Hyppää pääsisältöön

Epäonnistumiset tekivät kirurgi Henry Marshin kirjasta menestyksen

Neurokirurgin uraansa ja muutenkin elämäänsä kirjassa muistellut Henry Marsh keskustelee Helsinki Litissä kirjailija ja kirjallisuudentutkija Merete Mazzarellan kanssa.

Lääkärit ovat kirjoittaneet muistelmia vaikka kuinka paljon. Mutta ne ovat neurokirurgi Henry Marshin mukaan menestyksen triumfeja, voittojuhlia.

– Minä käsittelen myös epäonnistumisia, Marsh sanoo kirjastaan Elämästä, kuolemasta ja aivokirurgiasta.

Juuri epäonnistumiset saavat Marshin kirjan erottumaan joukosta, ja hän selittää kirjansa suosiota sillä. Hän kuvailee esimerkiksi avioliittojensa kariutumista.

– Kirurgi on tärkeä henkilö. Potilailleen. Mutta avioliittoni kariutui siihen, että pidin itseäni niin tärkeänä muutenkin, Marsh sanoo.

Keskustelun tuoksinassa Marsh kertoo esimerkiksi, ettei hän kykenisi leikkaamaan lapsenlastaan, vaikka hän on juuri leikannut itselleen tuntemattomia lapsia Ukrainassa. Puheenaiheena on myös se, tahtovatko ihmiset nähdä omat aivonsa, ja Merete Mazzarella sanoo, että Marshin kirurgina kuvaamat asiat kuulostavat monen mielestä science fictionilta, tieteisfiktiolta.

Henry Marsh opiskeli lääketiedettä Lontoossa ja nimitettiin St Georges -sairaalan konsultoivaksi kirurgiksi 1987, missä toimessa hän oli vuoteen 2015 asti. Hän on toiminut neurokirurgina myös haastavissa oloissa Ukrainassa, mistä kertova dokumentti The English Surgeon palkittiin Emmy-palkinnolla.

Kommentit
  • Avaruusromua: Mitä oli zenitismi?

    Mitä oli zenitismi? Keitä olivat zenitistit?

    Keitä olivat zenitistit? Me ehkä tunnemme futuristit, avantgardistit, dadaistit, surrealistit ja fluxuksen, mutta zenitismi? Siitä kuulee harvemmin, vaikka se oli tärkeä, joskin lyhytaikainen eurooppalaisen kulttuurin ilmiö 1920-luvulla. Zenitistit itse puhuivat "abstraktista metakosmisesta ekspressionismista", mitä ihmettä se sitten tarkoittaakaan. Avaruusromussa zenitismiä ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirsikka, Itis, Lohi ja Ruuti – joko alkoi tehdä mieli ostoksille?

    Mitä kauppakeskuksen nimellä markkinoidaan?

    Uuden kauppakeskuksen rakentamisen täytyy olla valtava investointi. Luulisi, että on piste i:n päälle valita paras mahdollinen nimi liikekeskittymälle. Välillä tuntuu, että markkinoinnin viimeistelyyn ei jakseta panostaa, ja nimiasia kuitataan kevyesti tajuamatta, että nimi komeilee jokaisen ilmoituksen alussa hamaan tulevaisuuteen.

  • Avaruusromua: Älä kuuntele!

    Seireenien laulua ja muuta ihmeellistä.

    Seireenit ovat puoliksi naisia, puoliksi lintuja. Niillä on naisen ylävartalo, pitkät lintumaiset jalat ja kotkan siivet. Niiden jaloissa ja siivissä on terävät kynnet kuin lepakoilla. Ne laulavat, eikä niiden laulua voi vastustaa. Ne ovat hengenvaarallisia. Seireenit elävät merellä. Ne houkuttelevat maagisella laulullaan merenkävijöitä luokseen ja repivät heidät kappaleiksi. Avaruusromussa seireenien laulua ja muuta ihmeellistä EBU:n Taiteen syntymäpäivän 2018 satelliittilähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Mennään yksille Kielibaariin

    Kielibaarissa voit virittää keskustelua kielen muuttumisesta

    Monet saavat inhon väristyksiä muistellessaan kouluvuosien äidinkielen opetusta. Toisista kehittyy kärkkäitä kielipoliiseja, jotka jakavat huomautuksia muiden tekemistä kielioppivirheistä. Kielibaarin henkilökunta haluaa edistää suomen kielen osaamista hyväntuulisesti ja ketään pois sulkematta. Vapaa toimittaja ja opettaja Sari T.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri