Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Näin netin äärilaidan trollit höynäyttävät mediaa

Kuvakollaasi jossa eri nettiryhmien logoja
Kuvakollaasi jossa eri nettiryhmien logoja Kuva: YLE/Ville alijoki trollit,Valeuutinen

Äärioikeistolaiset trollit ovat oppineet manipuloimaan mediaa niin tehokkaasti, että hyvin pienten ryhmien ajatukset ovat saaneet paljon kokoaan suuremman huomion. Yhdysvalloissa syntynyt "vaihtoehto-oikeisto" pyrkii nyt vaikuttamaan Euroopan politiikkaan. Uusi raportti selkeyttää disinformaation hämärää kenttää ja kertoo, kuka vaikuttaa kehen ja millä keinoin.

Internetin alakulttuureista nousevat ryhmittymät ovat oppineet hallitsemaan julkista keskustelua. Äärioikeistolaiset ryhmät ja trollit saavat vaivatta nostettua haluamansa asiat niin sosiaalisen median keskusteluihin kuin perinteisen median palstoille.

Tähän voidaan pitää ainakin osittain syynä uutisjournalismin ansaintamalliin liittyvää kriisiä, joka on johtanut klikkien metsästämiseen verkossa. Vanhasta mediasta on tullut sosiaalisesta mediasta ja sen tunteita herättävistä puheenaiheista riippuvainen. Nämä asiat selviävät Data & Societyn juuri julkistamasta tutkimuksesta, joka selvitti median manipulointia ja verkon disinformaatiota. Data & Society on riippumaton, New Yorkissa toimiva tutkimusinstituutti, joka on saanut alkurahoituksensa Microsoftilta.

Seuraavassa raportin pohjalta katsaus siihen, kuka manipuloi ketä ja millä keinoin. Data & Societyn raportin aineisto ja tapaustutkimukset on kerätty Yhdysvalloista, mutta samat taktiikat ovat jo hyvän aikaa sitten levinneet Eurooppaan ja myös Suomeen.

1. Kuka manipuloi ja ketä

Data & Societyn raportti nimeää useita vaikutusvaltaisia, joskin hajanaisia ryhmiä. Näitä ovat esimerkiksi erilaiset viharyhmät ja niiden johtavat ideologit, reaktioita hakevat trollit, salaliittoteoreetikot ja “hyperpuolueelliset” uutissivustot.
Eniten näkyvyyttä on viime aikoina saanut niin kutsuttu vaihtoehtoinen oikeisto eli alt-right, lähinnä onnistuneen uudelleenbrändäyksen ansiosta. Alt-right on uusi nimi nipulle vanhoja sovinistisia ja äärioikeistolaisia näkemyksiä.

Ryhmät hyötyvät erityisesti räiskyvistä mielipidejohtajista, jotka saavat helposti sanomansa näkyville myös uutismediaan. Esimerkiksi Milo Yiannopoulosin kuohuttavia lausuntoja on uutisoitu runsaasti parin viime vuoden aikana. Mitä provosoivampi näkemys, sitä varmemmin pääsee otsikoihin. Yiannopoulos tietää tämän ja käyttää mediaa hyväkseen.

Sekalaisten ryhmien jäseniä yhdistävät esimerkiksi feminismin, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastustaminen, usein myös islamofobia ja antisemitismi.

Raportti kutsuu anonyymeistä trolleista, rasisteista, teknologiauskovaisista libertaareista, miesasia-aktivisteista, salaliittoteoreetikoista ja vain tylsistyneistä nuorista koostuvaa sekalaista joukkoa äärioikeistoksi, vaikka kaikki heistä eivät varmasti nimitystä hyväksyisikään.

Ryhmittymillä saattaa olla paljonkin eriäviä näkemyksiä, mutta ne yhdistävät voimansa asioissa, joissa niillä on yhteiset tavoitteet. Sekalaisten ryhmien jäseniä yhdistävät esimerkiksi feminismin, monikulttuurisuuden ja maahanmuuton vastustaminen, usein myös islamofobia ja antisemitismi. Kuten vastaavat tahot suomalaisessa verkkokeskustelussa, he puhuvat inhoten "kulttuurimarxilaisista" ja vastustavat ajatuksia sukupuolen moninaisuudesta.

2. Missä ne toimivat

Edellä mainituilla ryhmittymillä on omia verkkosivuja, Youtube-kanavia, blogeja ja uutismediaa matkivia sivustoja, mutta erityisesti ryhmät saavat puhtia verkottumisesta ja yhdessä toimimisesta. Tämä tapahtuu keskustelufoorumeilla, kuten 4chan, 8chan ja Reddit. Samanmieliset kohtaavat toisiaan palstoilla, jotka on omistettu esimerkiksi Donald Trumpille tai poliittisen korrektiuden vastustamiselle. Suomessa Ylilauta tunnetaan samanlaisesta nimettömyyteen perustuvasta keskustelukulttuurista.

Palstoilta toimijat siirtyvät levittämään yhteistä viestiään sosiaaliseen mediaan ja etenkin sen suosituille poliittisille sivuille. Tätä kautta viesti päätyy usein myös perinteisen median uutisaiheeksi.

Yhdysvaltain presidentinvaalien alla joukko erilaisia alakulttuuriryhmiä yhdisti voimansa Donald Trumpin ehdokkuuden taakse. Raportti ei ota varsinaisesti kantaa siihen, miten suuri vaikutus tällä toiminnalla – esimerkiksi meemien ja valeuutisten tehtailulla ja jakamisella – on ollut vaalien tulokseen. Sen selvittämiseen tarvitaan vielä lisää tutkimusta.

Emmanuel Macronin vastaisia meemejä.
Emmanuel Macronin vastaisia meemejä. Emmanuel Macronin vastaisia meemejä. Kuva: Kuvakaappaus/YLE meemit,Emmanuel Macron,internet

4chanista ja Redditin huippusuositulta the_donald -palstalta yritettiin hiljattain masinoida samantyyppistä vaikutuskampanjaa Ranskan presidentinvaaleihin. Emmanuel Macronia pilkkaavat englanninkieliset meemit eivät kuitenkaan purreet ranskalaisyleisöön.

Ryhmien trollihenkiset kannattajat käyttävät tarkoituksellisen loukkaavaa kieltä ja pyrkivät herättämään närkästystä.

3. Manipulaation tekniikat

Internetin alakulttuureissa elävät ryhmät osaavat hyödyntää verkon luomia mahdollisuuksia. He joukkoistavat ja luovat yhdessä, muokkaavat ja kehittävät toistensa ideoita. Esimerkiksi Trumpin kampanjaa ja sittemmin presidenttiyttä on tuettu Twitter-boteilla, jotka twiittaavat automaattisesti lukuisia kertoja päivässä.

Ryhmien trollihenkiset kannattajat käyttävät tarkoituksellisen loukkaavaa kieltä ja pyrkivät herättämään närkästystä. He nauttivat erityisesti yleisen hämmennyksen ja sekaannuksen luomisesta.

Tähän liittyy niin kutsuttu Poen laki: Kun trolli osaa asiansa, on vaikeaa tai jopa mahdotonta päätellä, pilaileeko hän vai onko hän tosissaan. Vihapuhe naamioidaan usein ironian kaapuun. Monissa internetin alakulttuureissa esimerkiksi rasistista sisältöä levitetään niin, että sen voi lukea joko poliittisen korrektiuden ivaamisena – tai sitten ehtana rasismina, mitä se todennäköisimmin on. Samalla toimijat muistavat puolustaa rajoittamatonta sananvapautta, eli he uskovat oikeuteen sanoa mitä tahansa ilman seurauksia.

Näin meihin vaikutetaan verkossa

Twitter-botit

Yhdysvaltain presidentinvaalien ensimmäistä televisioväittelyä koskevista tviiteistä joka viides oli botin tuottama. Jotkut Trumpin kannattajat käyttävät edelleen botteja hyväkseen Twitterissä. Niiden avulla on helppo saada haluttu aihe trendaavien eli suosittujen puheenaiheiden listalle. Bottien todellisesta vaikutuksesta esimerkiksi äänestyskäyttäytymiseen ei ole tietoa. Niiden käyttö on kuitenkin helppoa ja halpaa, ja ne voivat voimistaa mitä tahansa poliittista viestiä moninkertaisesti. Sosiaalisen median käyttäjät eivät välttämättä erota bottia todellisesta ihmisestä.

Meemit

Useimmiten kuvallisia poliittisia viestejä, joissa on humoristinen ulottuvuus. Helppo tapa levittää propagandaa verkossa. Alt-right tunnetaan myös kuvattomista meemeistä. Esimerkiksi kolmen sulkumerkin laittaminen henkilön (((nimen))) ympärille viestittää, että kyseessä on juutalainen.

Vahvistaminen

Taitavat manipulaattorit syöttävät huhuja ja valeuutisia paikallislehdille, joilla ei useinkaan ole tarpeeksi työvoimaa, osaamista tai aikaa faktantarkistukseen. Kun paikallislehti on uutisoinut asiasta, jokin suurempi uutisväline saattaa napata sen listoilleen. Tätä kutsutaan vahvistamiseksi (amplification).
Donald Trump toimi vaalikampanjansa aikana vahvistajana. Hän tviittasi esimerkiksi salaliittoteorioista, jolloin niistä tehtiin uutisia perinteiseen mediaan. Alkuperäisen huhun tai salaliittoteorian levittäjä ei välitä, vaikka huhu kumottaisiin uutisessa. Se kerää joka tapauksessa paljon enemmän silmäpareja kuin jäädessään keskustelupalstojen uumeniin.

