Hyppää pääsisältöön

Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

Runoilija Tiina Lehikoinen
Runoilija Tiina Lehikoinen Runoilija Tiina Lehikoinen Kuva: Yle/Raili Tuikka Tiina Lehikoinen,Tanssiva karhu

Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa.

Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta. Kaikki me olemme kuoleman omia, ja niin on hyvä. Kaikki me vielä muutumme maaksi.

Maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Vaikka kaikki tietävät kristillisten hautajaisten sanat, asiasta on hyvä muistuttaa myös maallisessa runoudessa. Sana "maallinen" on tosin sikäli huono, että maassa ja maisessa on paljon henkistä ja ikuista. Elämä kiertää maan kautta. Siitä Lehikoinen muistuttaa teoksellaan.

– Kaikki ravinto ja kaikki elämässä on multaan sidottua. Kaikki me viime kädessä mennään multiin, ja maasta kasvaa jotain uutta. Se on mahtavaa, Lehikoinen sanoo.

Vaikka Mullassa on kyse kuolemasta, siinä on Tiina Lehikoisen mukaan myös toivoa.

– Korostan syklistä elämänymmärrystä. Kuolema ei ole vain pimeä suora tunneli, johon elämä päättyy, vaan mullasta itää uusia asioita.

Muisti ja kieli katoavat

Mullassa muisti ja kieli katoavat. Ne eivät katoa saman tien, vaan vaihe vaiheelta, niin kuin jokainen muistisairaan kanssa elänyt tai elävä tietää.

– Minulla on ollut läheisissä muistisairaita henkilöitä. Se on saanut minut miettimään muistin olemusta ja tuonut elämääni jo vuosikymmenen isoja kysymyksiä, Lehikoinen sanoo.

– Siksi Multa on henkilökohtaisin kirjani tähän mennessä, runoilija paljastaa.

Lehikoisesta läheisen muistisairaus muuttaa voimakkaasti kanssakäymistä ja ihmissuhdetta. Se muuttaa minän ja sinän välistä vuorovaikutusta, ja pakottaa miettimään myös oman elämän reunaehtoja.

Kuvataiteilijana Lehikoinen on luonut itse runoteoksensa kannet

Tiina Lehikoinen on paitsi monipuolinen kirjailija – hän on kirjoittanut runoja, novelleja ja aforismeja – myös kuvataiteilija. Niin maalaukset, sarjakuvat, filmit kuin installaatiotkin ovat kuuluneet Lehikoisen repertoaariin.

Kuvataiteilijan herkkyydellä Lehikoinen on luonut itse runoteoksensa kannet. Kun ne avaa, etu- ja takakansi yhdessä selkämyksen kanssa muodostavat kellertävän utuisen vaakakuvan.

– Se on eräänlainen maan poikkileikkaus, Lehikoinen kertoo.

Runoilija työsti kasveista monotypiavedoksia ja eräs näistä grafiikan vedoksista valikoitui kanteen. Kasvit ovat esillä niin kansissa kuin itse runoissakin.

Tiina Lehikoinen kirjailijana

Runo- ja aforismikokoelmat

Sitruunalumilyhtyjä (2008)
Turvalliset veistokset (2009)
Isoympyräkatu (2011)
Samaan aikaan toisaalla (2013)

Novellikokoelma

Yksityisiä tragedioita (2017)

Palkinnot ja ehdokkuudet

Sitruunalumilyhtyjä: Vuoden aforismikirja -palkinto 2008
Samaan aikaan toisaalla: Tiiliskivi-palkintoehdokas 2013
Multa: Tanssiva karhu -ehdokkuus 2017

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Mullan ehdokkuuden näin:

Multa on alku ja loppu, elämän kiertokulku käsin kosketeltavissa. Tiina Lehikoinen seuraa runoteoksessaan vuoden kiertoa ja elämän vääjäämätöntä etenemistä muistisairaan läheisenä.

Kieli, jolla hän muutoksen herättämiä tunteita kuvaa, on mullan tavoin voimakasta ja uutta synnyttävää. Sairaan rinnalla kulkeminen on suurten kysymysten kohtaamista, mutta se on myös arkista elämistä, jossa on hyväksyttävä yhteyden katoaminen, hoivattava, ja toisen loitotessa, käsiteltävä omaa kuolevaisuutta rehellisesti.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.


Kuuntele

Toimittaja Anna Tulusto haastattelee Tiina Lehikoista Kultakuume-ohjelmassa

Tiina Lehikoinen Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Stadin slangi yhdistää ja erottaa

    Slangi on puhetapa, jota vain ryhmään kuuluvat ymmärtävät.

    Stadi vai Hesa? Tämä oli joskus tärkeätä tietää. Nyttemmin nuoret paljasjalkaiset ovat alkaneet kuin kiusallaan puhua Hesoista.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

  • Erkka Filander ajatteli kiusattujen kasvoja kirjoittaessaan runoteostaan

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Erkka Filander muisteli koulunsa kiusattuja ja kirjoitti kehutun runoteoksen marttyyreistä ja rakennuksista. Nyt Torso on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Mutta miksi Filander on sitä mieltä, ettei hänen teostaan kannata lukea ääneen? Erkka Filanderin Torso on runoteos arkkitehtuurista, tiloista ja marttyyriudesta.

  • Äitiys on maailman vanhin aihe ja silti Sirpa Kyyrönen kirjoittaa siitä

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Jotenkin runoilijat sen tekevät. He tarttuvat ikuisiin teemoihin ja löytävät niihin uuden tulokulman, kehittelevät ilmaisutavan, joka sopivalla tavalla kummeksuttaa, hivelee. Juuri näin tekee Sirpa Kyyrönen Ilmajuuret-kokoelmassaan, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

    Tanssiva karhu -ehdokas esittelyssä

    Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Runous sopii kielen tutkiskeluun.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Villen keittiössä poronsorkkia ja puff puff -palleroita

    Ville Haapasalo kutsuu keittiöön vieraita kahdeksasta maasta

    Villen keittiö 30 minuutissa -ruokakulttuuriohjelmassa laitetaan ruokaa suurella sydämellä. Ohjelmassa Ville Haapasalo saa vieraakseen hyvän ruoan ystäviä kahdeksasta eri maasta. Joka viikko perehdytään yhden maan ruokaperinteisiin.

  • Jouni Tossavainen: Nykyaikainen kilpaurheilu ei edistä ihmisen terveyttä

    Siinä hetkessä alan kilpailla, kun joku yrittää ohi.

    Porukat lenkkeilevät kuola valuen, kuonot kurtussa ja aivot narikassa. Millä tahansa lenkillä hymyilevä vastaantulija on poikkeus, ystävällinen tervehdys ihme. Tiukka ruumis on aina kauniimpi näky kuin lukeva ihminen. Kirjailija ja runoilija Jouni Tossavainen kirjoitti KulttuuriCocktailille esseen liikunnasta – ja liikkumattomuudesta.

  • Uljas uusi maailma – Suomen ensimmäinen sähkömusiikkidraama

    Martti Vuorenjuuri teki antiutopiasta radiosovituksen 1958.

    Vuonna 1958 syntyi Suomen ensimmäinen sähkömusiikkiteos, kun Martti Vuorenjuuri toteutti kuunnelmasovituksensa Aldous Huxleyn antiutooppisesta romaanista Uljas uusi maailma. Huxleyn pessimistinen romaani (1932, suom. 1944) on klassinen kuvaus tulevaisuuden totalitaarisesta yhteiskunnasta, johon ihmiset on sopeutettu jo lapsesta pitäen.

  • Taidetutkimukset-sarjan kolmannella kaudella etsitään taas kadonneita mestariteoksia

    Kauden taiteilijat ovat Vuillard, Constable ja Gainsborough

    Taidetutkimukset on BBC:n jännittävä sarja, jossa etsitään ja löydetään kadonneita mestariteoksia. Taidetuntijat Philip Mould ja Bendor Grosvenor sekä toimittaja Fiona Bruce perehtyvät teoksiin, joiden he uskovat olevan kuuluisien taiteilijoiden tuntemattomia tai kadonneita töitä ja yrittävät koota todisteet, joilla maailman johtavat taide-ekspertit saataisiin vakuuttuneeksi niiden aitoudesta.

  • Saisinko yhden neuvoa antavan? Työelämäni on ihan muuttunut.

    Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko

    Mitä yhteistä on Aleksis Kivellä ja jälkiteollisella pätkätyöläisellä? Ennen kaikkea työpaikkaryyppääminen. Suomalaisten ryyppyreissujen väheneminen liittyy työkulttuurin muutoksiin, mutta onneksi jälkiteollinen työkulttuuri on palauttanut työpaikkapöhnän arvon. Uusi Pietari K. podcast ja essee joka viikko läpi kesän.

  • Juha Hurme: Viiankiaapa

    Viiankiaapa

    Aapasuo on Suomen pohjoiselle luonnolle ominainen, mutta kömpelölle ja jäykistyneelle karvattomalle apinalle hankalaa maastoa. Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti Juha Hurme on huolestunut Viiankiaavan kohtalosta.

  • Mene metsään! Avaruusromua 25.6.2017

    Metsässä olo rauhoittaa, ja myös musiikki.

    Metsässä oleskelu laskee verenpainetta, vähentää lihasjännitystä ja alentaa sydämen sykettä. Metsässä olo rauhoittaa. Sanotaan, että jo muutama minuutti metsässä vaikuttaa meihin, mutta metsän hyödyt ja vaikutukset tulevat parhaiten esiin, jos metsässä viihtyy pitempään. Stressi helpottaa. Olo paranee. Amerikkalainen Robert Scott Thompson on tehnyt metsäistä musiikkia. Steve Roach ja Robert Logan lähestyvät asiaa biologian ja ihmisen luontosuhteen kautta. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tanssin huumassa humppa karkaa käsistä

    Humppa karkasi käsistä

    Tanssilava ja yötön yö. Ja Ylen massiivinen Hulahula Suomi -hanke ja haaste tanssin maailmanennätykseen juhannusiltana! Teeman Elävä arkisto säestää näitä ihan omilla tanssityyleillään. Tanssi huumaa -paketissa nähdään ohjelmat Dansholmen (1966) ja Humppa karkasi käsistä (1981). Ohjelmat televisiossa: Maanantaina 19.6.

  • Miten olla mies, jos vasara ei pysy kädessä?

    Osallistu Maryan Abdulkarimin lukupiiriin täällä!

    Toimittaja Maryan Abdulkarimin vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Reko Lundánin romaani Rinnakkain. On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti, ja kannattaako se lukea? Osallistu keskusteluun!

  • Raastuvassa tavataan! Näin Spandau Ballet repi itsensä kappaleiksi

    Hitintekijöiden tarina Teemalla 5.8. klo 20.

    Seksikäs saksofoni ja syvät miesäänet, niistä on uusromanttinen synapoppi tehty. Teema esittää Duran Duranin arkkivihollisen Spandau Ballet'n noususta, tuhosta ja comebackistä kertovan dokumenttielokuvan Soul Boys of the Western World Suomen-ensi-illassa lauantaina 5.8. klo 20.