Hyppää pääsisältöön

Pikakirjoituksen mysteeri

Egotrippi Rauhassa-sarjassa
Niklas Varisto aka Egotripin Skele on myös lahjakas pikakirjoittaja Egotrippi Rauhassa-sarjassa Kuva: Yle/ Miikka Varila egotrippi rauhassa

Minua on aina kiehtonut pikakirjoitus. Kynä lentää paperilla puhevauhtia – nopeamminkin. Samalla olen ihmetellyt, miksi kirjoitetaan ollenkaan muulla kuin kaikkein nopeimmalla tavalla.

Aristoteleen kantapää -ohjelman lehdistotiedote Niklas Variston kirjoittamalla pikakirjoituksella
Aristoteleen kantapää -ohjelman lehdistotiedote Niklas Variston kirjoittamalla pikakirjoituksella Niklas Varisto,pikakirjoitusta

Yllä lukee: "Pikakirjoitus luotiin, jotta puhetta voitaisiin kirjoittaa samassa tahdissa kun sitä syntyy. Mihin pikakirjoitus perustuu? Missä sitä käytetään? Miksi eri kielissä käytetään erilaista pikakirjoitusta? Haastateltavana on pikakirjoittaja ja eduskunnan erityisasiantuntija Niklas Varisto. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Tina Cavén."

Kuten kuvasta näkyy, pikakirjoitus ei muistuta vähääkään tavallista käsin kirjoitettua tekstiä. Maallikko ei voi sitä lukea. Pikakirjoitusta varten on kehitetty omat nopeasti syntyvät graafiset elementit. Kaikki turha on riisuttu pois. Pikakirjoitus ei ole universaali kirjoituskieli, vaan jokaiselle kielelle on täytynyt luoda oma kirjoitustapansa, joka ottaa huomioon kielen rakenteen ja äänteet. Variston kirjoitusnäytteestä voi huomata, että a-vokaalia ei kirjoiteta ollenkaan, ja muutkin vokaalit näkyvät vain viitteellisesti.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa vieraillut toimittaja, eduskunnan pöytäkirjasihteeri ja Egotrippi -yhtyeen kitaristi Niklas Varisto on Suomen Pikakirjoittajayhdistyksen puheenjohtaja. Hän on pikakirjoituksen monikielisyyden maailmanmestari vuosilta 1998 ja 2003. Voittotulos oli kummallakin kerralla 11 kieltä (suomi, ruotsi, viro, norja, tanska, englanti, saksa, hollanti, espanja, italia, interlingua). Kaksikielinen Varisto kirjoitti nousevan nopeuden kilpailuissa ruotsiksi 328 tavua minuutissa vuonna 1998 ja suomeksi 367 tavua minuutissa vuonna 2015.

Jos tuntee palon sydämessään opiskella pikakirjoitusta, niin kehottaisin kokeilemaan!― Niklas Varisto

Kysyin Varistolta haastattelun jälkeen, miksi emme kaikki kirjoita pelkästään pikakirjoitusta? Variston mukaan pikakirjoitus joudutaan optimoimaan nopeutta ajatellen, ja nopeus ajaa helppouden edelle. Sitä on siis vaikeampaa oppia kuin tavallista kirjoitusta.

Jos pikakirjoituksen oppiminen on vaikeata, eikä sille ole enää käyttöä kuten ennen, miksi sitä silti opetetaan? Varisto kertoi, että kiinnostuneita riittää, ja kiinnostus nopeuttaa oppimista. Ei kannata väheksyä myöskään esteettistä nautintoa, jota voi saada pikakirjoituksesta kuten monista muistakin graafisista harrastuksista. Pikakirjoitus on myös hyvää aivojumppaa.

Sitä paitsi, kun on jonkin taidon oppinut, niin yleensä sille myös löytää käyttöä. Variston mukaan pelkästään se, että voi tehdä muistiinpanoja monin verroin nopeammin kuin tavallisella kirjoituksella, olisi hyödyllistä monille – esimerkiksi toimittajan työssä.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa Niklas Varisto kertoo pikakirjoituksen historiasta, sekä paljastaa mikä herätti jo 14-vuotiaana hänen kiinnostuksensa taitoon.

Kommentit
  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri