Hyppää pääsisältöön

Oboisti ja englannintorvensoittaja Antti Turtiainen: "Musiikkiluokalla SaiPa jäi ja jääkiekko!"

Oboisti Antti Turtiainen
Oboisti Antti Turtiainen Kuva: Yle/Laila Kangas antti turtiainen

Antti Turtiaisen keksintö hakea musiikkiluokille oli pienen pojan ihan oma idea: "Kun musiikkiluokkien orkesteri vieraili ala-asteen toisella luokalla koulussamme esiintymässä, ajattelin että tää on miun juttu!" Nyt valmistuminen häämöttää ja Antti valittiin juuri Oulu Sinfonian oboistiksi.

Kuka?
Olen Antti Turtiainen, syntynyt 22.kesäkuuta 1990 Lappeenrannassa. Perheessäni ei ole ammattimuusikoita, mutta innokkaita harrastajia löytyy. Äiti on kuorolaulaja, hän on ollut mm. Savonlinnan oopperajuhlilla 1970-80 lukujen taitteessa. Isällä on kitaroita ja levyhylly täynnä kaikenlaista mielenkiintoista musaa.

Missä olet viettänyt tähän astisen elämäsi?
Lappeenrannassa vietin lapsuuden ja nuoruuden, Helsinkiin lähdin opiskelemaan. Toistaiseksi edellämainittujen lisäksi olen ollut Barcelonassa vaihto-oppilaana.

Mikä paikkakunta tai maisema on sinulle tärkeä ja inspiroiva?
Kotiseutu on toki tärkeä, Saimaa saarineen. Myös Lapin käsivarren erämaa on tärkeä maisema.

Musiikkiopinnot?
Aloitin vuonna 1997 pianolla. Siirryin 1999 musiikkiluokille ja instrumentti vaihtui pianosta oboeen. Samalla jäi SaiPa ja jääkiekko, hyvä niin. Ajatus musiikkiluokille hakemisesta tuli, kun musiikkiluokkien orkesteri vieraili ala-asteen toisella luokalla koulussamme esiintymässä ja ajattelin että ”tää on miun juttu". Oboen lisäksi soitan kitaraa välttävästi ja pianoa valtavan huonosti.

Tärkeimmät opettajat ja oppilaitokset?
Kaikki opettajani ovat olleet hyviä ja tärkeitä omalla tavallaan. Olen välttynyt ”huonoilta” opettajilta, kaikkien kanssa on ollut vaivaton suhde.

Häämöttääkö valmistuminen?
Diplomikonsertti olisi tarkoitus pitää vuoden päästä, keväällä 2018.

Lempisäveltäjäsi?
Johannes Brahms ja Richard Strauss.

Oboisti Antti Turtiainen
Antti Turtiainen soittaa Kantapöydässä englannintorvea. Oboisti Antti Turtiainen Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen antti turtiainen

Lempiteokset?
Brahmsin toinen sinfonia sekä Straussin Vier letzte Lieder.

Millainen musiikki ylipäätään vetoaa ja puhuttelee?
Hyvä musiikki, mutta tyyli on vapaa. Käytän musiikkia klasarin ulkopuolelta ihan laidasta laitaan, elektronisesta poppiin, rockista raskaampaan metalliin ja siihen väliin mahtuu paljon kaikenlaista.

Kerro taiteilija, jonka esitykset ja tulkinnat ovat tehneet voimakkaan vaikutuksen?
Ekat oboelevyni olivat Mozartin ja Straussin konserttoja, mutta niiden lisäksi sain Aale Lindgrenin levyjä, mm. Arioso & Mystic oboe -levyn, jotka tekivät valtavan vaikutuksen.

Mahtuuko elämääsi muuta kuin musiikki?
Olen innokas jalkapallofani, rakastan ruokaa niin laittamista kuin syömistäkin. Rentoudun pelaamalla pleikkaria ja rapsuttelemalla koiraamme Moritzia.

Mikä sinusta tulee isona?
Nuorena minulla oli vaikeuksia keksiä opintoja, jotka oikeasti olisivat kiinnostaneet. Oboensoiton alkaessa kiinnostaa yhä enemmän, päätin keskittyä siihen ja tavoitella opiskelupaikkaa tosissaan.

Antti Turtiainen opiskelijatreffeillä Kantapöydässä 17. toukokuuta 2017. Tuotantokoordinaattori Hedi Viisma tuo Antille kahvia. Toimittajina Riikka Holopainen ja Vesa Kytöoja. Antti Turtiainen soittaa lähetyksessä Henri Tomasin teoksesta Evocations 1. osan Peruvienne englannintorvella..

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Vladimir Agopov voitti Lied-sävellyskilpailun 2017

    Katso kaikki palkinnot & finaaliesitykset.

    Kokenut konkari, säveltäjä Vladimir Agopov voitti lauantaina 18.11. pidetyn Yrjö Kilpinen -seuran järjestämän ensimmäisen Lied-sävellyskilpailun laulusarjallaan Four songs to the poems by William Blake. Ensimmäinen palkinto on suuruudeltaan 5.000 euroa.

  • Urkureduktio tukee Kokkosen Requiemiä

    Levyarvostelu

    Joonas Kokkosen Requiem orkesterille, kuorolle ja solisteille syntyi tuskallisen hankalasti, mutta siitä tuli hänen kaunein suurteoksensa, täynnä kimmeltävää valoa, säihkyviä harmonioita, herkkyyttä ja voimaa. Teosta on esitetty ihmeen vähän - pääsiäisaikaan suuret esittäjistöt pelaavat varman päälle tutummilla passioilla ja requiemeillä. Kenties tilanne muuttuu nyt, kun Jouko Linjama on tehnyt Kokkosen requiemistä urkureduktion, joka uuden levyn perusteella toimii vallan mainiosti.

  • Kostiainen yhdisti kaikki requiemit omaansa

    Levyarvostelu

    Requiem sävellysmuotona houkuttelee säveltäjistä usein esiin uusia piirteitä, etenkin kauneutta, dramatiikkaa ja perinnetietoisuutta. Näin on käynyt myös Pekka Kostiaiselle, jonka Requiem on tavallaan kaunis, välillä dramaattinen ja kauttaaltaan tietoinen perinteestä. Mutta Alban vasta julkaisema levytys saa aprikoimaan perinteen suhdetta aikamme musiikin vaatimuksiin. Kostiaisen Requiem nimittäin kuulostaa kaikilta aiemmilta requiemeiltä, muttei lainkaan uudelta.