Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kevät pääkuva

Minna Pyykön öisellä linturetkellä nähtiin 55 lajia – yksi havainnoista sai tuottajan hihkumaan

Jan ja Minna seisovat aamuauringon noustessa järvi taustallaan.
Jan Södersved ja Minna Pyykkö valvomassa kevätyötä Lohjalla Kutsilanselän rantakalliolla. Jan ja Minna seisovat aamuauringon noustessa järvi taustallaan. Kuva: Yle/Asko Hauta-aho jan södersved ja minna pyykkö tekemässä suomen osuutta the dawn chorus lähetykseen.

Minna Pyykkö ja Jan Södersved valvoivat yhden taianomaisen kevätyön tehden Suomen osuuden irlantilaiseen The Dawn Chorus-ohjelmaan. Lue Minnan kuvaus linnunlaulujen aamusta:

Omalla paikallamme saimme vahvasti kokea linnunlaulun soljuvan ohitsemme – alati vaihtuvin solistein.

Klo 24.00

Saavuimme puolenyön aikaan Lohjalle. Olimme valinneet sieltä linnunlaulujen seuraamispaikaksi korkean kalliorinteen Kutsilanselän rannalta.

Oli pimeää ja vain otsalamppujen valossa etsimme sopivan paikan lähetysautollemme. Tämän jälkeen äänisuunnittelija Mikko Kuokka alkoi vetää johtoja maastoon ja me autoimme häntä tuottaja Asko Hauta-ahon kanssa. Mikko rakenteli vielä tukiaseman ja viritti mikrofonit paikalleen: viitasammakoiden pulputtava ääni kuului oikealta ruovikosta, joten veimme yhden suuntamikrofonin alas rinteeseen. Samalla saisimme myös järven äänet. Toinen mikrofoni asetettiin metsäisempään kohtaan.

Kaulushaikaran pulloon puhaltamista muistuttava ääni kuului heti, kun avasimme auton oven. Asko kuuli hetken kuluttua "gyp gyp gyp"-äänen ja innostui: "Luhtakana. Ei voi olla totta! En ole kuullut sitä varmaan kymmenen vuoteen." Luhtakana osoittautuikin varsin innokkaaksi kaveriksi ja saimme kuulla "gyp gyp" ääniä tuntikaupalla. Välillä se rääkäisi nuotilla, jota kirjallisuudessa osuvasti kutsutaan "kuin sikaa tapettaisiin"-ääneksi. Kaunista silti.

Valkoinen Ylen ulkolähetyspakettiauto järven rannalla.
Valkoinen Ylen ulkolähetyspakettiauto järven rannalla. Kuva: Yle/Asko Hauta-aho ylen ulkolähetysauto

Asetimme rinteen päälle kolme retkituolia, eväskassit, langattomat mikrofonit, sekä kuulokkeet. Sitten kokeilimme yhteydet tukiaseman kautta lähetysautoon ja sitä kautta Pasilaan ja Irlantiin.
Luontotoimittajat ovat asetelleen retkituoleja järven rannalle. Aurinko nousee.
Luontotoimittajat ovat asetelleen retkituoleja järven rannalle. Aurinko nousee. Kuva: Yle/Minna Pyykkö kutsilanselkä lohja, the dawn chorus kuuntelijat

Klo 2.00

Kahden maissa yö oli melko pimeä, vaikka kuu loisti melkein täytenä lähes pilvettömältä taivaalta. Pään yllä erottuivat selvästi Otava ja Pohjantähti. Linnunratakin näkyi aavistuksena. Kuun kajossa veden pinta loisti vaaleana. Paikalle saapuessamme oli tuullut vähän, mutta nyt ilma oli tyyni. Asetuimme yleisöksi paikoillemme kuuntelemaan yötä ja aamun laulajia.

Yö ei ollut hiljainen missään vaiheessa: kaulushaikaran, viitasammakoiden, luhtakanan lisäksi, kuulimme hetkittäin kurkien ja laulujoutsenten huutavan, Sinisorsa räpätti, tavi kirskahteli ja rantasipi lensi ohitsemme. Jossain kaukana huhuili lehtopöllö. Pimeässä, taskulampun valokiilassa, vilahti kissa, joka naukaisi mennessään.

