Turkistilojen tarkastusten määrä romahtanut

Suomi on turkistarhauksen suurvalta, mutta turkiseläinten kohtelussa ala on jäänyt eurooppalaisesta kehityksestä. Turkiseläinten suojelu on Suomessa Pohjoismaiden heikoimpia. Ruotsi on kiristänyt lainsäädäntöään niin, että kettutarhaus on loppunut käytännössä kokonaan. Myös Norja on kiristänyt turkiseläimiä koskevaa lainsäädäntöään. Suomessa jo vuonna 2013 alulle pantu turkiseläinasetus on laitettu jäihin.

Turkiseläintilojen olosuhteita valvotaan Eviran Aluehallintovirastoille määräämillä tarkastuskäynneillä. Tarkastusten määrät ovat pudonneet viime vuosina. Suomessa on 931 turkistarhaa. Kun vuonna 2010 tehtiin 57 tarkastusta, vuonna 2014 tehtiin vain 4 tarkastusta. Vuonna 2010 erilaisia rikkeitä tai laiminlyöntejä löytyi 61 prosentissa tarhoista. Vuonna 2014 rikkeitä oli 25 prosentissa, siis yhdessä neljästä tarkastetusta turkistarhassa.

”Rikkeiden määrä, jos viitataan näihin viranomaistarkastuksiin ja Eviran tarkastuksiin, niin eläinten hyvinvointiin liittyvien rikkeiden määrä tiloilla ei ole lisääntynyt vaan päinvastoin.”, toteaa Suomen turkiseläinten kasvattajien liiton toiminnanjohtaja Marja Tiura.

Vuonna 2015 turkiseläintiloja tarkastettiin 24, joista yhdellätoista (48 %) havaittiin puutteita.

Suomessa kasvatetaan vuosittain noin neljä miljoonaa turkiseläintä. Suomi on kettujen tuottamisessa Euroopan suurin tuottajamaa. Minkkejä Suomi tuottaa noin kaksi miljoonaa vuosittain.
”Kun Suomessa keskustellaan turkistarhauksesta, niin jostain syystä turkistarhaus on pyhä lehmä. Kaikissa muissa eläintuotannon aloissa myös tuottajapuoli hyväksyy ja ymmärtää, että on paljon kehitettävää ja tehdään uudistuksia”, Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton toiminnanjohtaja Kati Pulli toteaa.

Keskustelu turkistarhauksen kieltämisestä tai lainsäädännön tiukentamisesta kävi kuumana vuonna 2013, kun eläinsuojelujärjestöt keräsivät kansalaisaloitteeseen lähes 70 000 allekirjoitusta. Siinä vaadittiin lainsäädännön tiukentamista tai koko turkistarhauksen lopettamista. Aloite meni eduskuntaan, missä päätettiin, että turkisasetusta pitää tiukentaa kiireisesti. Eduskunta asetti työryhmän selvittämään asiaa. Asetus ei kuitenkaan valmistunut. Eläinsuojeluasiamiehen virka lopetettiin ja samoin turkisasetustyöryhmä.

Turkiseläinasetus jäi odottamaan eläinsuojelulain kokonaisuudistuksen valmistumista vaikka eduskunta oli vaatinut vuonna 2013 sen nopeaa tarkistamista.
”Silloin tuli eduskuntavaalit ja se venyi liian lähelle niitä. Siitä tuli niin kuuma peruna vaalien yhteydessä, että silloinen ministeri katsoi, että ei laiteta lausuntokierrokselle”, eläinlääkintäylitarkastaja Susanna Ahlström maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa. Ahlströmin mukaan turkiseläinasetus uusitaan aikaisintaan 2019.

Keskeytetty hanke turkiseläinasetuksen uudistamiseksi on hämmentävä myös turkistarhaajille. ”Nyt on epäselvää, mitä tulee ja koska tulee”, turkistarhaaja Tobias Andersson sanoo. Hänellä on Oravaisissa noin 5000 kettua ja 8000 minkkiä tarhoillaan.

Hollanti kielsi turkistarhauksen

Suomen kilpailijamaissa turkiseläimiä koskeva lainsäädäntö on tiukennettu tai turkistarhaus on kielletty kokonaan.
Hollanti on maailman kolmanneksi suurin minkkiturkisten tuottaja. Siellä tuotetaan vuosittain 5,5 miljoonaa minkin nahkaa. Siitä huolimatta Hollanti kielsi vuonna 2012 minkkitarhauksen. Sen jälkeen turkistarhaus on kielletty Hollannissa eettisistä syistä, ja toiminta loppuu kokonaan vuonna 2024.

Wim Verhagen, Hollannin turkistarhaajien liiton puheenjohtaja on tilanteesta turhautunut: ”He (poliitikot) ovat katsoneet aktivistien videoita. Sitten kaikki poliitikot, kuin tyhmät idiootit, tekevät päätöksiä sen mukaan – vaikka sillä ei ole oikean elämän kanssa mitään tekemistä. Tätä on vaikea hyväksyä, mutta meillä ei ole vaihtoehtoa.”

MOT: Turkistarhauksen peräkylä
15.5.2017 klo 20.00
Toimittaja Nina Malmberg

Muokattu: vaihdettu trailerin tilalle koko ohjelma katsottavaksi 15.5.2017 MK