Hyppää pääsisältöön

Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

Runoilija Tiina Lehikoinen
Runoilija Tiina Lehikoinen Runoilija Tiina Lehikoinen Kuva: Yle/Raili Tuikka Tiina Lehikoinen,Tanssiva karhu

Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa.

Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta. Kaikki me olemme kuoleman omia, ja niin on hyvä. Kaikki me vielä muutumme maaksi.

Maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Vaikka kaikki tietävät kristillisten hautajaisten sanat, asiasta on hyvä muistuttaa myös maallisessa runoudessa. Sana "maallinen" on tosin sikäli huono, että maassa ja maisessa on paljon henkistä ja ikuista. Elämä kiertää maan kautta. Siitä Lehikoinen muistuttaa teoksellaan.

– Kaikki ravinto ja kaikki elämässä on multaan sidottua. Kaikki me viime kädessä mennään multiin, ja maasta kasvaa jotain uutta. Se on mahtavaa, Lehikoinen sanoo.

Vaikka Mullassa on kyse kuolemasta, siinä on Tiina Lehikoisen mukaan myös toivoa.

– Korostan syklistä elämänymmärrystä. Kuolema ei ole vain pimeä suora tunneli, johon elämä päättyy, vaan mullasta itää uusia asioita.

Muisti ja kieli katoavat

Mullassa muisti ja kieli katoavat. Ne eivät katoa saman tien, vaan vaihe vaiheelta, niin kuin jokainen muistisairaan kanssa elänyt tai elävä tietää.

– Minulla on ollut läheisissä muistisairaita henkilöitä. Se on saanut minut miettimään muistin olemusta ja tuonut elämääni jo vuosikymmenen isoja kysymyksiä, Lehikoinen sanoo.

– Siksi Multa on henkilökohtaisin kirjani tähän mennessä, runoilija paljastaa.

Lehikoisesta läheisen muistisairaus muuttaa voimakkaasti kanssakäymistä ja ihmissuhdetta. Se muuttaa minän ja sinän välistä vuorovaikutusta, ja pakottaa miettimään myös oman elämän reunaehtoja.

Kuvataiteilijana Lehikoinen on luonut itse runoteoksensa kannet

Tiina Lehikoinen on paitsi monipuolinen kirjailija – hän on kirjoittanut runoja, novelleja ja aforismeja – myös kuvataiteilija. Niin maalaukset, sarjakuvat, filmit kuin installaatiotkin ovat kuuluneet Lehikoisen repertoaariin.

Kuvataiteilijan herkkyydellä Lehikoinen on luonut itse runoteoksensa kannet. Kun ne avaa, etu- ja takakansi yhdessä selkämyksen kanssa muodostavat kellertävän utuisen vaakakuvan.

– Se on eräänlainen maan poikkileikkaus, Lehikoinen kertoo.

Runoilija työsti kasveista monotypiavedoksia ja eräs näistä grafiikan vedoksista valikoitui kanteen. Kasvit ovat esillä niin kansissa kuin itse runoissakin.

Tiina Lehikoinen kirjailijana

Runo- ja aforismikokoelmat

Sitruunalumilyhtyjä (2008)
Turvalliset veistokset (2009)
Isoympyräkatu (2011)
Samaan aikaan toisaalla (2013)

Novellikokoelma

Yksityisiä tragedioita (2017)

Palkinnot ja ehdokkuudet

Sitruunalumilyhtyjä: Vuoden aforismikirja -palkinto 2008
Samaan aikaan toisaalla: Tiiliskivi-palkintoehdokas 2013
Multa: Tanssiva karhu -ehdokkuus 2017

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Mullan ehdokkuuden näin:

Multa on alku ja loppu, elämän kiertokulku käsin kosketeltavissa. Tiina Lehikoinen seuraa runoteoksessaan vuoden kiertoa ja elämän vääjäämätöntä etenemistä muistisairaan läheisenä.

Kieli, jolla hän muutoksen herättämiä tunteita kuvaa, on mullan tavoin voimakasta ja uutta synnyttävää. Sairaan rinnalla kulkeminen on suurten kysymysten kohtaamista, mutta se on myös arkista elämistä, jossa on hyväksyttävä yhteyden katoaminen, hoivattava, ja toisen loitotessa, käsiteltävä omaa kuolevaisuutta rehellisesti.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.


Kuuntele

Toimittaja Anna Tulusto haastattelee Tiina Lehikoista Kultakuume-ohjelmassa

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri