Hyppää pääsisältöön

Pikakirjoituksen mysteeri

Egotrippi Rauhassa-sarjassa
Niklas Varisto aka Egotripin Skele on myös lahjakas pikakirjoittaja Egotrippi Rauhassa-sarjassa Kuva: Yle/ Miikka Varila egotrippi rauhassa

Minua on aina kiehtonut pikakirjoitus. Kynä lentää paperilla puhevauhtia – nopeamminkin. Samalla olen ihmetellyt, miksi kirjoitetaan ollenkaan muulla kuin kaikkein nopeimmalla tavalla.

Aristoteleen kantapää -ohjelman lehdistotiedote Niklas Variston kirjoittamalla pikakirjoituksella
Aristoteleen kantapää -ohjelman lehdistotiedote Niklas Variston kirjoittamalla pikakirjoituksella Niklas Varisto,pikakirjoitusta

Yllä lukee: "Pikakirjoitus luotiin, jotta puhetta voitaisiin kirjoittaa samassa tahdissa kun sitä syntyy. Mihin pikakirjoitus perustuu? Missä sitä käytetään? Miksi eri kielissä käytetään erilaista pikakirjoitusta? Haastateltavana on pikakirjoittaja ja eduskunnan erityisasiantuntija Niklas Varisto. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén."

Kuten kuvasta näkyy, pikakirjoitus ei muistuta vähääkään tavallista käsin kirjoitettua tekstiä. Maallikko ei voi sitä lukea. Pikakirjoitusta varten on kehitetty omat nopeasti syntyvät graafiset elementit. Kaikki turha on riisuttu pois. Pikakirjoitus ei ole universaali kirjoituskieli, vaan jokaiselle kielelle on täytynyt luoda oma kirjoitustapansa, joka ottaa huomioon kielen rakenteen ja äänteet. Variston kirjoitusnäytteestä voi huomata, että a-vokaalia ei kirjoiteta ollenkaan, ja muutkin vokaalit näkyvät vain viitteellisesti.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut toimittaja, eduskunnan pöytäkirjasihteeri ja Egotrippi -yhtyeen kitaristi Niklas Varisto on Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja. Hän on pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Voittotulos oli kummallakin kerralla 11 kieltä (suomi, ruotsi, viro, norja, tanska, englanti, saksa, hollanti, espanja, italia, interlingua). Kaksikielinen Varisto kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa ruotsiksi 328 tavua minuutissa vuonna 1998 ja suomeksi 367 tavua minuutissa vuonna 2015.

Jos tuntee palon sydämessään opiskella pikakirjoitusta, niin kehottaisin kokeilemaan!― Niklas Varisto

Kysyin Varistolta haastattelun jälkeen, miksi emme kaikki kirjoita pelkästään pikakirjoitusta? Variston mukaan pikakirjoitus joudutaan optimoimaan nopeutta ajatellen, ja nopeus ajaa helppouden edelle. Sitä on siis vaikeampaa oppia kuin tavallista kirjoitusta.

Jos pikakirjoituksen oppiminen on vaikeata, eikä sille ole enää käyttöä kuten ennen, miksi sitä silti opetetaan? Varisto kertoi, että kiinnostuneita riittää, ja kiinnostus nopeuttaa oppimista. Ei kannata väheksyä myöskään esteettistä nautintoa, jota voi saada pikakirjoituksesta kuten monista muistakin graafisista harrastuksista. Pikakirjoitus on myös hyvää aivojumppaa.

Sitä paitsi, kun on jonkin taidon oppinut, niin yleensä sille myös löytää käyttöä. Variston mukaan pelkästään se, että voi tehdä muistiinpanoja monin verroin nopeammin kuin tavallisella kirjoituksella, olisi hyödyllistä monille – esimerkiksi toimittajan työssä.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Niklas Varisto kertoo pikakirjoituksen historiasta, sekä paljastaa mikä herätti jo 14-vuotiaana hänen kiinnostuksensa taitoon.

Kommentit
  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri