Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Pietari K. kävi täällä pääkuva

Seksi vähissä? Erotiikka ja yhteiskuntautopiat kulkevat käsi kädessä

Pietari K. kävi täällä -sarjan kuva, osa 9
Pietari K. kävi täällä -sarjan kuva, osa 9 Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,pietari kylmälä

Kun vallankumous tulee, kaikille jaetaan ilmaisia kondomeja ja ihmisten seksuaaliset estot häviävät lopullisesti. Tai niin sitä voisi kuvitella. Eräs kaverini arveli, että suomalaisten vähentynyt seksin harrastaminen liittyy ennen kaikkea innostavien yhteiskuntautopioiden puuttumiseen. Sote- tai aluehallintouudistus saa kenen tahansa intohimot laskemaan. Onneksi kaunokirjallisuus jaksaa kuitenkin pitää poliittisen seksin puolia.

Samalla kun suomalaisten seksuaalisuus on vapautunut, me harrastamme vähemmän seksiä kuin 1970-luvulla. Työelämän kiireisyys ja mobiililaitteiden yleistyminen ovat aiheuttaneet sen, että ihmiset eivät kosketa toisiaan ja saa orgasmeja niin paljon kuin haluaisivat. 60-lukulaiseen vapaan rakkauden ja halvan punaviinin yhdistelmään voi suhtautua nykyään jopa kadehtien.

Tässä on jonkinlainen nykyiseen yhteiskuntaan liittyvä paradoksi: samalla kun seksuaalinen kuvasto on täysin vapautunut, meistä tulee yhä estyneempiä ja turhautuneempia. Kulutusyhteiskunnan tapa tarjota seksuaalista tyydytystä ei ilmeisesti vastaa kansalaisten todellisiin tarpeisiin.

Voisiko ongelma siis olla yhteiskunnassa ja siihen liittyvissä utopioissa?

Suomalainen kaunokirjallisuus on aina osallistunut utopioiden rakentamiseen kiihottumalla niihin liittyvistä ristiriitaisuuksista ja kamppailuista. Tästä todistavat kaksi romaania, joiden ilmestymisen välillä on melkein sata vuotta.

Konrad Lehtimäen romaani Ylös helvetistä (1917) käy sotaa sotaa vastaan seksuaalisluonteisen joukkohurmion vallassa ja Laura Gustafssonin Huorasatu (2011) lopettaa patriarkaatin väkivallan sen omilla keinoilla. Romaanit esittelevät omat yhteiskuntautopiansa ja -dystopiansa, joita ei ainakaan voi syyttää liiasta laimeudesta ja unelmahötöstä. Ne tarjoavat aimoannoksen yhteiskuntaerotiikkaa.

Huorasatu ja Ylös helvetistä tarjoilevat kiinnostavan väitteen myös unelmahöttöön kyllästyneille ja tymäkämpää poliittista asennetta kaipaaville: modernissa maailmassa kaikki poliittisesti kiinnostava oikeastaan tapahtuu seksuaalisuuden alueella. 60-luvulla tämä ymmärrettiin hyvin, mutta nykyisten poliitikkojen on vähän vaikea ymmärtää asiaa.

Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti.
Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti. Kirjojen Suomi,pietari kylmälä

Vaikka suomalainen yhteiskunta on mennyt paljossa eteenpäin, seksuaalinen väkivalta on yhä eräs syvälle juurtuneista ongelmista. Lopullisen yhteiskuntautopian toteutuminen vaatisi, että sukupuolten välinen väkivalta ratkaistaisiin tavalla tai toisella.

Laura Gustafssonin Huorasatu kertoo sukupuolten välisestä väkivallasta. Se on raa’an karnevalistinen kokoelma erilaisia myyttisiä konflikteja miesten ja naisten välillä. Romaanin väkivalta on raakaa, ylihistoriallista, mieletöntä ja leikkisää.

