Hyppää pääsisältöön

Panetko painoa sanalle?

Kolme suomuorakas -sientä
Kolme suomuorakas -sientä Kuva: CC mountainamoeba suomuorakas

Suomuorakas, tuo syysmetsien sienikaunokainen, on meidän perheessä suo muo rakas - ihan tietoisesti, koska kuulostaa hauskalta niin lausuttuna. Sanan väärin painottaminen voi toisinaan aiheuttaa vakavampiakin väärinymmärryksiä.

Monet kieleen liittyvät asiat ovat äidinkieltään käyttävälle niin itsestään selviä, ettei niitä tule lainkaan ajatelleeksi. Kuten esimerkiksi painotus. Sitä ei välttämättä kuule, mutta se jäsentää puhetta ja tekee sen ymmärrettäväksi. Jos puhuessa pitäisi koko ajan miettiä mille tavulle painottaa, menisivät sanat varmasti sekaisin. Ruotsinkielinen, näkövammainen isoäitini hermostui aina, kun yritin lukea hänelle ruotsiksi ääneen. Viimeistään yhdyssanojen kohdalla lukemani muuttui kuulemma käsittämättömäksi. Lukemaani ymmärtämättä en osannut painottaa sanoja oikein.

Mer i komme reen las tenko dinka dulla

Ruotsia vai siansaksaa? Ei, vaan supisuomea tarkoituksella väärin painotettuna. Hauska lastenloru havainnollistaa, miten olennaista painotus suomenkin kielessä on. Hankaluuden yleensä huomaa vasta, kun yrittää ymmärtää tai tuottaa vierasta kieltä. Ruotsin kielessä painotus on sanan lopussa. Siksi suomalaiselta voi jäädä olennainen alku kuulematta. Venäjän kielessä puolestaan sanan merkitys voi muuttua kokonaan painotuksen mukaan. Ne täytyy vain tietää ja osata erottaa.

Suomen kielen sanapaino on kiinteä siten, että pääpaino on normaalisti sanan ensi tavulla ja sivupaino, mikäli sana on vähintään nelitavuinen, kolmannella ja siitä lukien aina joka toisella tavulla. Sanan toinen ja viimeinen tavu ovat yleensä painottomia.

sói-tan-nòl-li-sès-ti

Sivupaino voi osua neljännellekin tavulle, jos kolmas tavu on lyhyt ja neljäs tavu pitkä.

rá-sit-ta-màt-to-màs-sa

Kaksiosaisissa yhdyssanoissa voimakas sivupaino on jälkimmäisen yhdysosan alussa riippumatta siitä, kuinka mones tavu se on sanassa. Lausepaino tarkoittaa, että puhuja voi tiettyä sanaa korostamalla korostaa tarkoitustaan. Yllättävän erilaisia merkityksiä siinä syntyykin!

POIKA luki kirjaa. (Ei joku muu.)
Poika LUKI kirjaa. (Ei esim. repinyt sitä.)
Poika luki KIRJAA. (Ei jotakin muuta.)

Tapetointia kirjan sivuilla.
Tapetointia kirjan sivuilla. Kuva: Yle/Strömsö tähtiä ja tähteitä

Teoriassa tämä kaikki kuulostaa tosi hankalalta. Kuinka suomen kieltä opiskelevat voivat oppia painottamaan oikein? Tai kukaan mitään kieltä, koska jokaisessa kielessä on omat painotussääntönsä? Onneksi käytännössä painotus sujuu useimmiten ihan luonnollisesti ja miettimättä.

Aristoteleen kantapää -ohjelmassa kävi huhtikuussa 2013 vieraana Tampereen yliopiston fonetiikan tutkija ja lehtori Michael O'Dell. Hänen mukaansa suomen kielen painotus ei ole aivan niin säännönmukasta, kuin yllä kuvataan. Puhe jakaantuu rytmijaksoihin, joiden ensimmäisen sanan ensimäisellä tavulla on muita voimakkaampi painotus. Muissa sanoissa, jos painotusta on, se riippuu puhujan pyrkimyksestä, vaikka pääsääntöisesti onkin ensimmäisellä tavulla. O'Dell kertoo ohjelmassa myös painotuksesta muissa kielissä. Ohjelman ovat toimittaneet Pasi Heikura ja Kaisa Pulakka.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Kun tulevaisuus yllättää… Avaruusromua 30.7.2017

    Avaruusromua Toivon heinäkuussa: Onko meillä toivoa?

    Englantilainen filosofi Francis Bacon lietsoi 1600-luvulla edistysuskoa tulevaisuuteen. Hän oli sitä mieltä, että tieteellis-tekninen kehitys tulee viemään ihmiskunnan ennen näkemättömään aineelliseen ja henkiseen hyvinvointiin. Nyt meillä on tietokoneemme, älypuhelimemme ja koko digitaalinen maailmamme. Koneet pesevät vaatteemme ja astiamme, robotti-imurit siivoavat asuntomme ja robottileikkurit ajavat ruohikkomme. Pian junat ja autot liikkuvat ilman kuljettajaa. Onko ihminen onnellinen? Onko ihmisellä toivoa? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Onnea Riikka, Saara ja kaikki muut! Valitsimme viisi e-kirjaa naistenviikolle

    Kirjojen Suomen lukuvinkit naistenviikkoon

    Onnea Riikka, Saara, Marketta, Johanna, Leena, Oili, Kristiina, Tiina ja kaikki yli kuusisataatuhatta naista, jotka vietätte nimipäiviänne naistenviikolla. Kirjojen Suomi antaa teille nimipäivälahjaksi viisi naisten kirjoittamaa e-kirjaa. Nautinnollisia lukuhetkiä! Klikkaamalla lue kirja -linkkejä siirryt Kansalliskirjaston verkkokirjastoon.

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Kirsi Kunnaksen Tiitiäinen on hullunkurinen ja rakastettu kuusikymppinen

    Kirsi Kunnas Ylen Kirjojen Suomen haastattelussa

    Vaikea kuvitella, että Kirsi Kunnaksen Tiitiäis-kirjat ovat jo kuusikymppisiä. Vaikka kirjat ovat eläneet vuosikymmenestä toiseen, ei kirjailija itse vieläkään ymmärrä kaikkia runojensa ja satujensa salaisuuksia. Kirjoittaessa kantava ajatus olikin, että lukija saisi itse löytää ja oivaltaa asioita.

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Rakkaus ja kyynisyys – miksi Martti Kirsitien kirje kuolleelle rakastetulleen teki niin suuren vaikutuksen

    Martti Kirsitien kirjeen herättämiä ajatuksia rakkaudesta

    KulttuuriCocktail julkaisi taannoin poikkeuksellisen artikkelin. Siinä kerrottiin Marita Lindahlin, Suomen ainoan Miss Maailman, kuolemasta. Kuolinuutinen ei tehnyt siitä poikkeuksellista, vaan mukana ollut Lindahlin puolison kirje kuolleelle rakastetulleen. Martti Kirsitien sanat ovat vaikuttaneet moneen lukijaan – artikkelia on tätä kirjoittaessani luettu yli 50000 kertaa ja Kirsitien lauseita on siteerattu taajaan. Miksi kirje on vaikuttanut lukijoihin niin paljon?

  • Puoli vuosisataa Kaustisen kansanmusiikkijuhlia

    Mestaripelimanneja sekä festivaalitunnelmaa vuodelta 1972

    Kaustisen kansanmusiikkijuhlat on tarjonnut unohtumattomia elämyksiä jo viidenkymmenen vuoden ajan. Yle Teema onnittelee puolen vuosisadan ikäistä festivaalia ja esittää synttäreiden kunniaksi kahden mestaripelimannin henkilökuvat sekä ohjelman festivaalista vuodelta 1972.