Jukka Lindfors
Yle
Gösta Sundqvist (1957–2003) oli renessanssityylinen monialaosaaja: laulujen ja radioviihteen tekijä, muusikko ja jalkapallojoukkueen vetäjä. Elävä arkisto kokosi hänen musiikkiaan, haastattelujaan ja radio-ohjelmanäytteitään kolmelta vuosikymmeneltä.
Artikkeli sisältää Gösta Sundqvistista tehtyjä radio- ja tv-haastatteluja, näytteitä Radiomafian hupailuista, Göstan lauluja omina ja muiden live-esityksinä sekä Leavingsin musiikkivideoita. Artikkelin lopussa on Lista Top40 -ohjelman tekemä muistokooste vuodelta 2003.
Leevi and the Leavings -yhtyettä johtaneen Sundqvistin tragikoomiset, usein kipeätkin antisankaritarinat iskivät syvälle suomalaiseen tajuntaan. Niiden vetovoimaa laajoissa kansalaispiireissä lisäsivät kappaleiden iskelmälliset ainekset, jotka olivat ironisia vain osittain.
"Göden" ohjaamista ja kirjoittamista radiohupailuista tuli 1990-luvulla Radiomafian kuunnelluimpia ohjelmia. Hän ei kuitenkaan halunnut tunnustautua sen paremmin muusikoksi kuin toimittajaksi, koska "arvosti näitä ammattikuntia liikaa".
Sundqvist muistetaan lauluistaan ja radioviihteestään, mutta hänelle itselleen tärkein elämänalue oli jalkapallo – kaikkea muuta hän sanoi puuhaavansa vain "vasemmalla kädellä". Mutta viime kädessä kaikki tekemiset olivat "vanhan maailman edustajaksi" tunnustautuneelle Göstalle samaan aikaan sekä työtä että harrastusta.
Gösta itse äänessä
Miten minusta tuli minä, Gösta Sundqvist
Musiikki- ja radiomies kertoo elämästään ja jalkapallosta.
Gösta Sundqvist kertoo itsestään, musiikistaan ja jalkapallosta Radiomafian Miten minusta tuli minä -haastattelussa.
Gösta perversioiden parissa
Lauluntekijä soimaa toimittajia vastuuttomuudesta.
Sundqvist sukeltaa skandaalijournalismin likaiseen maailmaan ja soimaa toimittajia vastuuttomuudesta pienen ihmisen edessä.
Leavings lauloi antisankareista harrastajapohjalta
Bändi nautti suosiota vaikka kieltäytyi keikkailemasta.
"Me ei olla vielä sisäistetty rock and rollia." Rockradion Jukka Haarma perehtyi Gösta Sundqvistin ajatteluun.
"Saalistan hyviä tarinoita kaupungilla kuin haukka"
Otteita Mediakomppanian Gösta Sundqvist -dokumentista.
Juttu sai olla valettakin, jos se vain oli hyvä, laulujen ja radioviihteen tekijä kertoo Mediakomppanian tv-dokumentissa. Katso koko ohjelma Yle Areenasta.
Kesälomaradiosta Koe-eläinpuistoon
1980-luvun lopulla Sundqvist alkoi tehdä ohjelmia Ylen Rockradiolle. Aluksi ne olivat melko tavallisia dj-lähetyksiä mutta muuttuivat ennen pitkää musiikki- ja muidenkin ohjelmien parodioiksi fiktiivisine toimittajahahmoineen ja haastateltavineen. Rockradion sarjoja olivat mm. Vanhoja hedelmiä, Kesälomaradio, Gösta Sundqvist esittää ja niukan asiallisesti nimetty Gösta Sundqvistin radio-ohjelma.
Pääosan hupailuistaan Sundqvist teki vuonna 1990 aloittaneessa Radiomafiassa, jossa syntyivät Tietokoneenkorjauskurssi, Aamusumpilla, Belgialaisia kirjauutuuksia ja -harvinaisuuksia, Tenkasen pohjat, Göstan stereogramofoni sekä lähes kymmenvuotiseksi ehtinyt Koe-eläinpuisto. Sundqvistin tärkeänä esikuvana oli 1950-luvun viihdeohjelma Kankkulan kaivolla. Hänen viimeiseksi sarjakseen jäi YleQ:n lähettämä Teinitalo.
Radiomafian hupailuja 1990-luvulta
Tietokoneenkorjauskurssi
Gösta Sundqvistin ensimmäinen viihdeohjelma Radiomafiassa
Gösta Sundqvistin ensimmäinen viihdeohjelmasarja Radiomafiassa ei juuri auttanut tietokoneongelmaisia.
Belgialaisia kirjauutuuksia
Huumorisarja kuului Radiomafian alkuvuosien ohjelmistoon.
Belgialaisista kirjauutuuksista tuli vuonna 1993 kirjaharvinaisuuksia.
Tenkasen pohjat
Ratikkakuski nousi suosioon Gösta Sundqvistin hupailuissa.
Naisia naurattava ratikkakuski Aarne Tenkanen sai vuonna 1993 oman nimikko-ohjelmansa.
Göstan glögit
Tavaratalon jouluilossa on mukana myös Aarne Tenkanen.
Gösta ja Tenkanen tapasivat muistaa myös joulunviettäjiä.
Musiikkia vain sivutöinä
Gösta Sundqvist ei pitänyt itseään muusikkona, väsäsi levyjä vain sivutöikseen ja kertoi rustaavansa laulutekstit nopeasti levytysstudiossa. Tähän nähden hän kirjoitti ja tuotti melkoisen määrän elämään jääneitä hittejä. Hänen tarinoissaan yhdistyivät usein empatia, ironia, nauru ja tragiikka parhaan elokuvakomiikan tapaan. Sundqvist kaivoi myös luusereista ylevyyttä ja kauniita unelmia.
