ja jatkuvuutta.

Ismo Silvo
julkaisujohtaja, Yle

Lue myös - yle.fi:stä poimittua