Hyppää pääsisältöön

Maryan Abdulkarim: Mitä merkitsee turvallisuus, jos sitä ei ole kaikilla?

Maryan Abdulkarimin verkkolukupiiri alkaa
Maryan Abdulkarimin verkkolukupiiri alkaa Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,Maryan Abdulkarim,verkkolukupiiri

Ihailen kirjailijoita ja heidän tapaansa luoda lukijoille todellisuus, joka herättää tunteita ja ajatuksia. Ihailen heidän kykyään kuvailla tiloja ja tilanteita sellaisella herkkyydellä, että tunnen jakavani sen tilan sen hetken aikaa, kun luen kirjaa. Teen näin, vaikken samaistuisi kirjan henkilöihin tai tunnistaisi heidän arkisia kokemuksiaan.

Kirjan valinta lukupiiriä varten ei ollut kovin helppo. Halusin löytää kirjan, jonka kautta pääsisimme puhumaan minulle tärkeistä asioista. Turvauduin ystäväni apuun ja hän suositteli Reko Lundánin teosta Rinnakkain. Teoksen kuvaus vakuutti, ja valitsin sen lukupiirin kirjaksi harkittuani ensin paria eri vaihtoehtoa.

Mitä merkitsee turvallisuus ajassa, jossa toisen turvallisuuden haku saa meidät epäilemään omaa turvallisuuttamme? Tällaista pohdin, kun luin kirjan esittelyä.

Minuun vetosi ajatus oman paikkansa löytämisestä maailmassa.

Aikuisena lukijana haikailen välillä sitä miten lapsena luin tarinat ilman sen kummempaa analyysia. Tarinat kiehtovat edelleen, mutta maailma ympärilläni on muuttunut aikuisuuden myötä monimutkaisemmaksi, ja minusta on kasvanut lukijana vaativampi.

Kirjat ovat aina olleet minulle rakkaita. Kirjoista löysin tarinoita joihin uppoutua, ajatuksia jotka joskus tuntuivat hyvin vierailta ja joskus tutuilta. Löysin hahmoja joihin en osannut samaistua, mutta jotka tarjosivat ikkunan erilaiseen todellisuuten kuin missä elin. Kirjoista löysin myös muiden unelmia, joita joskus otin omakseni. Kymmenenvuotiaana luin kirjasarjaa venäläisestä orpotytöstä, jonka unelma kansallisbaletin tanssijaksi pääsemisestä toteutui. Omin senkin hetkeksi.

Jälkeenpäin ajateltuna koen, että minuun vetosi ajatus oman paikkansa löytämisestä maailmassa. Tyttökirjoja lukiessa unelmat koskivat perheellistymistä ja rakkauden löytymistä. Perry Masonin kirjoja lukiessa taas kiehtoi lakimiehen ura ja mysteerien ratkaiseminen sekä viattomien asiakkaiden puolustaminen.

Törmään yhä useammin siihen, että ymmärrän yhä vähemmän.

Edelleen minua kiehtovat ihmiset ja ihmiskohtalot. Kirjat ovat olleet tässä tärkeitä kumppaneita. Vaikka haluan ymmärtää, törmään yhä useammin siihen, että ymmärrän yhä vähemmän.

Määrittelemme itsemme usein suhteessa muihin; olen tässä koska tuo toinen on tuolla. Kenelle olemme mitäkin sukua tai kuinka ajatuksemme eroavat ideologisesti. Harvemmin osaamme määritellä itseämme tai ympäristöämme ilman sitä toista ihmistä tai erilaista ympäristöä. Ihmisinä olemme riippuvaisia toisistamme, matkamme ihmisiksi alkaa toisen kehossa ja loppujen lopuksi, monen matka päättyy niin että paikalla on ihminen tai useampi.

Rakennamme tulevaisuutta, vaikka emme tiedä, mitä tapahtuu seuraavaksi.

Luotan siihen, että Reko Lundánin Rinnakkain antaa paljon pohdittavaa ja keskusteltavaa. 13-vuotta julkaisunsa jälkeen kirjan teema, me ja muut, on edelleen ajankohtainen. Tarve löytää turvallinen tila on yhtä tosi tänään kuin se on aina ennenkin ollut, mutta tämän päivän haasteet tuntuvat monimutkaisilta ja vaikeammilta ratkoa.

Mietin, olemmeko tässä oikeasti niin erityisasemassa kuin annamme itsemme ymmärtää. Vai onko kyse kuitenkin siitä, että emme osaa suhtautua omaan aikaamme samalla tavalla kuin aiempien sukupolvien vaiheisiin? Siitä että emme itse kirjoita tarinaa ajastamme? Koska elämään vaikuttavat niin monet itsestä riippumattomat asiat, emme voi varmuudella tietää, mitä tapahtuu seuraavaksi. Silti rakennamme tulevaisuutta.

Historia tulee varmasti käsittelemään tätä aikaa. Silloin tarinat ovat muotoutuneet ja siitä kuinka olemme käsitelleet mm. kysymyksiä vieraudesta ja turvallisuudesta, vedetään johtopäätöksiä. Kuinka käsittelemme nykyisyyttä, jakoa meihin ja muihin tässä ajassa?

Itselläni on edelleen se sama tarve löytää oma paikkani maailmassa, mutta nyt ehkä enemmän ajatuksen tasolla. Ajattelen kuitenkin, että nyt osaan määritellä paremmin mitä se tarkoittaa.

Toivon Teille hyviä lukuhetkiä kirjan parissa ja odotan antoisaa keskustelua!

Terveisin, Maryan

Lue Reko Lundánin Rinnakkain e-kirjana

Klikkaamalla linkkiä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon. Päästäksesi lukemaan kirjoja tarvitset Yle Tunnuksen tai voimassa oleva kirjastokortin. Voit lukea kirjan eri PC, iOS ja Android -päätelaitteiden selaimilla.

Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon
Lataa kirja -nappi, eli paina tätä siirtyäksesi e-kirjastoon 101kirjaa

Osallistutko lukupiiriin? Kerro omista odotuksistasi kommentointiosiossa

Kommentit odottavat moderointia ennen julkaisua.

Maryan Abdulkarimin verkkolukupiirin aikataulu
Maryan Abdulkarimin verkkolukupiirin aikataulu Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,Maryan Abdulkarim,verkkolukupiiri

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Kirjojen Suomi

  • Kahtiajakautunut maa matkalla uuteen sotaan – lue 30-luvun klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 30-luvulle.

    Kirjojen Suomi on kertomus satavuotiaasta Suomesta ja sen vaiheista. Nyt matkamme kulkee läpi dramaattisen 30-luvun. Vuosikymmen jätti jälkeensä monia klassikoita: Toivo Pekkasen työläisromaanin Tehtaan varjossa ja Hella Wuolijoen näytelmät. Runoilija Saima Harmaja kirjoitti koko tuotantonsa 30-luvulla. Olavi Paavolainen kuvasi esseissään ajan henkeä ja F.E. Sillanpää sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon.

  • Nämä kirjat muuttivat elämäni – tutustu tarinoihin

    Riku Rantala, Maija Vilkkumaa ja Sanna Stellan kertovat

    Kirjat korvasivat Antti Tuurille perheen, mullistivat Riku Rantalan elämän 6-vuotiaana ja Maija Vilkkumaa löysi Saima Harmajasta sielunsisaren teini-iässä. Mikä kirja on sinulle tärkein? Kerro lempikirjastasi meille.

  • "Romaani kuvaa sitä, kuinka vaikeaa on nuorena naisena vaeltaa" - Maija Vilkkumaan verkkolukupiirissä keskusteltiin sukupolvista ja selviytymisestä

    Maija Vilkkumaan verkkolukupiirin loppukeskustelu

    Muusikko Maija Vilkkumaan vetämässä verkkolukupiirissä on luettu Anja Kaurasen (nyk. Snellman) romaani Sonja O. kävi täällä (1981). On loppuyhteenvedon aika: mitä ajatuksia kirja herätti niissä, jotka lukivat sen vuosien jälkeen uudestaan ja niissä, jotka tarttuivat siihen ensi kerran? Keskusteluun voi edelleen osallistua!

  • Kuka saa kirjallisuuden Nobelin 2017?

    Kirjallisuuden Nobel-palkinnon saaja julkistetaan klo 14

    Ruotsin akatemia ilmoittaa torstaina klo 14 tämänvuotisen kirjallisuuden Nobel-palkinnon saajan. Kirjallisuustoimittaja Seppo Puttonen esittelee ennakkosuosikkeja ja pohtii, mitkä seikat vaikuttavat valintaan.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!