Huorasadun keskeisin poliittinen jännite liittyy epävarmojen työsuhteiden ja elämäntilanteiden sekä seksuaalisen väkivallan rinnastamiseen. Romaanin kuvaama seksuaalinen väkivalta kulminoituu sen päähenkilön raakaan murhaan. Alipalkattu siivooja Kalla joutuu siivoamansa toimiston työntekijöiden rääkkäämäksi, raiskaamaksi ja murhaamaksi.

Kallasta tulee seksuaalisen väkivallan uhrien pyhimys, jonka kuva ilmestyy mystisesti ympäri kaupunkia. Lopulta patriarkaatin tuhoaminen käy aika helposti. Täytyy vain ottaa naisia esineellistävä ja seksuaalista väkivaltaa normalisoiva kuvasto haltuun, minkä jälkeen tarvitaan vain paljon rynnäkkökiväärejä ja joukkovoimaa.

Jossain kaiken sekoilun takana siintää toivo paremmasta maailmasta.

Huorasadussa tarjotaan kuitenkin myös yksityisempi näky sukupuolten välisestä tasa-arvosta. Vaikka sukupuolten välisen väkivallan ja koston kierteelle ei tunnu löytyvän ratkaisua, jossain kaiken sekoilun takana siintää ainakin toivo paremmasta maailmasta.

Patriarkaatin vastaisen taistelun tuoksinassa Kallan kaveri, prostituoituna toimiva Milla päätyy Thaimaahan. Siellä hän kohtaa suomalaisen lumenpudottajan, joka on muuttanut lämpimään etelään pakoon ankeaa Suomea. Rakkauden leimahtaessa myös kivuton synnytys ja miesten e-pilleri on keksitty, ja kotityö on määritelty yhtä arvokkaaksi kuin palkkatyö. Milla vaipuu lumenpudottajan kanssa tasa-arvoiseen seksuaaliseen hekumaan, jossa elämä säilyttää epävarman herkkyytensä, mutta ei kärsi siitä.

Huorasadussa hyvinvointivaltio saavuttaa eräänlaisen täyttymyksensä Thaimaan auringossa. Kaksi ihmistä vapautuu yhteiskunnallisen epätasa-arvon tuottamasta vieraantumisen tunteesta ja oppii koskettamaan toisiaan hellästi ja huomioivasti.

Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti.
Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti. Kirjojen Suomi,pietari kylmälä

Kirjailija Konrad Lehtimäen romaani, vuonna 1917 ilmestynyt Ylös helvetistä on kirjallinen vastaus ensimmäisen maailmansodan luomaan pelkoon modernin sodan hävittävyydestä ja totaalisuudesta. Se ei ole eroottista kirjallisuutta, mutta sen melodramaattiseen tyyliin liittyy vahva seksuaalinen sävy.

Romaanissa on ensinnäkin lukuisia futuristis-eroottisia kuvauksia modernin sotatekniikan voimasta ja vauhdista. “Kun lähtölaukaus oli pamahtanut, kuului tuhansista kurkuista ihastuksen ja hämmästyksen huuto, sillä niinkuin suunnattoman suuri, ammuttu raketti syöksähti ilmaan ensimmäinen kone”, Lehtimäki kirjoittaa. Ylös helvetistä -romaanissa tekniikan viehätys johtaa orgastiseen paatoksekseen.

Lisäksi romaanin yhteiskuntautopia kiteytyy unelmaan tosirakkaudesta ja patoutuneen himon purkautumisesta.

Romaanin alussa päähenkilön Marcuksen rakastettu tappaa itsensä, koska pelkää tulevansa raiskatuksia vankityrmässä. Tämän menetyksen villitsemänä Marcus lähtee sotimaan totalitaarista valtiota vastaan toivoen voivansa päästä pois omasta tuskastaan vallankumouksen myötä. Totaalisen tuhon jälkeen Marcus kohtaa kuolleen rakastetun kaksoissisaren, rakastuu uudelleen ja he menevät sänkyyn.

Romaanissa tosirakkauden etsiminen pyörii koko ajan sodan taustalla. Ylös helvetistä -romaanissa sota ja seksi rinnastuvat toisiinsa, ja hurmeisesta tuhosta kehittyy työläisten ihannemaailma ja orgasmin jälkeinen raukeus.

Seksuaalinen täyttymys on leivottu sisään myös Lehtimäen romaanin yhteiskuntautopiaan. Tulevaisuudessa miljoonien ihmisten ei tarvitse kuolla, vaan he “tulevat nyt onnellisemmiksi”. Seksistä, onnellisuudesta ja keskinäisestä kunnioituksesta tulee utopian aineksia.

Hyvinvointivaltio muutti seksin harrastamista helpommaksi ja keveämmäksi.

Kun Suomi itsenäistyi, köyhyys ja luokkaerot olivat suurin poliittinen kysymys. Köyhälistön elämä oli epävarmaa ja tämä heijastui ennen kaikkea lasten asemaan. Seksi oli sosiaalisesti äärimmäisen säännösteltyä, koska se johti uusiin lapsiin ja uusiin huoliin.

Vähitellen tajuttiin, että hyvinvointivaltio voisi olla ratkaisu. Hyvinvointiyhteiskunta otti koppia varsinkin lasten asemasta alkamalla tarjota ilmaista koulutusta ja päivähoitopaikkoja. Näin hyvinvointivaltio tuli samalla tuottaneeksi tilanteen, jossa lasten ilmainen koulutus ja päivähoidon kehittyminen muuttivat seksin harrastamista helpommaksi ja keveämmäksi. Ja kun tähän vielä lisää ehkäisypillerin yleistymisen 1960-luvulla, yhteiskunnalliset olosuhteet vapaaseen seksiin olivat valmiit.

1900-luvun loppupuolella oltiin siinä tilanteessa, että jopa naiset ja seksuaalivähemmistöt olivat päässeet täysimääräisesti osalliseksi seksuaalisesta nautinnosta. Muutos Suomen itsenäisyyden alkuvuosien puritaaniseen ja miehiseen käsitykseen hyvästä seksistä oli radikaali ja hyvästä. Hyvinvointivaltio, koulutus, perhesuunnittelu ja vapautuva seksi kuuluvat yhteen hyvin syvällisellä tavalla. Tämä hyvään seksiin liittyvä yhteiskunnallinen autuus kuuluu myös Lehtimäen ja Gustafssonin romaaneissa.

Niissä haetaan sellaista tilannetta, joissa seksiä voi harrastaa tuskattomasti.

Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti.
Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti. Kirjojen Suomi,pietari kylmälä

Sekä Laura Gustafssonin Huorasadussa että Konrad Lehtimäen Ylös helvetistä -romaanissa seksuaalinen hurmio toimii pontimena paremman yhteiskunnan tavoittelulle. Lehtimäellä massat hurmioituvat ja paremman maailman mahdollisuus avautuu kollektiivisen eroottisen kokemuksen kautta. Gustafssonin Huorasadussa vapaa ja tasa-arvoinen nautinto on vastamyrkkyä seksuaaliselle väkivallalle, jota miehet ovat käyttäneet aseenaan kautta historian.

Mielenkiintoisella tavalla kummankin romaanin sankarit saavuttavat omat poliittiset päämäärät kääntämällä vihollisensa aseet heitä vastaan. Ylös helvetistä -teoksessa aseet muuttuvat pasifistisen yhteiskunnan mahdollisuuksiksi ja Huorasadussa patriarkaatti tuhotaan niillä samoilla aseilla, joita se on käyttänyt naisia vastaan. Tämä kuvio on kuin yhteiskunta-analyysin ja energisen tantra-seksin yhdistelmä.

Nyt iloinen seksuaalisuus olisi vielä leivottava sisään soteen, kikyyn ja keskitettyyn tulopolitiikkaan.

