Kaisa Alenius
Yle
Kun kirjailijat Sirpa Kähkönen, Aris Fioretos ja Petina Gappah kohtaavat, aiheet liikkuvat historian näkökulmista ihmisoikeuksiin ja kirjallisuuden voimasta kulttuuriseen sopivuuteen. Fioretosin ja Gappahin uusimpia kirjoja yhdistää miljöö – ne molemmat sijoittuvat vankiloihin ja päähenkilöt ovat kidutettuja naisia.
Aris Fioretos valitsi kirjalleen päähenkilöksi naisvangin, sillä hän on kyllästynyt voittajien historiaan. Fioretos tutustui kyllä historiankirjoitukseen, mutta kertoo haastatelleensa kirjaa varten pariakymmentä naista.
– Kun menneestä kertoo riittävän usein muistosta tulee anekdootti.
Myös Petina Gappah on sanonut olevansa turhautunut historiankirjoitukseen, koska sillä on aina poliittisia päämääriä. Sen sijaan häntä kiinnostaa tavallisten ihmisten jokapäiväisiä tarinat.
Tuoreessa Muistojen kirja -romaanissaan Gappah kuvaa kotimaataan kuolemanselliin tuomitun naisen tarinan kautta. Tuoretta kirjaa on kehuttu niin Guardianissa kuin Observer-lehdessäkin.
– Voitko valita albinon päähenkilöksi, kun et ole albiino. Onko se kulttuurisesti sopivaa? Sirpa Kähkönen kysyy.
Gappah selittää pitkään. Kysymys on monimutkainen, aiheuttaa välikysymyksen Fioretasille – Saako mies kirjoittaa raskaudesta? – ja päätyy kirjallisuuden merkitykseen.
– Kuvittele maailma, jossa kirjoittaisit vain asioista, jotka tunnet ja lukisit vain sinulle tutuista asioista. Se olisi empatian loppu. Kirjoittaminen on minulle empatian levittämistä, Petina Gappah sanoo.
Zimbabwelainen Petina Gappah on juristi ja kirjailija, jonka kertomuskokoelma Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta (suom. 2009) sai Guardianin esikoiskirjapalkinnon.
Aris Fioretos on Ruotsin nykykirjallisuuden kärkinimiä. Fioretos on julkaissut vuodesta 1991 lähtien useita proosateoksia ja esseekokoelmia. Romaani Mary (suom. Liisa Ryömä, 2016) oli August-palkintoehdokkaana 2015 ja voitti 2016 arvostetun Ruotsin radion romaanipalkinnon.