4. Mitkä ovat tällaisen toiminnan vaikutukset?

Yllä kuvatuilla ilmiöillä on Data & Societyn raportin mukaan ainakin kolme merkittävää seurausta. Ensinnäkin verkossa leviävän misinformaation määrä ja vaikutusvalta kasvaa entisestään. Toinen huoli on ihmisten kasvava epäluottamus perinteistä uutismediaa kohtaan. Kolmanneksi raportin tekijät ovat huolissaan radikalisaatiosta. Mitä enemmän pienet äärioikeistoryhmittymät saavat huomiota, sitä helpompaa niiden on houkutella uusia seuraajia. Raportin mukaan ne levittäytyvät nyt nopeaa vauhtia uusille alueille.

Data & Societyn raportti päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan monet äärilaidan poliittiset ryhmät olisivat pysyneet marginaalissa ilman perinteisen median niille suomaa ylisuurta huomiota.

Data & Societyn raportti kritisoi perinteistä mediaa siitä, että se menee liian helposti mukaan merkityksettömien pienryhmien provokaatioihin. Hyvin pienet, jopa marginaaliset ryhmät ja ajatussuunnat ovat saaneet huomattavasti kokoaan suuremman huomion ja aseman julkisessa keskustelussa. Näin ne ovat myös onnistuneet levittämään näkemyksiään yhä laajemmalle joukolle.

Valheenpaljastajassa on aiemmin kysytty tätä aihetta liipaten sitä, milloin valemedian tekemisistä on syytä uutisoida ja milloin olisi parempi vaieta. Uutisoinnissa olisi aina syytä miettiä, onko juttu aidosti yhteiskunnallisesti merkittävä. Data & Societyn raportti päätyy johtopäätökseen, jonka mukaan monet äärilaidan poliittiset ryhmät olisivat pysyneet marginaalissa ilman perinteisen median niille suomaa ylisuurta huomiota.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Lähetä juttuvinkki: valheenpaljastaja@gmail.com.

Valheenpaljastaja

  • Vikasietotila: Näin saat nettisisällöt nopeasti talteen

    Nettilinkkien vikkelä tallentaminen vaatii oikeat välineet.

    Internet on tulvillaan kiinnostavaa luettavaa ja katsottavaa. Parhaiden linkkien, verkkotekstien ja videoiden poimiminen talteen vaatii kuitenkin oikeat välineet. Kaikkea kiinnostavaa verkkosisältöä on valitettavasti harvoin mahdollisuus lukea ja katsoa saman tien.

  • Vikasietotila: Vertailusivustojen vertailu kannattaa

    Netin vertailusivustot vaativat käyttäjältä kriittisyyttä

    Verkon hintavertailupalvelut antavat nopeasti kuvan tuotteiden ja palveluiden hinnoista. Käyttäjältä vertailusivustot vaativat kuitenkin kriittisyyttä. Verkon hintavertailupalvelut toimivat näppärästi ostopäätöksen tukena. Kirjoitat vain tuotteen vertailupalvelun hakuriville ja saat välittömästi puhelimen tai tietokoneen näytölle tuotelistan eri nettikauppojen hinnoilla varusteltuna.

  • Vikasietotila: Muunna tabletti tietokoneeksi helpoin vinkein

    Tabletti toimii myös kannettavana tietokoneena

    Taulutietokone eli tabletti suunniteltiin käytettäväksi tietokoneen rinnalla. Fiksusti varusteltuna tabletti voi kuitenkin kasvaa oikeaksi kannettavaksi tietokoneeksi. Tabletin arkiset hyödyt ovat selviä. Kädessä pideltävä, välittömästi käynnistyvä ruutu sopii hienosti kevyeen netin selailuun, sähköpostien ja kirjojen lukemiseen sekä tietysti pelaamiseen ja videoiden katseluun.

  • Vikasietotila: Tietokoneen tehokäyttäjäksi pienillä nikseillä

    Tietokoneen tehokäyttö ei ole vaikeaa

    Meistä kaikista voi tulla nopeasti tietokoneen tehokäyttäjiä noudattamalla kolmea yksinkertaista periaatetta: Opettele pikanäppäimet, käytä tekstintäydennystä ja automatisoi toistuvat, hankalat tehtävät. Pian olemme kaikki tehokäyttäjiä!

Media- ja digitaidot