Nykyään tuntuu siltä, että hyvinvointivaltiosta on tullut itsensä pahin vihollinen. Hipsterit nimittäin tekevät hyvinvointia jahdatessaan mielellään pätkätöitä ja ottavat yksityisiä eläkevakuutuksia. He hankkivat lapsia uran ehdoilla, ja valitsevat ja maksavat niille parhaat päivähoitopaikat. He vastustavat monopoleja silloin kun ne liittyvät valtioon ja kannattavat niitä silloin kun ne voidaan jäljittää Piilaaksoon.

Hyvinvointiyhteiskunta ei enää kannusta seksin harrastamiseen aiemmalla tavalla. Elämästä on tullut mikromanageroitava kokonaisuus, missä myös seksi pitää aikatauluttaa. Ja silloin kun omasta elämästä puuttuu seksiä, myös unelmat menettävät parhaan teränsä. Seksi alkaa muistuttaa yhä enemmän jonkinlaista kauppatavaraa.

Olemme saapuneet noidankehään. Yhteiskunnallisista utopioista jää puuttumaan seksiä silloin kun käsitys omasta yhteiskunnallisuudesta muuttuu pelkäksi taulukkolaskennaksi. Tämä johtaa siihen, että jahdatessaan yksilöllistä onnea nuoret ikäluokat ovat tyytymättömämpiä seksielämäänsä kuin vanhempansa. Samalla vallankumouksellinen romantiikka ja utopistinen haaveilu on yhä kauempana, koska yhteisessä sängyssä koettu hekuma ei innosta unelmointiin paremmasta maailmasta.

Moderni projekti menee kuitenkin eteenpäin ainakin seksuaalisuuden saralla. Seksuaalinen tasa-arvo, tasa-arvoinen avioliitto ja esimerkiksi nuorten miesten syrjäytyminen ovat keskeisimpiä suomalaista yhteiskuntaa vaivaavista poliittisista kysymyksistä. Nyt iloinen seksuaalisuus olisi vielä leivottava sisään niihin tylsimpiin aiheisiin, ja kysyttävä miten himokas teini kiinnostuisi sotesta, kikystä ja keskitetystä tulopolitiikasta. Vaikka niiden nimet kuulostavatkin kiertoilmaisuilta runkkaamiselle.

Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti.
Pietari K. kävi täällä -sarjan osa 9, kapea vinjetti. Kirjojen Suomi,pietari kylmälä

Lue Kondrad Lehtimäen Ylös helvetistä e-kirjana täältä

  • Eläköön ikuisesti #Suomi100 - pakkopullaan tukehtuu mielellään

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Olen nyt tarkastellut Suomen satavuotisjuhlia tietyllä tavalla aitiopaikalta viimeisen vuoden ajan toimittajana Ylen Kirjojen Suomi -hankkeessa ja oloni on toiveikas. Tämä Suomi100-juhlinta tuntuu nimittäin sopivan keveältä ja ilahduttavan tyhjältä, aivan kuten nationalismin jälkeiseen maailmaan kuuluukin. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Maalle mars! Suomalaisen maaseudun epäromanttinen historia

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Kaupunkilaisille on luonteenomaista, että he haluaisivat olla maalaisia - ainakin silloin tällöin. Yleensä tämä halu tulee silloin kun ahdistaa, on kiire tai sää on huono. Näinä hetkinä kaupunkilaiset ajattelevat lapsuuden pitkiä kesiä mummolassa ja miettivät, että olisiko meistäkin maalaisiksi. Ajatus kuitenkin haihtuu nopeasti, kun kaupunkilaiset tajuavat, että sama ahdistus, kiire ja huono sää jatkuvat myös maalla. Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Ikkunat auki pohjoiseen! Saamelainen kirjallisuus on modernimpaa kuin suomalainen

    Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast

    Suomessa on vieläkin vallalla sellainen ennakkoluulo, että saamelaisuus on jotenkin perinteistä ja alkuperäistä. Tosiasiassa koko saamelainen kulttuurielämä ja taide on modernia, sanoi kirjailija, muusikko ja kuvataiteilija Nils-Aslak Valkeapää haastattelussa jo vuonna 1999. Onko se mahdollista – ja miten? Kuuntele podcast tai lue essee täältä!

