Hyppää pääsisältöön

Jälleen Beethovenin pianokonserttoja – ja hyvä niin!

Beethovenin musiikillisen kielen puhe välittyisi meille varmasti esikuvallisemmin aikalaissoittimin soitettuna, fortepianolla ja niin edelleen. Sanoisin silti, että Lars Vogt on uudella levyllään onnistunut kääntämään tuon puheen nykyflyygelille ja -orkesterille Ludwig van Beethovenin Ensimmäisessä pianokonsertossa. Musiikillinen viesti välittyy vahvasti ja uskottavasti.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Edelleenkin törmää sellaiseen omituiseen ajatukseen, että siinä missä romanttisessa musiikissa saa tehdä rubatoa, venyttää ja kiihdyttää tempoa, klassismin, kuten Mozartin ja Haydnin musiikissa tempo tulisi pitää muuttumattomana kuin tanssimusiikissa ikään. Mutta 1700-luvulla musiikkia verrattiin pikemminkin puheeseen – ja musiikillinen retoriikka ei ole vain sanoja ja niiden painoja, vaan kokonaisten lauseiden, viestin painokkaan, maanittelevan, vakuuttelevan, kieltävän, vasta-argumentoinnin välittämistä.

Tämän ulottuvuuden puutteesta kritisoin pari viikkoa sitten Yevgeny Sudbinin ja Osmo Vänskän johtaman Tapiola Sinfoniettan levyä Beethovenin kahdesta ensimmäisestä Pianokonsertosta Bis-levymerkille. Pohjoismaisten levy-yhtiöiden Beethoven-kilpasille on ilmoittautunut myös Ondine. Lars Vogtin ja brittiläisen kamariorkesterin Royal Northern Sinfonian lähestymistapa Beethovenin Pianokonsertoihin on toki muutenkin erilainen kuin Sudbinin ja Vänskän, mutta juuri tempon käytön ja fraasien sekä muodon rakentamisen suhteen pidän sitä ylivertaisena.

Yksi varhaisen Beethovenin nerouden ilmentymä oli haydnmaisen nokkeluuden yhdistäminen Mozartin laulavuuteen, lyyrisyyteen ja ilmiömäiseen muodon rytmittämiseen, jatkuvuuden ja kontrastien hallintaan. Vogtin vakuuttava tulkinta Beethovenin Ensimmäisestä konsertosta kulminoituu sen ensiosan kadenssiin, jossa soi mitä ihmeellisimmin se, kuinka Beethoven itse – kirjoittaessaan kadenssin hyvän aikaan konserton säveltämisen jälkeen – ikään kuin katsoo taaksepäin omaan klassisuuteensa sen ulkopuolelle käyden.

On mielenkiintoinen joskaan ei ennenkuulumaton ratkaistu yhdistää samalle levylle Beethovenin Ensimmäinen ja viimeinen eli Viides pianokonsertto. Kuinka onnistua löytämään niiden tyystin erilainen ilmaisumaailma? Tällä levyllä ratkaisuna vaikuttaa olleen hieman intiimimpi, puhuvampi ote varhaisempaan ja hieman laveampi, universaalimpi viimeiseen, Keisarikonserttoon. Ratkaisu on luonteva ja Vogt vaikuttaa alleviivaavan sitä, kuinka Beethoven on astunut 1700-luvun puhuvan musiikin maailmasta 1800-luvun puhtaan musiikillisen ilmaisun maailmaan, jossa säveliä ei enää verrata sanoihin vaan ne toimivat omalla, sisäisellä tasollaan.

Huolimatta hivenen kilkattavasta soinnista pianon ylärekisterissä myös Keisarikonsertto toimii upeasti kokonaisuutena. Erityisesti hitaan osan unelmoiva romanttisuus sekä seuraavan Rondon kuumeisen riemukas tanssillisuus viehättävät. Ehkä olen juuri nyt vastaanottavaisimmillani Vogtin ja koillisenglantilaisten viesteille, mutta niillä pienenpienillä objektiivisuuden rippeillä joihin vielä uskallan vedota, tämä on upea onnistuminen Vogtille, Royal Northernille ja Ondinelle. Eikä tämä ole mitään kritiikitöntä Vogt-ihailua – en esimerkiksi sanottavammin pitänyt Ondinen edellisestä Vogt-levyllisestä Schubertin musiikkia. Nyt kokonaisuus yksinkertaisesti onnistuu paremmin, osuu maaliinsa.

Ludwig van Beethoven: Pianokonsertot nro 1 ja 5. - Lars Vogt, piano, ja Royal Northern Sinfonia. (Ondine, ODE 1292-2)

Kuuntele Uudet levyt 19.5.2017, toimittajana Ville Komppa.

  • Sopraano Minna-Leena Lahti: "Lukiossa teimme retken Kansallisoopperaan. Silloin ajattelin että tuonne on pakko päästä!"

    Tutustu Sibelius-Akatemian oopperaluokan opiskelijaan.

    Jos kaikki menee hyvin, on Minna-Leena Lahdella kahden vuoden kuluttua kädessään paperi, jota hän on aina halunnut. Hän valmistuu oopperalaulajaksi! Takanaan Minna-Leenalla on laaja kirjo harrastuksia ja opintoja, löytyy kirjoittamista, soittamista, balettia ja laulamista. Mutta oikea intohimo on kuitenkin ooppera. Kuka? Olen Minna-Leena Lahti, Erkkilä omaa sukua.

  • Päävierailijakapellimestariksi 21-vuotiaana

    Oopperan lapsikuoro antoi kimmokkeen kapellimestarin uralle

    Kapellimestari Klaus Mäkelä on juuri allekirjoittanut päävierailijasopimuksen Ruotsin radion sinfoniaorkesterin kanssa. Kiireinen kapellimestari törmäsi musiikin voimaan jo lapsena.

  • Sotilasmusiikkimme ei ole siipirikkoista

    Levyarvostelu

    Puolustusvoimain sotilasmusiikkialaa on kohdannut suuri onni aivan viime vuosina. Toiminnan julkisivu tuntuu kiitettävän eloisalta juuri parahiksi, kun soittokuntien määrä vasta kaventui tämän vuosikymmenen rajussa uudistuksessa.

  • Ruotsinkielisen Kokkolan aarteita Albalta

    Levyarvostelu

    Kokkolan alueen yksi suurista ja yksi Suomen säveltäjäkentän vaietuista suurista eli Erik Fordell syntyi samana vuonna kuin Suomen valtio. Aarre Merikannon ja Bengt Carlsonin sävellysoppilaan tuotannossa painottuvat suurimuotoiset orkesterisävellykset, mutta Alba-yhtiön syksyn alussa julkaisema Fordell-potretti on saatu mallikkaaseen kuntoon lähes pelkillä miniatyyreillä.