Vaikka Leevi and the Leavings nousi julkisuuteen uuden aallon murroksen myötä, sen häpeilemätön iskelmällisyys ja asenteen monimielisyys erottivat bändin muista aikalaisistaan. Leavingsin "ulkopuolisuutta" musiikkimaailmassa korostivat Göstan kriittiset kommentit rockpiireistä ja päättäväisen kielteinen asenne keikkailuun. Ylen tv-arkistosta löytyykin Sundqvistin biisituotantoa vain – yhtä poikkeusta lukuunottamatta – musiikkivideoina tai muiden esittämänä.
Biisejä omalla ja muiden suulla
Leevi and the Leavingsin ainoa live-esiintyminen katosi mutta löytyi 38 vuotta myöhemmin: Sinisilmä mansikkasuu
Yhtyeen ainoa julkinen livekeikka Euroviisu-karsinnassa.
Leevi and the Leavings -yhtyeen ainoa julkinen live-esiintyminen omalla nimellään tapahtui Suomen Euroviisu-alkukarsinnassa 1981. Esityksen kuvanauha oli pitkään kadoksissa. Ainutlaatuinen tallenne löytyi lopulta yhtyeen alkuperäisjäsen Risto Paanasen kotiarkistosta.
Malja Göstalle teki kunniaa suomipopin suurmiehelle
Lauluntekijän biisit soivat muistokonsertissa 2004.
Mm. Tuomari Nurmio, Jonna Kosonen, Emma Salokoski, Marjo Leinonen ja Samuli Putro esittivät Gösta Sundqvistin rakastetuimpia lauluja muistokonsertissa Helsingin juhlaviikoilla.
Tanjalotta Räikkä lauloi Göstaa Euroviisuissa
Huominen Eurooppa kilpaili euroviisukarsinnassa 1989
Gösta Sundqvistia vakavimmillaan edusti vuoden 1989 euroviisuehdokas Huominen Eurooppa. Sen esitti Leavings-levyilläkin esiintynyt näyttelijä Tanjalotta Räikkä.
Mariskakin kertoi Päivi-nimisestä pojasta
Räppäri teki Leavings-hitistä sutijazzia.
Vuonna 1985 ilmestynyt Leevi and the Leavings -hitti sai Mariskalta sutijazz-käsittelyn Yle X:n Studio-B:ssä. Hän esitti biisin myös Leavings-tribuuttilevyllä vuonna 2008.
Leevi and the Leavings: Poika nimeltä Päivi
(Hittimittari 1985) Raha ja rakkaus -albumin avausraita (kohdassa 21.02) johdattaa androgynian ja seksuaalisen ambivalenssin teemoihin vihlaisevastikin. Biisistä ovat tehneet versionsa mm. Jonna Kosonen, Mariska ja Irina Björklund.
Leevi and the Leavings: Pohjois-Karjala
(Hittimittari 1987) Verryttelyhousuisella maaseutunostalgialla kyllästetty ohjelmajulistuksen luonteinen laulu nousi Perjantai 14. päivä -levyn ehdottomaksi hitiksi. Hittimittarin videossa (kohdassa 9.44) saadaan tuntumaa epämääräisten takavuosikymmenten asustemuotiin ja 1980-luvun kuvaefekteihin.
Leevi and the Leavings: Nainen toiselta planeetalta
(Musiikki-tv 2007/Studio Studio 1986) Tämäkin kaunis muistelma ekstraterrestiaalisesta kohtaamisesta on albumilta Perjantai 14. päivä. Viihteellinen Studio Studio -ohjelma teki kappaleesta oman videonsa vuonna 1986 (kohdassa 54.20).
Leevi and the Leavings: Rakkauden työkalu
(Lista 1995) Asiakasnäkökulmasta laadittu seksityöläisen toimenkuvaus oli mukana menestyslevyllä Rakkauden planeetta. Hannu Puttonen ohjasi biisistä musiikkivideon (kohdassa 34.56), jossa kappaleen tekijäkin vilahtaa seksikkäissä naisten alusvaatteissa. Lista-ohjelmassa Leavings johdateltiin ruutuun juontaja Sami Aaltosen vähemmän mairittelevin saatesanoin.
Leevi and the Leavings: Tuhlaajapoika
(Lista 1996) Käärmenäyttely-levyltä irrotettu melankolinen Tuhlaajapoika (kohdassa 30.24) ei jostain syystä päässyt mukaan yhdellekään Sundqvistin elinaikana julkaistulle Leavings-kokoelmalle. Biisi julkaistiin uudelleen vasta vuonna 2008 yhtyeen täydellisellä singlekokoelmalla.
Gösta Sundqvist in memoriam
Leevi and the Leavings: Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen
(Top40 2003/Lista 1997) Gösta Sundqvistin kuoltua vuonna 2003 Top40-ohjelma kunnioitti häntä koosteella, jossa nähtiin välähdyksiä vanhoista musiikkivideoista ja henkilökuvista (kohdassa 10.37). Toimittaja Tero Liete luonnehtii Sundqvistia ympäristönsä väsymättömäksi tarkkailijaksi, jonka tarinat olivat "valmiita käsikirjoituksia lyhytelokuvaan". Laulujen idearikas toteutus teki jopa latteista sointukuluista parhaimmilaan pieniä popsinfonioita. Muistokoostetta seuraava Käärmenäyttely-albumin video Laura Jenna Ellinoora Alexandra Camilla Jurvanen (1997) on näennäisen harmiton hittiralli, johon on ripoteltu salakavalia aihetodisteita päähenkilön todellisista sukujuurista.
