Hyppää pääsisältöön

Nobelisti Orhan Pamuk imitoi päähenkilöään ja tahtoo nähdä maailman toisen silmin

Turkkilaiskirjailija Orhan Pamuk ei kirjoita kirjoja neuvoakseen poliitikkoja tai välittääkseen yksioikoisia viestejä lukijoilleen. Hän kirjoittaa tarjotakseen erilaisia tilanteita ja nähdäkseen maailman toisin silmin. Pamuk keskustelee Helsinki Litin lavalla ulkomaantoimittaja Heikki Aittokosken kanssa.

Kun Heikki Aittokosken edessä on nobelisti Turkista, puhe kääntyy tietysti Turkin nykytilaan. Siellä ei ole Orhan Pamukin mukaan sananvapautta.

Oikeastaan Pamuk vaikuttaa siltä, että hän tahtoisi keskustella enemmän kirjastaan Kummallinen mieleni. Ja toki siitä on puhetta. Pamuk jopa innostuu imitoimaan kirjansa Mevlot-katukauppiaan myyntihuutoja.

Aittokoski siteeraa Pamukille Eino Leinon klassista runoa "Meri kuutamolla":

Minun mieleni on niin kummallinen
kuin meri kuutamolla.
En tahtois ma touhuun ihmisten
ja en tahtoisi yksin olla.

Leinon runossa on selvä yhteys Pamukin kirjan nimeen, jonka Pamuk on keksinyt jo vuosikymmeniä ennen itse kirjan kirjoittamista.

Pamukin mukaan hänen kirjaansa on kehuttu siitä, että se kuvaa normaalia, jokapäiväistä elämää Turkissa. Mevlotin henkilöhahmossa on jotain samaa kuin hänessä itsessään.

Katso keskustelu

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Miksi olemme niin väsyneitä?

    Yksi väsymyksemme aiheuttaja on krooninen varovaisuus.

    "Mä oon ihan vitun väsynyt!" "Haluaisin vain nukkua!" Kuulostaako tutulta? Olemme pisteessä, jossa työikäiset ihmiset haukottelevat enemmän kuin vanhukset. Väsymykselle on monta syytä, mutta esittelen nyt yhden lisää. Se on ilmiö nimeltään krooninen varovaisuus. Kun psykologisia koreografioita ja varovaisuuden askelmerkkejä joutuu tarkkailemaan päivittäin, ihmisestä tulee väsynyt.

  • Mihin sinä uskot? Testaa itsesi!

    Mihin uskot?

    Mihin uskot? Mikä sinulle on elämässä tärkeätä? Mitä arvostat? Testaa itsesi! Testi perustuu professori Tatjana Schnellin pitkäaikaiseen tutkimustyöhön Innsbruckin yliopistossa.

  • Aivotutkija: Nämä viisi asiaa kaipaavat kipeimmin muutosta suomalaisessa työelämässä

    Kiire, uni, tehokkuus, tilat ja verkostotyö.

    Kun aivotutkija päästetään katselemaan suomalaista työelämää, tulee mieleen pitkä lista asioita, jotka kannattaisi muuttaa. Aloitetaan tärkeimmistä, kirjoittaa aivotutkija Minna Huotilainen blogissaan. 1. Kiire ja hoppu pois! Lyhytjänteinen asioista toiseen hyppiminen ja jatkuvat keskeytykset eivät päästä aivoja vakaviin töihin, vaan pitävät meidät lillukanvarsien parissa.

Kirjojen Suomi