Hyppää pääsisältöön

Tällainen oli Gösta Sundqvist ja tätä kaikkea hän teki

Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981).
Leevi and the Leavings Suomen euroviisukarsinnoissa 1981 Leevi and the Leavings Euroviisukarsinnoissa (1981). Kuva: Leif Öster/YLE Leevi and the Leavings,Gösta Sundqvist,Yle Elävä arkisto

Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.

Artikkeli sisältää Gösta Sundqvistista tehtyjä radio- ja tv-haastatteluja, näytteitä Radiomafian hupailuista, Göstan lauluja omina ja muiden live-esityksinä sekä Leavingsin musiikkivideoita. Artikkelin lopussa on Lista Top40 -ohjelman tekemä muistokooste vuodelta 2003.

Leevi and the Leavings -yhtyettä johtaneen Sundqvistin tragikoomiset, usein kipeätkin antisankaritarinat iskivät syvälle suomalaiseen tajuntaan. Niiden vetovoimaa laajoissa kansalaispiireissä lisäsivät kappaleiden iskelmälliset ainekset, jotka olivat ironisia vain osittain.

"Göden" ohjaamista ja kirjoittamista radiohupailuista tuli 1990-luvulla Radiomafian kuunnelluimpia ohjelmia. Hän ei kuitenkaan halunnut tunnustautua sen paremmin muusikoksi kuin toimittajaksi, koska "arvosti näitä ammattikuntia liikaa".

Sundqvist muistetaan lauluistaan ja radioviihteestään, mutta hänelle itselleen tärkein elämänalue oli jalkapallo – kaikkea muuta hän sanoi puuhaavansa vain "vasemmalla kädellä". Mutta viime kädessä kaikki tekemiset olivat "vanhan maailman edustajaksi" tunnustautuneelle Göstalle samaan aikaan sekä työtä että harrastusta.

Gösta itse äänessä


Kesälomaradiosta Koe-eläinpuistoon

1980-luvun lopulla Sundqvist alkoi tehdä ohjelmia Ylen Rockradiolle. Aluksi ne olivat melko tavallisia dj-lähetyksiä mutta muuttuivat ennen pitkää musiikki- ja muidenkin ohjelmien parodioiksi fiktiivisine toimittajahahmoineen ja haastateltavineen. Rockradion sarjoja olivat mm. Vanhoja hedelmiä, Kesälomaradio, Gösta Sundqvist esittää ja niukan asiallisesti nimetty Gösta Sundqvistin radio-ohjelma.

Pääosan hupailuistaan Sundqvist teki vuonna 1990 aloittaneessa Radiomafiassa, jossa syntyivät Tietokoneenkorjauskurssi, Aamusumpilla, Belgialaisia kirjauutuuksia ja -harvinaisuuksia, Tenkasen pohjat, Göstan stereogramofoni sekä lähes kymmenvuotiseksi ehtinyt Koe-eläinpuisto. Sundqvistin tärkeänä esikuvana oli 1950-luvun viihdeohjelma Kankkulan kaivolla. Hänen viimeiseksi sarjakseen jäi YleQ:n lähettämä Teinitalo.

Radiomafian hupailuja 1990-luvulta


Kai Järvinen raitiovaununkuljettaja Aarne Tenkasena.

Tenkasen pohjat

Ratikkakuski nousi suosioon Gösta Sundqvistin hupailuissa.

Naisia naurattava ratikkakuski Aarne Tenkanen sai vuonna 1993 oman nimikko-ohjelmansa.

Kollaasissa Gösta Sundqvist taustalaan joulukoristeita punaisella pohjalla.

Göstan glögit

Tavaratalon jouluilossa on mukana myös Aarne Tenkanen.

Gösta ja Tenkanen tapasivat muistaa myös joulunviettäjiä.

Musiikkia vain sivutöinä

Gösta Sundqvist ei pitänyt itseään muusikkona, väsäsi levyjä vain sivutöikseen ja kertoi rustaavansa laulutekstit nopeasti levytysstudiossa. Tähän nähden hän kirjoitti ja tuotti melkoisen määrän elämään jääneitä hittejä. Hänen tarinoissaan yhdistyivät usein empatia, ironia, nauru ja tragiikka parhaan elokuvakomiikan tapaan. Sundqvist kaivoi myös luusereista ylevyyttä ja kauniita unelmia.

Vaikka Leevi and the Leavings nousi julkisuuteen uuden aallon murroksen myötä, sen häpeilemätön iskelmällisyys ja asenteen monimielisyys erottivat bändin muista aikalaisistaan. Leavingsin "ulkopuolisuutta" musiikkimaailmassa korostivat Göstan kriittiset kommentit rockpiireistä ja päättäväisen kielteinen asenne keikkailuun. Ylen tv-arkistosta löytyykin Sundqvistin biisituotantoa vain – yhtä poikkeusta lukuunottamatta – musiikkivideoina tai muiden esittämänä.

Biisejä omalla ja muiden suulla


Mariska laulaa YleX:n Studio-B:ssä.

Mariskakin kertoi Päivi-nimisestä pojasta

Räppäri teki Leavings-hitistä sutijazzia.

Vuonna 1985 ilmestynyt Leevi and the Leavings -hitti sai Mariskalta sutijazz-käsittelyn Yle X:n Studio-B:ssä. Hän esitti biisin myös Leavings-tribuuttilevyllä vuonna 2008.


Leevi and the Leavings: Poika nimeltä Päivi
(Hittimittari 1985) Raha ja rakkaus -albumin avausraita (kohdassa 21.02) johdattaa androgynian ja seksuaalisen ambivalenssin teemoihin vihlaisevastikin. Biisistä ovat tehneet versionsa mm. Jonna Kosonen, Mariska ja Irina Björklund.


Leevi and the Leavings: Pohjois-Karjala
(Hittimittari 1987) Verryttelyhousuisella maaseutunostalgialla kyllästetty ohjelmajulistuksen luonteinen laulu nousi Perjantai 14. päivä -levyn ehdottomaksi hitiksi. Hittimittarin videossa (kohdassa 9.44) saadaan tuntumaa epämääräisten takavuosikymmenten asustemuotiin ja 1980-luvun kuvaefekteihin.


Leevi and the Leavings: Nainen toiselta planeetalta
(Musiikki-tv 2007/Studio Studio 1986) Tämäkin kaunis muistelma ekstraterrestiaalisesta kohtaamisesta on albumilta Perjantai 14. päivä. Viihteellinen Studio Studio -ohjelma teki kappaleesta oman videonsa vuonna 1986 (kohdassa 54.20).


Leevi and the Leavings: Rakkauden työkalu
(Lista 1995) Asiakasnäkökulmasta laadittu seksityöläisen toimenkuvaus oli mukana menestyslevyllä Rakkauden planeetta. Hannu Puttonen ohjasi biisistä musiikkivideon (kohdassa 34.56), jossa kappaleen tekijäkin vilahtaa seksikkäissä naisten alusvaatteissa. Lista-ohjelmassa Leavings johdateltiin ruutuun juontaja Sami Aaltosen vähemmän mairittelevin saatesanoin.


Leevi and the Leavings: Tuhlaajapoika
(Lista 1996) Käärmenäyttely-levyltä irrotettu melankolinen Tuhlaajapoika (kohdassa 30.24) ei jostain syystä päässyt mukaan yhdellekään Sundqvistin elinaikana julkaistulle Leavings-kokoelmalle. Biisi julkaistiin uudelleen vasta vuonna 2008 yhtyeen täydellisellä singlekokoelmalla.

Gösta Sundqvist in memoriam
Leevi and the Leavings: Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen
(Top40 2003/Lista 1997) Gösta Sundqvistin kuoltua vuonna 2003 Top40-ohjelma kunnioitti häntä koosteella, jossa nähtiin välähdyksiä vanhoista musiikkivideoista ja henkilökuvista (kohdassa 10.37). Toimittaja Tero Liete luonnehtii Sundqvistia ympäristönsä väsymättömäksi tarkkailijaksi, jonka tarinat olivat "valmiita käsikirjoituksia lyhytelokuvaan". Laulujen idearikas toteutus teki jopa latteista sointukuluista parhaimmilaan pieniä popsinfonioita. Muistokoostetta seuraava Käärmenäyttely-albumin video Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen (1997) on näennäisen harmiton hittiralli, johon on ripoteltu salakavalia aihetodisteita päähenkilön todellisista sukujuurista.

Lue lisää:

mv-kuva Gösta Sundqvistista

Leevi and the Leavingsin lauluntekijä Gösta Sundqvist vaani tarinoita kuin haukka

Teeman Elävän arkiston ohjelmapaketissa nähdään Mediakomppanian vuonna 1990 tekemä Gösta Sundvistin henkilökuva sekä kooste Leevi and The Leavingsin musiikkivideoista.
Ohjelmapaketti televisiossa:
Maanantaina 15.5. klo 12.00
Torstaina 18.5. klo 22.35
Perjantaina 19.5. klo 14.45
Teeman Elävän arkiston ohjelmat löytyvät omana kokonaisuutenaan nyt myös Yle Areenasta.

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Nuori Kauko Helovirta kouliintui näyttelijäksi Karhumäen tivolissa

    Kauko Helovirta pestautui Karhumäen tivoliin lokakuussa 1942

    Kauko Helovirta työskenteli jatkosodan aikana saapastehtaalla, kun huomasi lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin nuorta miesnäyttelijää puolustusvoimain viihdytyskiertueelle. Kyseessä oli Karhumäen tivolin huvinäyttämö. Helovirta kutsuttiin koe-esiintymiseen, jota valvoivat tytär Ailakki Sariola ja itse johtaja J.A.F.

  • Matti Ahteen tie Kekkosen lastenkutsuilta poliittisen vallan ytimeen

    Matti Ahde on ollut monessa mukana

    Matti Ahde nousi valtakunnalliseksi vaikuttajaksi vuonna 1970, kun hänet valittiin kansanedustajaksi. Urheiluvaikuttajanakin tunnettu Ahde eteni nopeasti puolueensa eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi ja kahden eri salkun ministeriksi sekä eduskunnan puhemieheksi. Yksi hänen uransa käännekohdista oli tutustuminen presidentti Urho Kekkoseen.

  • Neil Hardwickin Pakanamaan kartassa mikään ei ollut entisellään

    Pakanamaan kartta esitettiin vuonna 1991

    Neil Hardwickin suurteos Pakanamaan kartta ei ainoastaan ollut mestarillinen. Aivan uudenlaisen rakenteensa vuoksi se teki myös suomalaista tv-historiaa. Hätkähdyttävä teos oli taiteelllisesti niin kunnianhimoinen, että se jäi vuonna 1991 aikakirjoihin tv-ohjauksena, jolle ei ollut Suomessa edeltäjiä eikä myöskään seuraajia.

  • Pakanamaan kartta valokuvissa

    Näin Pakanamaan kartta kuvattiin

    Pakanamaan kartta kuvattiin vuonna 1990 Suomessa ja Britanniassa. Tässä valikoitu otos kuvausten aikana otetuista, nyt Ylen valokuva-arkistosta löytyvistä valokuvista.

  • Niklas Herlinin Uusi Suomi

    Niklas Herlin ja Uusi Suomi verkkolehti Arto Nybergissä 2007

    Toimittaja-kustantaja Niklas Herlin osti vuonna 2007 oikeudet Uusi Suomi -lehden nimeen. Vuosina 1919–1991 aktiivisena toiminut sanomalehti toteutettiin aiemmasta poiketen verkkoon. Herlin saapui Arto Nybergin vieraaksi kertomaan lehden perustamisesta. Klassiselle lehtibrändille tuli kuulemma hintaa "riittävästi".

  • John Lennonin elämä ja vain elämä

    Rockstopin erikoisjakso 1988 ja Lennonin haastattelu 1965.

    Marraskuussa vuonna 1988 lähetetty Rockstopin erikoisjakso omistettiin kokonaisuudessaan John Lennonille (1940–1980). Artikkelista löytyy myös Lennonin haastattelu vuodelta 1965.

  • Esko Riihelä toimitti liikenteen sujuvaksi

    Liikennevartissa syksyllä 1999 autoja, autoja ja ruuhkia

    Toimittaja Esko Riihelä (1939–2017) tuli katsojille ja kuuntelijoille tutuksi erityisesti liikenneohjelmistaan. Liikennevartissa syksyllä 1990 oli aiheena Suomenkin kaupungeissa yleistyneet liikenneruuhkat.

  • Zarathustralla Terraan ja takaisin – hemmottelupaketti scifi-korville

    Scifi-kuunnelmia tieteiskirjallisuuden harrastajille

    Gaialla vaeltavien valjunkaisten iloksi on radiodraaman arkistoista louhittu esiin Philip K. Dickin, Mark Twainin, Stanislaw Lemin, William Gibsonin ja Arthur C. Clarkin teoksiin pohjautuvia kuunnelmia. Suuntaamme katseen ulkoplaneetoille ja niiden elämään, maapallon tulevaisuuteen ja rinnakkaistodellisuuksiin. "Olen ylpeä kun olen robotti.

  • Kokki Kolmosen lihakirves heilui Riistakakkosessa

    Vuosittainen ohjelma keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin.

    Jaakko "Kokki" Kolmosen isännöimä erikoisohjelma Riistakakkonen keskittyi metsästyksen erikoisuuksiin ja niiden esittelyyn. Ohjelmissa kerrottiin Suomen saaliseläimistä ja valistettiin kansaa riistan taloudellisesta paloittelusta, lihakirveestä pitäen. Riistakakkosta esitettiin aikoinaan jakso vuodessa, alkusyksyisin TV2:ssa. Nyt Teeman Elävässä arkistossa uusitaan vuosien 1981 ja -82 ohjelmat.

  • Tom Petty ja superbändin synnyttämät anekdootit

    Tom Pettyn haastattelu vuonna 1989 täyttyi tarinoista.

    Yhdysvaltalainen rockmuusikko Tom Petty (1950–2017) teki Heartbreakers-yhtyeensä kanssa läpimurron 1980-luvun taitteessa. Vuosikymmenen lopulla Petty oli myös olennainen osa Travelling Willburys -superyhtyettä, jossa hänen lisäkseen soittivat Bob Dylan, Jeff Lynne, Roy Orbison ja George Harrison. Rockstopin Heli Nevakare oli ryhmineen paikalla Amsterdamin Music & Media -konferenssissa 1989, jossa Petty nauratti toimittajayleisöä tarinoillaan.

  • Groovymeisseli toi televisioon soulia ja klubitunnelmaa

    Groovymeisseli-ohjelmaa tehtiin vuosia -96 ja -97

    "Mitään muuta kuin rhythm and blues -pohjaista groovea sinne ei kelpuutettu." Näin muisteli muusikko ja Groovymeisseli-ohjelman toinen juontaja Sami Saari Elävälle arkistolle syksyllä 2017. Vuosina 1996 ja 1997 esitetty Groovymeisseli-ohjelma toi televisioon suomalaisen rockin ja iskelmän rinnalle soulia, acid jazzia ja afroamerikkalaisia rytmejä.

  • Sielukas Aki Sirkesalo

    Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä kootusti.

    Suomalaisen softsoulin esitaistelijana tunnetun Aki Sirkesalon (1962–2004) musiikkiura lähti nousukiitoon kahden Emma-palkinnon siivittämänä. Musiikin lisäksi Sirkesalo työllisti itseään toimittajana ja useiden tv-ohjelmien sekä -tapahtumien juontajana. Artikkeliin on koottu Aki Sirkesalon haastatteluita ja musiikkiesityksiä vuosien varrelta.