Hyppää pääsisältöön

Tarkkis ja Kaatis näyttävät koulun pahojen poikien haavoittuvuuden

Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986.
Tarkkis-sarjan rooleissa vuonna 1986: Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) Jarno Jokinen (Ville), Sami Laine (Janne), Anne Helminen (opettaja) ja Pasi Pitkäaho (Tommi) sarjanäytelmässä "Tarkkis" vuonna 1986. Kuva: Yle/Antero Tenhunen Tarkkis,Yle Elävä arkisto

Tarkkis-sarja kuvaa tarkkailuluokkalaisten arkea 1980-luvulla. Koulupäivissä on huomionkipeyttä ja haistattelua mutta myös herkkyyttä ja huumoria. Syksyllä 1986 alkaneen sarjan keskiössä ovat tarkkislaiset Tommi (Pasi Pitkäaho), Janne (Sami Laine) ja Ville (Jarno Jokinen). Tommin ja Villen vaiheita seurataan myös 1988 valmistuneessa jatkosarjassa Kaatis.

Toivotut Tarkkis ja Kaatis Yle Areenassa

Kahdeksanosainen Tarkkis-sarja on TV2 Lastenohjelmien tuotanto vuodelta 1986. Sarja ensiesitettiin TV2:ssa 1986–1987, ja se palkittiin 1987 erikoismaininnalla Golden Chest -tv-teatterifestivaaleilla Plovdivissa Bulgariassa. Tarkkis-sarjan jaksoja on nähty televisiossa uusintoina vuodenvaihteessa 1987–1988 sekä vuosina 1990 ja 1995. Kolmiosainen jatkosarja Kaatis nähtiin televisiossa vuonna 1988.

Tarkkis- ja Kaatis-sarjojen jaksot ovat katsottavissa Yle Areenassa toukokuuhun 2019 saakka. Sarjat ovat osa Toivottujen arkistodraamojen julkaisua.

Kahdeksanosaista Tarkkis-sarjaa katsottiin alunperin osana Kasmasiini-makasiiniohjelmaa syksystä 1986 kevääseen 1987. Pekka Lepikön ohjaamasta ja yhdessä Pirjo Lepikön kanssa käsikirjoittamasta Tarkkiksesta tuli suosikkisarja, joka on uusittu televisiossa muutamaan otteeseen, ja se on ollut myöhemminkin yksi toivotuimmista nuortensarjoista.

1980-luvun sarjanäytelmä kuvaa tarkkailuluokan elämää realistisesti mutta kuitenkin lempeällä huumorilla ja herkkyydellä. Tarkkis-sarjan luokalla aloittaa kolme persoonallista poikaa: taidoistaan epävarma mutta innokas Ville (Jarno Jokinen), suulas totuuksia laukova Janne (Sami Laine) ja vuoroin vetäytyvä vuoroin väkivallalla uhmaava Tommi (Pasi Pitkäaho). Sarjaa kuvattiin Tampereen ympäristössä ja sarjan tunnusmusiikkikin on Popedan manserockia.

Pääosa nuortensarjassa oli 1980-luvulla näkyvä juttu, kun tv-kanavia oli vasta kolme. Eritoten Pasi Pitkäahon anarkistisesta Tommin hahmosta tuli sekä raju idoli että kaukoihastusten kohde. Tommin kuulumisten perään on kyselty netin keskustelupalstoilla vuosia ja vuosikymmeniäkin myöhemmin, kun VHS-nauhoista on jäänyt jäljelle enää haalistunut muisto.

Ensimmäisessä jaksossa pojat saavat uuden opettajan (Anne Helminen) ja jo kertaalleen käytöstä poistetut pulpetit.

Arvaa ottaaks päähän, kun meille työnnetään tollasia vanhoja paskoja pulpetteja.― Tommi (Pasi Pitkäaho) Tarkkiksen aloitusjaksossa

Aloitusjakson nimi on Käytöstä poistettuja, mikä kuvaa niin normaaliluokillta poisheitettyjen pulpettien kuin poikien mielestä heidän omaakin kohtaloaan. Koulun tilojen täyttyessä tarkkailuluokka on siirretty vanhaan varastotilaan, ja koulun rehtorikin (Martti Pennanen) vaikuttaa katsovan tarkkislaisia alaspäin. Aloillaan pysyminen ei poikien levottomaan luonteeseen sovi, tunteet purkautuvat huutaen, ovia potkien ja joskus jopa verisesti tapellen. Ainakin Tommilla on rankat kotiolot, joista luokkakaveritkin tietävät.

Ei tosta Tommista kannata välittää, sillä on vähän levottomat kotiolot. Sen isä aina hakkaa ja riehuu kännipäissään ja ammuskelee hirvikiväärillä. Kerran viime vuonna se tuli kouluun silmä mustana ja naama ihan turvoksissa. Väitti että oli muka törmänny mopolla puuhun.― Janne Tommin kotioloista

Tarkkiksen seuraavassa jaksossa luokassa odottaa tyhjä pulpetti uudelle oppilaalle. Poikien seuraan tarkkailuluokalle tulee hiljainen Anu (Janika Asplund), joka ei puhu eikä syö. Anun isästä lähtee sen sijaan enemmänkin ääntä, äiti taas ei ymmärrä tilannetta.

Jatkossa Anu rohkaistuu ja pärjää lukiopettajan kokeessa niin hyvin, että hänelle aletaan puuhata siirtoa toiselle luokalle. Tarkkailuluokan pojat sen sijaan kiristävät niin toistensa kuin opettajankin hermoja.

Turpa kiinni nyt jo perkele! Mä hakkaan teidän kaikki vaikka yhellä kädellä. No antaa tulla vaan!― Tommi jaksossa Tarkkis 4: Harvinaisen rauhallista

Jatkuva uhittelu saa lopulta opettajan pinnan palamaan. Seuraa yhteenotto, jonka päätteeksi murtuvat niin oppilas kuin opettajakin, mutta myös ilma puhdistuu.

Ulkopuolisten silmissä tarkkislaiset ovat kuitenkin aina epäilyksen kohteena, pöljä ope Pöllänen (Eva Gylden) käy luokassa laukomassa pistäviä kommenttejaan ja poikia epäillään myös varkaiksi. Sarjan edetessä tarkkailuluokalle siirtyy vielä yksi uusi poika Sami.

Toiseksi viimeisessä jaksossa tavataan poikien äidit ja joku isäkin koulun äitienpäiväkahveilla. Tarkkislaisten vuosi ja koko Tarkkis-sarja huipentuu viimeisen jakson luokkaretkeen.

Tarkkis-sarjan rooleissa

Pasi Pitkäaho (Tommi)
Sami Laine (Janne)
Jarno Jokinen (Ville)
Anne Helminen (Tarkkiksen opettaja)
Ahti Jokinen (Talkkari)
Eva Gylden (Opettaja Pöllänen)
Martti Pennanen (Rehtori)
Janika Asplund (Anu)
Irma Kiiskinen (Anun äiti)
Inkeri Paimensalo (tyttö)
Pispan koulun oppilaita (koululaisia)
Ulla-Maija Siikavire (luki-opettaja)
Katri Dahlström (Sanna)
Juuso Rautalin (Heikki)
Marko Helin (Sami)
Leila Karttunen (Villen äiti)
Sointu Angervo (Heikin äiti)
Marja-Sisko Aimonen (Tommin äiti)
Riitta Räty (Samin äiti)
Arvi Kaukolammi (Tommin isä)
Arvo Juntunen (kuljettaja)
Oiva Heikkilä (isäntä)
Hilkka Heikkilä (emäntä)

Tarkkis-sarjan tuotantotiimissä

Ohjaaja: Pekka Lepikkö
Käsikirjoitus: Pekka Lepikkö ja Pirjo Lepikkö
Kuvaus: Tapio Holappa, Pekka Leppänen, Kari Susi, Pekka Bogel, Kunto Hirvikoski
Äänia: Rauno Haikonen, Jouni Paloniemi, Päivi Pynnönen, Seppo Rapeli, Kunto Hirvikoski
Valaisijat: Juha Lepistö, Erkki Paavilainen
Pukusuunnittelija: Marjatta Härkönen, Katri Mäkinen, Eija-Riitta Vanhanen
Naamioitsija: Maarit Leimu, Paula Jussilainen, Anne Vartiala
Lavastussuunnittelija: Raimo Salo
Graafinen suunnittelija: Jyrki Pitkänen
Kuvaussihteerit: Mari Lehtonen, Hilkka Yli-Arvo
Musiikki: Popeda

TV2 Lastenohjelmien toimitus

Kaatis seuraa Tommin ja Villen seikkailuja kesällä kaatopaikalla ja kaupungilla

Tarkkiksen Tommin ja Villen vaiheita seurataan vielä kolmiosaisessa jatkosarjassa Kaatis. Kun Tarkkiksessa oltiin paljon sisällä koululuokassa, nyt liikutaan ulkona. Koulun ulkopuolella pojilla ei tunnu olevan sisätilaa tapaamispaikaksi, joten erityisemmin selittelemättä jaksot lähtevät liikkeelle poikien notkumisesta kaatopaikalla. Parivaljakkona Tommi on kokenut kovis, joka nälvii viattomalta vaikuttavaa pikkupoikamaista Villeä.

Kaatis-sarjan aloitusjakso nähtiin televisiossa helmikuussa 1988. Tarkkiksen alkuajoista pari vuotta vanhentuneet Tommi ja Ville kuluttavat kesälomalla aikaa kaatopaikalla, etsivät kesätöitä ja haaveilevat kuumeisina mopoista ja naisista. Kaatopaikalta pojat etsivät tuloksetta hylättyä mopoa tai mopon osia. Mopokuumeeseen tarvitaan siis rahoitusta, minkä seurauksena pojat tarjoutuvat useampaakin kesätyöpestiin, vähän vahingossa lapsenhoitajiksikin.

Seuraavassa jaksossa lähdetään kaatikselta kaupungille naisiin. Naisasioissa ainakin puheissa kokeneempi Tommi lähtee Villen avuksi iskureissulle Tampereelle. Alkuun lämmitellään pornovideoiden kansia katsellen, mistä ei erityisemmin ole kuitenkaan apua naisten lähestymisessä kadulla. Ja saatille pääsyn sijaan kotimatka taittuu pask... eli poliisikyydillä.

Kaatiksen päätösjaksossa tekemistä vailla olevat pojat suunnittelevat ensin lähtevänsä rikkomaan ikkunoita, könittämään pikkukakaroita tai härnäämään vartijoita. Mutta sitten pehmeät lapsuusmuistot kutsuvat kovia teinipoikia ja he päättävät suunnistaa Pelle Hermannin nauhoituksiin Tohloppiin. Illuusio tosin särkyy, kun selviää, ettei Sirkuspelle Hermannia ole kuvattu enää muutamaan vuoteen. Turhautuneet pojat heittelevät sitten tekemisvaihtoehtoina hirttäytymistä tai reksin mökille palokunnan tilaamista, raiteilla kävellessä mieleen tulee kuitenkin myös interrail. Lyhytkin reilireissu on rahattomana seikkailu.

Kaatiksessa kesän aika on pysähtynyttä. Pojat luuhaavat kaatiksella, kaupungilla, juna- ja liftausreissuillaan omin päin, mutta vastaan tulevat aikuiset ovat pääsääntöisesti hyväntahtoisia. Tommi alkaa jo tuntea kapinoijana vanhentuvansa, mutta on tyytyväinen Villen osoittaessa kasvavaa nokkeluutta. Tänä kesänä omenapuun alla makoillessa voivat ajatukset vielä liitää vapaina kuin taivaan lintu.

Kaatiksen rooleissa

Pasi Pitkäaho (Tommi)
Jarno Jokinen (Ville)
Marko Helin (Sami)
Jouko Koski (mopomyyjä)
Sirpa Taivainen (nainen)
Keijo Kantonen ja Pauli Kuoso (poliisit)
Pentti Seilonen (rähjääntynyt mies)
Seppo Meckelin (salapoliisi)
Poikkeustila (punkkarijengi)
Marja-Liisa Heiskari (tarjoilija)
Ilkka Metsola ja Maunu Rautiainen (konnarit)
Pirjo Lepikkö (nainen)

Kaatiksen tuotantotiimissä

Ohjaaja: Pekka Lepikkö
Käsikirjoitus: Pekka Lepikkö
Kuvaussuunnittelija: Mauri Karjanmaa
Äänisuunnittelija: Pekka Raitjoki
Leikkaaja: Aila Nolte
Pukusuunnittelija: Eeva-Riitta Alhainen
Naamioitsija:Kristiina Valkeasuo
Graafinen suunnittelija: Sirkka Häkkänen
Kuvaussihteeri: Tiina Nissinen

TV2 Lastenohjelmien toimitus

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.