Hyppää pääsisältöön

Epäonnistumiset tekivät kirurgi Henry Marshin kirjasta menestyksen

Neurokirurgin uraansa ja muutenkin elämäänsä kirjassa muistellut Henry Marsh keskustelee Helsinki Litissä kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan kanssa.

Lääkärit ovat kirjoittaneet muistelmia vaikka kuinka paljon. Mutta ne ovat neurokirurgi Henry Marshin mukaan menestyksen triumfeja, voittojuhlia.

– Minä käsittelen myös epäonnistumisia, Marsh sanoo kirjastaan Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta.

Juuri epäonnistumiset saavat Marshin kirjan erottumaan joukosta, ja hän selittää kirjansa suosiota sillä. Hän kuvailee esimerkiksi avioliittojensa kariutumista.

– Kirurgi on tärkeä henkilö. Potilailleen. Mutta avioliittoni kariutui siihen, että pidin itseäni niin tärkeänä muutenkin, Marsh sanoo.

Keskustelun tuoksinassa Marsh kertoo esimerkiksi, ettei hän kykenisi leikkaamaan lapsenlastaan, vaikka hän on juuri leikannut itselleen tuntemattomia lapsia Ukrainassa. Puheenaiheena on myös se, tahtovatko ihmiset nähdä omat aivonsa, ja Merete Mazzarella sanoo, että Marshin kirurgina kuvaamat asiat kuulostavat monen mielestä science fictionilta, tieteisfiktiolta.

Henry Marsh opiskeli lääketiedettä Lontoossa ja nimitettiin St Georges -sairaalan konsultoivaksi kirurgiksi 1987, missä toimessa hän oli vuoteen 2015 asti. Hän on toiminut neurokirurgina myös haastavissa oloissa Ukrainassa, mistä kertova dokumentti The English Surgeon palkittiin Emmy-palkinnolla.

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri