Hyppää pääsisältöön

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).
Leevi and the Leavings Suomen euroviisukarsinnoissa 1981 Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981). Kuva: Leif Öster/YLE Leevi and the Leavings,Gösta Sundqvist,Yle Elävä arkisto

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

Artikkeli sisältää Gösta Sundqvistista tehtyjä radio- ja tv-haastatteluja, näytteitä Radiomafian hupailuista, Göstan lauluja omina ja muiden live-esityksinä sekä Leavingsin musiikkivideoita. Artikkelin lopussa on Lista Top40 -ohjelman tekemä muistokooste vuodelta 2003.

Leevi and the Leavings -yhtyettä johtaneen Sundqvistin tragikoomiset, usein kipeätkin antisankaritarinat iskivät syvälle suomalaiseen tajuntaan. Niiden vetovoimaa laajoissa kansalaispiireissä lisäsivät kappaleiden iskelmälliset ainekset, jotka olivat ironisia vain osittain.

"Göden" ohjaamista ja kirjoittamista radiohupailuista tuli 1990-luvulla Radiomafian kuunnelluimpia ohjelmia. Hän ei kuitenkaan halunnut tunnustautua sen paremmin muusikoksi kuin toimittajaksi, koska "arvosti näitä ammattikuntia liikaa".

Sundqvist muistetaan lauluistaan ja radioviihteestään, mutta hänelle itselleen tärkein elämänalue oli jalkapallo – kaikkea muuta hän sanoi puuhaavansa vain "vasemmalla kädellä". Mutta viime kädessä kaikki tekemiset olivat "vanhan maailman edustajaksi" tunnustautuneelle Göstalle samaan aikaan sekä työtä että harrastusta.

Gösta itse äänessä


Kesälomaradiosta Koe-eläinpuistoon

1980-luvun lopulla Sundqvist alkoi tehdä ohjelmia Ylen Rockradiolle. Aluksi ne olivat melko tavallisia dj-lähetyksiä mutta muuttuivat ennen pitkää musiikki- ja muidenkin ohjelmien parodioiksi fiktiivisine toimittajahahmoineen ja haastateltavineen. Rockradion sarjoja olivat mm. Vanhoja hedelmiä, Kesälomaradio, Gösta Sundqvist esittää ja niukan asiallisesti nimetty Gösta Sundqvistin radio-ohjelma.

Pääosan hupailuistaan Sundqvist teki vuonna 1990 aloittaneessa Radiomafiassa, jossa syntyivät Tietokoneenkorjauskurssi, Aamusumpilla, Belgialaisia kirjauutuuksia ja -harvinaisuuksia, Tenkasen pohjat, Göstan stereogramofoni sekä lähes kymmenvuotiseksi ehtinyt Koe-eläinpuisto. Sundqvistin tärkeänä esikuvana oli 1950-luvun viihdeohjelma Kankkulan kaivolla. Hänen viimeiseksi sarjakseen jäi YleQ:n lähettämä Teinitalo.

Radiomafian hupailuja 1990-luvulta


Kai Järvinen raitiovaununkuljettaja Aarne Tenkasena.

Tenkasen pohjat

Ratikkakuski nousi suosioon Gösta Sundqvistin hupailuissa.

Naisia naurattava ratikkakuski Aarne Tenkanen sai vuonna 1993 oman nimikko-ohjelmansa.

Kollaasissa Gösta Sundqvist taustalaan joulukoristeita punaisella pohjalla.

Göstan glögit

Tavaratalon jouluilossa on mukana myös Aarne Tenkanen.

Gösta ja Tenkanen tapasivat muistaa myös joulunviettäjiä.

Musiikkia vain sivutöinä

Gösta Sundqvist ei pitänyt itseään muusikkona, väsäsi levyjä vain sivutöikseen ja kertoi rustaavansa laulutekstit nopeasti levytysstudiossa. Tähän nähden hän kirjoitti ja tuotti melkoisen määrän elämään jääneitä hittejä. Hänen tarinoissaan yhdistyivät usein empatia, ironia, nauru ja tragiikka parhaan elokuvakomiikan tapaan. Sundqvist kaivoi myös luusereista ylevyyttä ja kauniita unelmia.

Vaikka Leevi and the Leavings nousi julkisuuteen uuden aallon murroksen myötä, sen häpeilemätön iskelmällisyys ja asenteen monimielisyys erottivat bändin muista aikalaisistaan. Leavingsin "ulkopuolisuutta" musiikkimaailmassa korostivat Göstan kriittiset kommentit rockpiireistä ja päättäväisen kielteinen asenne keikkailuun. Ylen tv-arkistosta löytyykin Sundqvistin biisituotantoa vain – yhtä poikkeusta lukuunottamatta – musiikkivideoina tai muiden esittämänä.

Biisejä omalla ja muiden suulla


Mariska laulaa YleX:n Studio-B:ssä.

Mariskakin kertoi Päivi-nimisestä pojasta

Räppäri teki Leavings-hitistä sutijazzia.

Vuonna 1985 ilmestynyt Leevi and the Leavings -hitti sai Mariskalta sutijazz-käsittelyn Yle X:n Studio-B:ssä. Hän esitti biisin myös Leavings-tribuuttilevyllä vuonna 2008.


Leevi and the Leavings: Poika nimeltä Päivi
(Hittimittari 1985) Raha ja rakkaus -albumin avausraita (kohdassa 21.02) johdattaa androgynian ja seksuaalisen ambivalenssin teemoihin vihlaisevastikin. Biisistä ovat tehneet versionsa mm. Jonna Kosonen, Mariska ja Irina Björklund.


Leevi and the Leavings: Pohjois-Karjala
(Hittimittari 1987) Verryttelyhousuisella maaseutunostalgialla kyllästetty ohjelmajulistuksen luonteinen laulu nousi Perjantai 14. päivä -levyn ehdottomaksi hitiksi. Hittimittarin videossa (kohdassa 9.44) saadaan tuntumaa epämääräisten takavuosikymmenten asustemuotiin ja 1980-luvun kuvaefekteihin.


Leevi and the Leavings: Nainen toiselta planeetalta
(Musiikki-tv 2007/Studio Studio 1986) Tämäkin kaunis muistelma ekstraterrestiaalisesta kohtaamisesta on albumilta Perjantai 14. päivä. Viihteellinen Studio Studio -ohjelma teki kappaleesta oman videonsa vuonna 1986 (kohdassa 54.20).


Leevi and the Leavings: Rakkauden työkalu
(Lista 1995) Asiakasnäkökulmasta laadittu seksityöläisen toimenkuvaus oli mukana menestyslevyllä Rakkauden planeetta. Hannu Puttonen ohjasi biisistä musiikkivideon (kohdassa 34.56), jossa kappaleen tekijäkin vilahtaa seksikkäissä naisten alusvaatteissa. Lista-ohjelmassa Leavings johdateltiin ruutuun juontaja Sami Aaltosen vähemmän mairittelevin saatesanoin.


Leevi and the Leavings: Tuhlaajapoika
(Lista 1996) Käärmenäyttely-levyltä irrotettu melankolinen Tuhlaajapoika (kohdassa 30.24) ei jostain syystä päässyt mukaan yhdellekään Sundqvistin elinaikana julkaistulle Leavings-kokoelmalle. Biisi julkaistiin uudelleen vasta vuonna 2008 yhtyeen täydellisellä singlekokoelmalla.

Gösta Sundqvist in memoriam
Leevi and the Leavings: Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen
(Top40 2003/Lista 1997) Gösta Sundqvistin kuoltua vuonna 2003 Top40-ohjelma kunnioitti häntä koosteella, jossa nähtiin välähdyksiä vanhoista musiikkivideoista ja henkilökuvista (kohdassa 10.37). Toimittaja Tero Liete luonnehtii Sundqvistia ympäristönsä väsymättömäksi tarkkailijaksi, jonka tarinat olivat "valmiita käsikirjoituksia lyhytelokuvaan". Laulujen idearikas toteutus teki jopa latteista sointukuluista parhaimmilaan pieniä popsinfonioita. Muistokoostetta seuraava Käärmenäyttely-albumin video Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen (1997) on näennäisen harmiton hittiralli, johon on ripoteltu salakavalia aihetodisteita päähenkilön todellisista sukujuurista.

Lue lisää:

mv-kuva Gösta Sundqvistista

Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista.
Ohjelmapaketti televisiossa:
Maanantaina 15.5. klo 12.00
Torstaina 18.5. klo 22.35
Perjantaina 19.5. klo 14.45
Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Jääkärit palasivat sisällissotaa käyvään Suomeen

    Jääkärit palasivat Suomeen 25.2.1918

    Tunteet olivat pinnassa, kun jääkärien pääjoukko palasi Suomeen 25.2.1918, päivälleen kolme vuotta lähtönsä jälkeen. Heidän lähtiessään maa oli elänyt sortokautta, nyt se oli ajautunut sisällissotaan. Tauno Kuusimäen radio-ohjelmassa kuullaan ainutlaatuista ensi käden tietoa tapahtumien kulusta ja jääkärien tunnelmista heidän itsensä kertomana.

  • Signaali yli Suomenlahden – Viro suomalaisissa ohjelmissa

    Tällaisen Viron olemme suomalaisissa ohjelmissa nähneet

    Suomenlahden yli voi kirkkaalla säällä nähdä paljain silmin. Läheisyys ei kuitenkaan yksin selitä sitä, miksi suomalaiset ja virolaiset tuntevat toisensa niin hyvin. Oli nimittäin aika, jolloin lähelle oli pitkä matka ja vain radio- ja tv-signaalit ylittivät Suomenlahden. Tähän artikkeliin on koottu ajankuvia, dokumentteja ja yhteisohjelmia, joiden kautta me olemme oppineet Viroa tuntemaan. Eläköön Suomi ja Viro, enemmän kuin vain naapurit – elagu Soome ja Eesti, rohkem kui ainult naabrid!

  • Kamrat Eesti -sarja mursi suomalaisten ennakkoluuloja virolaisista

    Toimittaja Anna Laine lähti Viroon

    Vuonna 2009 esitetyssä Kamrat Eesti -sarjassa toimittaja Anna Laine kiersi Viroa ja selvitti, millainen valtio naapurimaastamme oli kehittynyt. Surkeimmissa suomalaisissa stereotypioissa Viroa pidettiin takapajulana, josta kannatti käydä vain hakemassa halpaa viinaa. Kamrat pyrki murtamaan ennakkoluuloja tutustuttaen suomalaiset virolaisiin – taviksiin ja julkkiksiin, eri alojen ammattilaisiin ja asiantuntijoihin.

  • Viron vaiheita radiodraaman kertomina

    Kuunnelmat valottavat veljeskansan 100-vuotista historiaa

    Viro julistautui valtioksi helmikuussa 1918. Kansakunnan vaiheisiin on mahtunut sotaa ja vieraita valloittajia, mutta myös kukoistavaa kulttuuria ja suuria kirjailijoita. Jaan Krossin ja Hella Wuolijoen kirjoittamat kertomukset valottavat Viron historiaa 1900-luvun alusta sotavuosiin. Käymme Eino Leinon matkassa 1920-luvun kulttuuripiireissä Virossa ja hengitämme raikasta, kolminkertaista kevättä: luonnon, kansan ja kirjallisuuden uutta heräämistä.

  • Ohjaaja Heidi Köngäs: Nostalgiaa ja muita haikeita mausteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia tunteita

    Omien elokuvien luettelon lukeminen synnyttää monia outoja tunteita: on kaihoa, kauhua, noloutta, mutta yllättävän paljon ikävää. Ikävää ennen kaikkea yhdessä tekemistä kohtaan. Jokainen elokuva syntyy monessa vaiheessa, monen ihmisen taiteellisen työn tuloksena, mutta vain ohjaaja näkee ne kaikki. Katso Areenassa: Liian paksu perhoseksi ja muita Heidi Köngäksen ohjauksia

  • Neuvostoliiton hymni hyytyi pääministeri Ryzhkovin Suomen-vierailulla

    Lämpotila oli laskenut 30. pakkasasteen tietämille.

    Ankarat pakkaset kurittivat Helsinkiä tammikuussa 1987. Lämpötila laski kolmenkymmenen pakkasasteen tietämille, kun Nikolai Ryzhkov aloitti ensimmäisen Suomen-vierailunsa Neuvostoliiton pääministerinä. Pakkanen teki tepposensa myös lentokentän tervetulosoittokunnalle. Torvisoittimet valahtivat pahasti epävireisiksi kylmyydessä.

  • Satukirjamainen Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi

    Vanha tammikaunotar pysyi pitkään paikallisten salaisuutena.

    Mystinen tammikaunotar on kasvanut Lohjansaaren kuusikon siimeksessä satoja vuosia. Paavolan tammi nousi nettijulkkikseksi Antti Huttusen artikkelin myötä syksyllä 2014. Ylen Uudenmaan uutiset vieraili tammen juurella kesällä 2015 ja haastatteli Huttusta tammenlehvien alla.

  • Pekka Lipposen kuninkuushaaveet törmäävät vanhaan heilaan

    Lipponen ja Korkki seikkailevat Calamarian saarella.

    Pekka Lipposen rutiinintäyteinen toimistopäivä keskeytyy Calamarian kuningaskunnasta saapuvaan kirjeeseen. Kuningas Valerius Tietäväinen kutsuu suuresti kunnioitetun everstin ja tähtiritarin hallitsemaan kuningaskuntaansa, joka on tukahtua kilpailevien kansojen vallanhimoon ja pahansuopuuteen.

  • Partasen perhe muuttaa Kotikadulle – viides kausi nyt Areenassa

    Mm. Eeva Litmanen ja Sulevi Peltola tulevat osaksi sarjaa.

    Partasen perheen vanhemmat Onni (Sulevi Peltola) ja Anja (Eeva Litmanen) tuovat perheensä Itä-Suomesta Kotikadulle heti viidennen kauden ensimmäisessä jaksossa. Koko kausi nyt katsottavissa Areenassa.

  • Faktaa ja fiktiota Suomen presidenteistä ja heidän haastajistaan

    Presidenttejä ja ehdokkaita draamassa ja dokumenteissa

    Kokosimme Areenaan katsottavaksi ohjelmia Suomen presidenteistä ja vaalien vahvoista kilpakumppaneista. Tarjolla on dokumentteja, henkilökuvia, draamasarjoja ja elokuvia – toisinaan taru ja totuus nivoutuvat yhteen. Suomen poliittinen historia näkyy myös itse ohjelmissa ja niiden sisäisissä valinnoissa.
    Katso Yle Areenassa: Faktaa ja fiktiota entisistä presidenteistä ja ehdokkaista

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa