Hyppää pääsisältöön

Rakastuin mä luuseriin -tv-sarjassa nörtit kohtasivat kauniit ja suositut

12-osainen romanttinen draamasarja Rakastuin mä luuseriin kertoo viiden nuoren tarinan, viidestä eri näkökulmasta. Nuorisosarjassa nörtit ja omituiset kohtaavat kauniit ja suositut. Mukana on tietenkin kostoa, juonia ja tunnustuksia. Siinä sivussa vähän ruotsia, armeijaa ja abivuotta. Ohjelmaa esitettiin TV2:lla vuosina 2005–2006

Iina kuuluu yläluokkaan, hän on kaunis ja suosittu. Iina rakastaa Makea, jonka alla on avobemari ja tilillä muutakin kuin viikkorahoja. Tällaisen parin kuuluu olla yhdessä, sitä kukaan ei kiistä. Paitsi ehkä kiltti abi-Helena, Make kun oli vielä viikko sitten Helenan kundikaveri. Hemmo on luusereiden kastia eikä seurustele. Hänellä on siis aikaa pienoismallien rakentelun lomassa opettaa ruotsia kauniille ja suosituille, kuten esimerkiksi Iinalle. Kestääkö Maken ja Iinan rakkaus Hemmon oppitunnit? Mikä Iinassa liikahtaa, kun Hemmo kesken ruotsin tunnin koskettaakin läpi suojauksen? Rakkaus? Luuseriin?

Rakastuin mä luuseriin on lukiomaailmaan sijoittuva suomalainen nuorten televisiosarja, jonka päähenkilöitä ovat Iina (Sara Melleri) ja Hemmo (Lasse Poser). Sarjan on ohjannut Jukka-Pekka Siili ja käsikirjoittanut Harri Veistinen Rakastuin mä luuseriin -sarjan työryhmä palkittiin Draaman Erikois-Venlalla vuonna 2006. Sarja on katsottavissa 11.5.2017 alkaen vuoden ajan.

Rakastuin mä luuseriin -tv-sarjan työryhmä:

Iina - Sara Melleri
Hemmo - Lasse Poser
Outi - Hanna Juvonen
Helena - Helena Rängman
Make - Panu Mikkola

Heli - Viivi Valkeeniemi
Kovis - Vesa Heikkinen
Koviksen kaveri - Johan Grahn
Suosittu tyttö - Inga Björn
Suositun kaveri - Anna Lipponen

Iinan äiti - Kaija Kaikkonen
Iinan isä - Aimo Räsänen
Hemmon äiti - Aliisa Pulkkinen
Hemmon Isä - Auvo Vihro
Outin äiti - Susanna Haavisto
Outin isä - Simo Volanen
Helenan isoäiti - Tarja-Tuulikki Tarsala
Helenan isoisä - Ville-Veikko Salminen

Rehtori - Kari Hakala
Kuvismaikka - Lari Halme
Ruotsin ope - Liisa Peltonen

Anne Syrjä - Apulaisohjaaja
Elli Pietarinen - Graafinen suunnittelija
Harri Halonen - Kuvaussuunnittelija
Harri Veistinen - Käsikirjottaja
Hilkka Salo - Tuottaja
Jukka Kaitala - Äänisuunnittelija
Jukka-Pekka Siili - Ohjaaja
Karl Sinkkonen - Musiikin suunnittelu
Liisa Rihu - Pukusuunnittelija
Marja-Liisa Rantanen - Kuvaussihteeri
Merja Ritaranta - Naamioitsija
Mikko Kuivasto - Järjestäjä
Nipa Roine - Leikkaaja
Runa Åkerberg - Puvustaja
Sari Honkanen - Järjestäjä
Tapio Keskitalo - Lavastussuunnittelija

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.

  • Autopankeista povattiin näppärää ratkaisua pankkiasiointiin

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla.

    Suomeen avattiin ensimmäiset autopankit 1960-luvulla. Uutisfilmeissä esiteltiin autopankin kätevyyttä – asiakas saattoi hurauttaa suoraan tiskille ja hoitaa pankkiasiat nousematta autosta. Parkkipaikan etsimisen vaivakin säästyi.