Hyppää pääsisältöön

Muistisairautta käsittelevä Multa on Tiina Lehikoisen henkilökohtaisin kirja

Runoilija Tiina Lehikoinen
Runoilija Tiina Lehikoinen Runoilija Tiina Lehikoinen Kuva: Yle/Raili Tuikka Tiina Lehikoinen,Tanssiva karhu

Muistisairautta on luontevampaa käsitellä runoudessa kuin proosassa, väittää Tiina Lehikoinen. Hänen Multa-teoksensa on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouskilpailussa.

Tamperelaisen Tiina Lehikoisen runoteos Multa on sekä "multa sulle, minulta sinulle" että kirja mullasta, maasta. Kaikki me olemme kuoleman omia, ja niin on hyvä. Kaikki me vielä muutumme maaksi.

Maasta sinä olet tullut, maaksi pitää sinun jälleen tuleman. Vaikka kaikki tietävät kristillisten hautajaisten sanat, asiasta on hyvä muistuttaa myös maallisessa runoudessa. Sana "maallinen" on tosin sikäli huono, että maassa ja maisessa on paljon henkistä ja ikuista. Elämä kiertää maan kautta. Siitä Lehikoinen muistuttaa teoksellaan.

– Kaikki ravinto ja kaikki elämässä on multaan sidottua. Kaikki me viime kädessä mennään multiin, ja maasta kasvaa jotain uutta. Se on mahtavaa, Lehikoinen sanoo.

Vaikka Mullassa on kyse kuolemasta, siinä on Tiina Lehikoisen mukaan myös toivoa.

– Korostan syklistä elämänymmärrystä. Kuolema ei ole vain pimeä suora tunneli, johon elämä päättyy, vaan mullasta itää uusia asioita.

Muisti ja kieli katoavat

Mullassa muisti ja kieli katoavat. Ne eivät katoa saman tien, vaan vaihe vaiheelta, niin kuin jokainen muistisairaan kanssa elänyt tai elävä tietää.

– Minulla on ollut läheisissä muistisairaita henkilöitä. Se on saanut minut miettimään muistin olemusta ja tuonut elämääni jo vuosikymmenen isoja kysymyksiä, Lehikoinen sanoo.

– Siksi Multa on henkilökohtaisin kirjani tähän mennessä, runoilija paljastaa.

Lehikoisesta läheisen muistisairaus muuttaa voimakkaasti kanssakäymistä ja ihmissuhdetta. Se muuttaa minän ja sinän välistä vuorovaikutusta, ja pakottaa miettimään myös oman elämän reunaehtoja.

Kuvataiteilijana Lehikoinen on luonut itse runoteoksensa kannet

Tiina Lehikoinen on paitsi monipuolinen kirjailija – hän on kirjoittanut runoja, novelleja ja aforismeja – myös kuvataiteilija. Niin maalaukset, sarjakuvat, filmit kuin installaatiotkin ovat kuuluneet Lehikoisen repertoaariin.

Kuvataiteilijan herkkyydellä Lehikoinen on luonut itse runoteoksensa kannet. Kun ne avaa, etu- ja takakansi yhdessä selkämyksen kanssa muodostavat kellertävän utuisen vaakakuvan.

– Se on eräänlainen maan poikkileikkaus, Lehikoinen kertoo.

Runoilija työsti kasveista monotypiavedoksia ja eräs näistä grafiikan vedoksista valikoitui kanteen. Kasvit ovat esillä niin kansissa kuin itse runoissakin.

Tiina Lehikoinen kirjailijana

Runo- ja aforismikokoelmat

Sitruunalumilyhtyjä (2008)
Turvalliset veistokset (2009)
Isoympyräkatu (2011)
Samaan aikaan toisaalla (2013)

Novellikokoelma

Yksityisiä tragedioita (2017)

Palkinnot ja ehdokkuudet

Sitruunalumilyhtyjä: Vuoden aforismikirja -palkinto 2008
Samaan aikaan toisaalla: Tiiliskivi-palkintoehdokas 2013
Multa: Tanssiva karhu -ehdokkuus 2017

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Mullan ehdokkuuden näin:

Multa on alku ja loppu, elämän kiertokulku käsin kosketeltavissa. Tiina Lehikoinen seuraa runoteoksessaan vuoden kiertoa ja elämän vääjäämätöntä etenemistä muistisairaan läheisenä.

Kieli, jolla hän muutoksen herättämiä tunteita kuvaa, on mullan tavoin voimakasta ja uutta synnyttävää. Sairaan rinnalla kulkeminen on suurten kysymysten kohtaamista, mutta se on myös arkista elämistä, jossa on hyväksyttävä yhteyden katoaminen, hoivattava, ja toisen loitotessa, käsiteltävä omaa kuolevaisuutta rehellisesti.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.


Kuuntele

Toimittaja Anna Tulusto haastattelee Tiina Lehikoista Kultakuume-ohjelmassa

Tiina Lehikoinen Twitterissä

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

  • Suomalais-ugrilainen salaliitto

    Kaikki unkarilaiset eivät usko kielisukulaisuuteen

    Suomen ja unkarin kielet ovat todistetusti sukua toisilleen. Vahvasti elää kuitenkin myös käsitys, että teoria suomalais-ugrilaisten kielten sukulaisuudesta on salaliitto. Mihin ihmeeseen sellaisella väitteillä pyritään?

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • "Kaikki taide käsittelee kuolemisen taitoa": The Reflecting Skinin ohjaaja lumosi katsojat ja kriitikot vuonna 1991

    Philip Ridleyn haastattelu R&A-festivaalilta 1991.

    "Philip Ridley mahdutti The Reflecting Skiniin kaikki alkukantaiset pelot ja sai aikaan yhden viime vuosikymmenien kauneimmista elokuvista." Näin kirjoitti silloisen Uuden Suomen elokuvatoimittaja Kati Sinisalo Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin suuresta tapauksesta vuonna 1991. Loveen lankesivat niin kriitikot kuin yleisö. Teema julkaisee 14.9.1991 ilmestyneen ohjaajahaastattelun uusiksi R&A-festivaalin 30-vuotisjuhlan kunniaksi.