Hyppää pääsisältöön

Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu

kuvakollaasi Helsinki Lit esiintyjistä
kuvakollaasi Helsinki Lit esiintyjistä Kuva: Yle Helsinki Lit

Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy-teatteri Helsingissä oli jo täynnä lukijoita. Käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk.

Tuomas Nevalninna sen sanoo: kirjailijahaastatteluja on toivottaman vaikea tehdä.

– Ensinnäkin, emme voi olettaa, että osallistujat ovat lukeneet kirjan. Emme voi siis puhua juonesta ja spoilata sitä. Toinen ongelma on se, että kirjailijat aina kieltävät kaiken. Vai kiellätkö tämän, Laurent Binet? Tuomas Nevanlinna kysyy.

Mutta Helsinki Litissä kirjoista puhuminen tuntuu vaivattomalta, hauskalta ja ajatuksia avaavalta. Ei haittaa, ettei tunne kaikki kirjailijoita, sillä pääosassa ovat ajatukset, kokemukset ja tunteet.

Helsinki Lit alkaa tapahtuman ohjelmajohtajan Philip Teirin haastattelulla. Festivaali järjestetään nyt kolmatta kertaa.

– Kyselin ensin muilta, että voisivatko he järjestää uudenlaisen kirjallisuustapahtuman. Sitten tajusin, että minähän voisin tehdä sen itsekin, sanoo Teir.

Helsinki Litillä ei ole yhtä teemaa. Se olisi väkinäistä tai rajaavaa, Teir sanoo.

Yhteen perjantai-iltaan mahtui teema toisen perään.

Helsinki Lit ei kaipaakaan teemaa. Yhteen perjantai-iltaan mahtui teema toisen perään, näin:

Linda Boström Knausgård, Märta Tikkanen ja Juha Itkonen puhuvat tunnustuskirjallisuudesta ja läheisten kuvaamisesta. Laurent Binet ja Tuomas Nevanlinna puhuvat faktan ja fiktion nivoutumisesta, Andrew Michael Hurley ja Antti Tuomainen ahdistavasta pienestä kylästä, josta tulee näyttämö uskonnollisuudelle ja pahuudelle.

Illan päättävät Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah, jotka vyöryttävät aiheen toisensa perään, kuten aidossa keskustelussa usein tapahtuukin.

Aris Fioretos ja Petina Gappah ovat molemmat kyllästyneet voittajien historiankirjoitukseen. Lisäksi puhuvat kulttuurisesta sensitiivisyydestä, sukupolvien perinnöstä, Euroopan tilasta ja kirjallisuuden merkityksestä.

– Kuvittele maailma, jossa kirjoittaisit vain asioista, jotka tunnet ja lukisit vain sinulle tutuista asioista. Se olisi empatian loppu. Kirjoittaminen on minulle empatian levittämistä, Petina Gappah sanoo.

Illan lopuksi voi ajatella, että tosiaan, miksi rajata yhteen, kun voi viikonlopun aikana puhua kaikesta mahdollisesta? Ja lauantai on vasta edessä!

Katso Helsinki Lit -tapahtumaa Kirjojen Suomen sivulla tai Yle Teema & Femillä!

lauantain aikataulun näet alta. Sivulle on koottu myös perjantain keskustelut. Ohjelmia ei ole tekstitetty.

Helsinki Lit kirjallisuusfestivaalin lauantain aikataulu
Helsinki Lit kirjallisuusfestivaalin lauantain aikataulu Kuva: Yle Helsinki Lit,Aikataulu

Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaalin satoa

Petina Gappah: Liian tutut tarinat olisivat empatian loppu

Helsinki Lit alkaa Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40

Työviikon loppumisesta ei ollut kulunut tuntiakaan, kun Savoy oli jo täynnä lukijoita. Kolmatta kertaa järjestetty käännöskirjallisuuden tapahtuma Helsinki Lit oli myyty loppuun. Festivaali jatkuu lauantaina, jolloin lavalle nousee esimerkiksi Nobel-voittaja Orhan Pamuk. Helsinki Lit -lähetys Yle Teemalla la 13.5. klo 12 .40 alkaen.


  • Kriisien, uppoamisten, surujen ja ilojen 1990-luku - lue vuosikymmenen klassikot e-kirjoina!

    Lukulista 1990-luvulle

    1990-luvun alussa Suomessa oli maan historian pahimpia lamakausia ja ennennäkemätön suurtyöttömyys. Neuvostoliitto hajosi, Euroopan kartta meni uusiksi ja Jugoslaviassa syyllistyttiin kansanmurhiin. Teknologian, kännyköiden ja pöytätietokoneiden kehitys synnytti www-tietoverkon ja auttoi Suomen lamasta. 90-luvulla kotimaiset romaanit nostivat esiin monia yhteiskunnallisia kysymyksiä, kuten ihmisten pahoinvoinnin, huolen Suomen asemasta Euroopassa sekä jatkuvan kasvun ideologian mahdottomuudesta. Afrikan ongelmista, nälästä, pakolaisuudesta, rikollisuudesta ja terrorismista kirjoitettiin 2000-luvun kriisejä ennakoiden, mutta ilmastomuutoksesta ei vielä oltu tietoisia.

  • Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

    Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

    Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  • Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

    Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.

  • Hirvonen, Rauhala ja Liksom ovat Kirjojen Suomen lainatuimmat - kaikki e-kirjat luettavissa vuoden loppuun saakka!

    Kirjojen Suomi on tarjonnut ilmaisia e-kirjoja vuoden ajan

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Kirjoja on voinut lukea ilmaiseksi sähköisinä ja verkkokirjasto on avoinna vuoden loppuun saakka. Tähän mennessä kirjoja on lainattu 25 000 kertaa. Luetuimpia e-kirjoja ovat olleet Elina Hirvosen Kun aika loppuu (2015), Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) ja Rosa Liksomin Hytti nro 6 (2011).

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Kirjojen Suomi

  • Kirjojen Suomen vuoden 2017 kirja "Mennään jo naapuriin" kuvaa monikulttuurista Suomea

    Kirja, joka kuvaa kuluvaa vuotta 2017

    Politiikan murros, Turun puukotustragedia, ilmastonmuutos - mitä muistamme itsenäisyytemme juhlavuodesta 2017? Kirjojen Suomi valitsi luettavaksi yhden kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. Viimeisenä listalle pääsee oman aikamme, vuoden 2017 osuvimmin taltioiva teos. Se on Riina Katajavuoren ja Salla Savolaisen monikulttuurista Suomea kuvaava lastenkirja Mennään jo naapuriin. Toimittaja Seppo Puttonen kertoo valintansa taustoista.

  • Kirjabloggarit: Vuotta 2017 kuvaa osuvimmin Ossi Nymanin Röyhkeys

    Ossi Nymanin Röyhkeys kuvaa aikaamme.

    Kirjojen Suomessa on luettu kirja kultakin Suomen itsenäisyyden vuodelta. Haastoimme bloggarit mukaan valitsemaan listan viimeistä kirjaa: teosta, joka kuvaa parhaiten omaa aikaamme, vuotta 2017. Kirjabloggarit äänestivät ajankohtaisimmaksi Ossi Nymanin romaanin Röyhkeys (2017). Röyhkeys sai eniten mainintoja myös Kirjojen Suomelle tulleissa ehdotuksissa.