Klo 3.00

Kello kolmelta kirjasimme kuulleemme lehtokurpan ja västäräkin äänet. Sitten alkoivat laulaa punakylkirastas ja räkättirastas. Lähempänä neljää kuului mustarastas. Jostain kantautui taivaanvuohen mäkättävä ääni. Valon määrä lisääntyi nopeasti aamua kohti, ja idässä vastarannalla alkoi taivaanranta punertaa. Kolmen jälkeen ei enää juuri taskulamppuja tarvittu.

Kaunis auringonnousu järvenselän takana.
Kaunis auringonnousu järvenselän takana. Kuva: Jan Södersved kutsilanselkä lohja

Klo 4.00

Heti neljän jälkeen konserttiin yhtyivät keltasirkku, punarinta ja laulurastas. Puoli viideltä aloitti ensimmäinen peippo. Ennen viittä kuultiin tikli ja käpytikka, rautiainen ja iloisesti veivaava hippiäinen. Aurinko nousi viiden maissa, mutta ennen sitä oli jo valoisaa. Kuu painui selkämme takana metsänrajan taakse. Samaan aikaan vastarannan nouseva aurinko väritti taivaalle ilmestyneet pilvet ja niitä heijastavan veden purppuranpunaisiksi. Tunsimme vahvasti olevamme yön ja aamun välissä.

Klo 5.00

Viiden jälkeen sepelkyyhky aloitti uuhuttelunsa. Hetken kuluttua lauloi aamun ensimmäinen pajulintu. Vähän myöhemmin lähistöllä harmaapäätikka vihelsi ja kauempaa kuului teeren ääni.

Laulujoutsenkoiras teki kauniissa aamuvalossa näyttävän lentonäytöksen. Se toitotti komeasti, siipien lyödessä tyynen veden pintaan. Koiras kaartoi lentoon, mutta pienen lenkin kierrettyään se laskeutui jälleen vedessä uivan puolisonsa viereen. Uskoisin että se teki naaraaseen vaikutuksen. Ainakin meistä se oli upea näky lentäessään matalalla kullanhohtoisen veden yllä. Saimme tehdyksi siitä upean äänitteen. Lehtopöllöt huutelivat myös useamman kerran. Ilmeisesti koiras ja naaras.

Yö oli kylmimmillään auringonnousun aikaan. Siinä vaiheessa pakkasta oli asteen verran, mutta pilkkihaalareissa ja toppatakeissa tarkeni hyvin. Eväitä ja kahviakin oli reippaasti jäljellä.

Aurinko pilkottaa järvenselän takaa.
Aurinko pilkottaa järvenselän takaa. Kuva: Jan Södersved kutsilanselkä lohja

Klo 6.00

Kun valo lisääntyi osa aamun konserttiesiintyjistä lopetti vaivihkaa laulamisensa. Sitkeästi hämärän läpi huudellut luhtakana päätti ääntelyurakkansa. On aina hankalampaa havaita se, ketkä eivät enää ole äänessä kuin ne, ketkä aloittavat. Aamuvalossa näimme käenpiian lentävän ja huutavan komeasti. Käpytikkakin pyörähti lähikoivussa. Melko kaukana lensi kuuden merimetson parvi.

Valon lisääntyessä maisema alkoi avautua silmissämme aivan uudella tavalla. Kaukoputkella näimme teeren istumassa puun oksalla ja kaulushaikaran lentämässä ruovikon yllä. Vastarannalla ruokahetkeään viettivät useat kauriit ja ainakin kolme rusakkoa. Vedessä uiskenteli laulujoutsenten lisäksi kyhmyjoutsen ja silkkiuikkuja. Ennen kahdeksaa ruskosuohaukkapari lenteli ruovikossa. Jan näki niiden jopa parittelevan pikaisesti. Hetkeä myöhemmin koiras jo kantoi pesätarpeita nokassaan! Tämä huvitti meitä aika lailla. Nopeaa toimintaa. Naaras laskeutui ruovikon keskelle ja alkoi tähyillä ympärilleen käännellen tiukasti päätään.

Jan ja Asko ovat kuuntelupaikoillaan aamuauringossa. Asko istuu kuunnellen The Dawn Chorus lähetystä
Jan ja Asko ovat kuuntelupaikoillaan aamuauringossa. Asko istuu kuunnellen The Dawn Chorus lähetystä Kuva: Yle/Minna Pyykkö jan södersved ja asko hauta-aho kuuntelupaikallaan

Klo 8.00

Lopetimme aamun konsertin seuraamisen kello kahdeksalta. Konsertti oli jo selvästi lopuillaan. Lintujen ääniä toki kuului: peippo, pajulintu, tiaiset. Aurinko lämmitti jo jonkin verran. Valo oli muuttunut tavalliseksi ja arkiseksi. Aamun taika oli hävinnyt.

Annoimme yön aikana raportteja Irlannista lähetettyyn Dawn Chorus ohjelmaan. Kuulimme kuulokkeiden kautta samaan aikaan laulavia lintuja Intiasta, Hollannista, Irlannista ja Norjasta. Tuntui erikoiselta kokea miten erilaisia ääniä muualla maailmassa samalla hetkellä kuuluu. Välillä kirkastui ohjelman tekijöiden ajatus seurata auringonnousun mukana ikiaikaista linnunlaulun konserttia, joka siveltimen lailla kulkee maapallon pintaa pitkin. Oli hyvin jännittävää ajatella sitä keskeytymättömänä lauluna, joka keväisin kiertää ympäri pohjoista pallonpuoliskoa, taukoamatta. Kun yhä uudet nokat avautuvat auringon nousun aikaan kertoakseen reviirien rajoista ja omasta kelpoisuudesta puolisoina- tai mistä ne linnut nyt sitten ikinä laulavatkaan.

Omalla paikallamme saimme vahvasti kokea linnunlaulun soljuvan ohitsemme – alati vaihtuvin solistein, lisääntyvän valon myötä. Ensin pimeässä aloittivat rastaat ja punarinnat. Viimeisimpänä lauluun liittyivät pajulinnut. Ennakkoon kuvittelemamme konserttijärjestys piti hyvin paikkaansa. Toisaalta improvisaatiollekin oli tilaa, kun kuoroon liittyi hetkittäin huutelivia kurkia, kahlaajia ja kirvisiä. Kaiken kaikkiaan havaitsimme aamun aikana 55 lintulajia.

Kevätyö ja aamu Lohjalla oli hieno kokemus. Meistä kaikista tuntui, että se hurahti ohi uskomattoman nopeasti.

Minna

  • Tutustu Suomen lepakkoihin

    Suomessa on tavattu 13 lepakkolajia.

    Suomen lepakot Lepakko on todellinen kevään airut, sillä se lähtee liikkeelle vasta, kun ilma on tarpeeksi lämmintä, vähintään 6 astetta. Lepakoilta vaaditaan erityistä kestävyyttä Suomen olosuhteissa, sillä talvet ovat kylmiä ja pitkiä, kesät valoisia pimeässä viihtyville eläimille.

  • Minnan kuusi vinkkiä onnistuneelle linturetkelle

    Linturetki onnistuu parhaiten keväällä.

    Vuodenaika on tärkeä! Kirkas, kuulas ja rauhallinen toukokuun aamu on parasta lauluaikaa. Linnut vaikenevat juhannukseen mennessä. Ei sitä ehdi enää paljon laulelemaan, kun on nälkäiset poikaset pesässä.

  • Kevätaamun laulajia: englanti – suomi

    Kevätaamun laulajia englannista suomeen.

    22 lintulajia, jotka saattavat esiintyä englanninkielisessä The Dawn Chorus -lähetyksessä. Suomenkielisen nimen takaa aukeaa video ja tieteellisen nimen takaa löytyy Wikipedia-linkki.

Luonto