Pohjoismainen yhteiskunta on koetuksella. Sen näkee myös ruotsalaisen Malin Persson Gioliton ja suomalaisen Elina Hirvosen kirjoissa. Kummatkin kirjoittavat nuorista, jotka voivat huonosti ja ampuvat. Kirjailijat kohtaavat Helsinki Litin lavalla.
– Kirjani ei ole poliittinen, sanoo kirjailija Malin Persson Giolito.
Väite on kova romaanista Suurin kaikista, joka käsittelee oikeussalidraamana kouluampujan tekoja. Luulisi sellaisessa kirjassa olevan yhteiskunnallisia juonteita.
– Tässä mielessä me kirjailijat olemme hankalia haastateltavia. Me kieltäydymme kaikista määreistä. Tästä filosofi Tuomas Nevanlinna puhui eilisessä Helsinki Lit -keskustelussa, Persson Giolito naurahtaa.
Keskustelukumppanina ruotsalaiskirjailijalla on suomalainen kirjailija Elina Hirvonen. Tämä pohtii laajemmin, mitä kirjallisuuden poliittisuudella ylipäätään tarkoitetaan.
– Kirjoittaessani mietin, mitä on olla ihminen. Se liittyy yhteiskuntaan ja siten politiikkaan, Hirvonen sanoo.
Kyse on todella viime kädessä siitä, mitä politiikalla tarkoitetaan. Jos politiikka viittaa puoluepolitiikkaan, kirjailijat ymmärrettävästi tahtovat irtisanoutua siitä. Malin Persson Giolito sanookin, ettei hän tahdo kirjoittaa poliittisia pamfletteja ehkä ohjata lukijaansa. Kirjallisuuden on oltava avointa.
Mutta entä jos politiikka tarkoittaa elämänpolitiikkaa, sitä millaisiin arvoihin itse kukin oman elämänsä pohjaa?
Joka tapauksessa sekä Hirvonen että Persson Giolito käsittelevät kirjoissaan ihmisen arvoja. Persson Giolito sanoo jopa, että hänen kirjansa on kauhutarina yhteiskunnasta.
Viime vuonna Suurin kaikista palkittiin parhaana ruotsalaisena rikosromaanina.Sen oikeudet on tähän mennessä myyty yli 20:een maahan.