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

Kirjojen Suomi

Seuraa somessa

  • Radion Lukupiirissä lauantaina: Ennen kaikkea toivon, etten kadota Ronjaa itsestäni!

    Osallistu Ronja-lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03

    Tule mukaan radion Lukupiiriin lauantaina 9.9. klo 19.03 osoitteessa yle.fi/kirjojensuomi sekä Yle Radio 1:ssä. Aiheena on Astrid Lindgrenin Ronja, ryövärintytär, joka saa toimittaja Kaisa Pulakan itkemään. Studiossa keskustelemassa myös kirjailijat Salla Simukka ja Juha Hurme. Puhelinnumero studioon on 09 144 800.

  • Ronja taistelee jaetun ihmisyyden puolesta, huomioi Lukupiirin soittaja

    Lukupiirissä keskusteltiin Lindgrenin kirjasta

    Nainen voi periä ryövärijoukon johtajuuden. Ihminenkin on osa luontoa. Tällaisiakin ajatuksia välittää Astrid Lindgrenin klassikkokirja Ronja, ryövärintytär. Tässä helmiä Yle Radio 1:n Lukupiirin keskustelusta. Entä mitä itse ajattelet Ronjasta?

  • Viekää vaikka munat, mutta kulutusta en lopeta! Kolmen dystopian totuus kapitalismista

    Poimi Pietari K. kävi täällä -essee ja podcast täältä

    Margaret Atwoodin romaaniin perustuva hittisarja The Handmaid’s Tale -sarja on dystopia naisten orjuuttamisesta, mutta se kertoo ennen kaikkea ilmastonmuutoksesta. Ehkä dystopiakirjallisuuden suosio johtuu siitä, että muutokset tuntuvat mahdottomilta toteuttaa demokraattisesti. Selviämmekö planetaarisista haasteista ilman toisten orjuuttamista ja väkivaltaa? Lue essee tai kuuntele podcast täältä!

  • Putoanko minä? Olen lukenut 1920-luvun tyttökirjoja ahdistukseen

    Lue kirjallisuusessee tai kuuntele podcast täältä!

    Keskiluokkaa ahdistaa, sillä nykyään edes koulutus ei takaa hyvää työpaikkaa ja palkkaa. Luen 1920-luvun tyttökirjoja, joissa on jotain tuttua. Niistä näkyy, että yhteiskunnallisilla luokka-asemilla leikittely on mahdollista ainoastaan rikkaille. Downshiftaaminen oli tuttu ilmiö jo viime vuosisadan alussa. Lue kirjaessee tai kuuntele podcast täältä!

  • Kirjoitan päälauseita. Timo Soini kirjoittaa päälauseita. Uskottavat miehet kirjoittavat niin.

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja essee lukeville

    Pietari K. kävi täällä -podcast ja esseesarja lukeville ihmisille. Jos Suomen historiasta haluaa sanoa jotain painavaa, kirkasta ja samalla moniselitteistä, on käytettävä koivuklapeja: kovia ja lämpöarvoltaan suuria lauseita. Se lisää kirjoittajan uskottavuutta, mutta on riittävän moniselitteistä. Samalla kommentoija saa sytykettä omalle itserakkaudelleen.

  • Laura Gustafsson: Ihmiseläin teki massiivisen virhearvioinnin

    Ihminen selviäisi, vaikka eläimet saisivat oikeuden elää.

    Jos eläimille annettaisiin yksinkertaisin perusoikeus, oikeus elämään, talous ja ehkä koko yhteiskunta ajautuisivat hetkelliseen kaaokseen. Järjestelmät kuitenkin muuttuvat, ja ihminen on sopeutuva laji, kirjailija Laura Gustafsson kirjoittaa kolumnissaan.

  • Katja Kettu: Lällällää, helvettiäpä ei ole

    Kirsi-mummon kuolema sai Katja Ketun ajattelemaan jumalaa.

    Minulta kuoli hiljattain mummo. Kirsti Inkeri Heikkinen. Sinänsä Kirsti Inkerin kuolemaan ei liittynyt mitään tavatonta, mutta kuolema pistää miettimään mahdollisuutta kuolemanjälkeisestä olotilasta. Elo ilman jumaluutta on kolkkoa ja ankaraa, kun tulee kysymys kuolemasta ja olemisen rajallisuudesta, Katja Kettu kirjoittaa kolumnissaan.

  • Johannes Ekholm: Ratkaisu ahdistukseen on kollektiivinen tai sitä ei ole

    Opittu kuva työn sankarista on vahingollinen ja vaarallinen.

    Emme tarvitse enempää työtä ja pitempiä ansioluetteloita, vaan enemmän ajan haaskausta, tehottomuutta, huolettomuutta ja huolimattomuutta! Enemmän kiusallisia hiljaisuuksia, katkoksia flowhun, jumitusta ja yhteistyöstä kieltäytymistä, kirjoittaa Johannes Ekholm kolumnissaan.

  • Kirjojen Suomi – elämyksiä lukemalla

    Valitsimme kirjan jokaiselta itsenäisyyden vuodelta

    Kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak ovat valinneet jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta yhden kirjan. Suurin osa kirjoista on luettavissa e-kirjoina vuoden 2017 loppuun saakka. Mitkä kirjat olisit itse valinnut?

  • Lukemista vailla? Anna Kirjakoneen auttaa!

    Pääset lukemaan sinulle sopivan teoksen suoraan täältä.

    Ylen Kirjakone auttaa löytämään luettavaa melkein sadan kotimaisen kirjan joukosta. Kirja on luettavana suoraan sivuilta.

  • Ahneus ja pahuus hiipivät kirjoihin – näihin teoksiin kiteytyy 1980-luku

    Seppo Puttosen suositukset luettavissa e-kirjoina

    John Lennonin murha löi karmaisevalla tavalla leiman alkaneelle vuosikymmenelle. Mies, joka oli 1960-luvulta alkaen laulanut ja puhunut rakkauden puolesta ja sotaa vastaan, surmattiin kadulle New Yorkissa. Usko maailman ja ihmisten hyvyyteen oli murentunut. Ahneus ja pahuus olivat hiipineet ihmisten sisään. Tutustu 1980-lukuun ja lue nämä kymmenen teosta e-kirjana suoraan Kirjojen Suomen verkkosivuilta.

  • Poimi e-hömppäkirja luettavaksesi täältä

    Jaa kesän parhaat kirjat hashtagilla #hömppäkirjalista

    Ei syytä paniikkiin, vaikka olisit nalkissa mökillä ilman luettavaa. Voit lukea Kirjojen Suomen e-kirjoja! Nämä kirjat viihdyttävät ja saavat suupielet kohoamaan, vaikka viikonloppu ei hellisikään helteillä. Kirjojen Suomella on käynnissä pro hömppä -liike.

  • Pentti Saarikoski, Paul Auster ja tahto nähdä tulevaan

    Paul Auster, Pentti Saarikoski ja maailman tila

    Amerikkalaiskirjailija Paul Auster vieraili Suomessa syyskuun alussa. Samana viikonloppuna muistettiin runoilija Pentti Saarikoskea, joka olisi täyttänyt 80 vuotta. Sekä Austerin että Saarikosken tekstit osuvat poliittisiin murroskohtiin, joissa voi nähdä paljon samankaltaisuutta.

  • Kuinka sitä ollaan hyvä mies, Juha Itkonen?

    Opiskelijan ja kirjailija kirjeenvaihto miesten kesken

    Kirjoitin intiimin kirjeen, jonka pääsisältö on seksi, ja lähetin sen kirjailija Juha Itkoselle. Sitten odotin. Pelkäsin kasvojen menetystä monta pitkää päivää. Sitten Juha vastasi. Onneksi hän osoittautui hyväksi mieheksi.

  • Mikä on Kirjojen Suomi?

    Mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme?

    Kirjojen Suomi on Ylen monikanavainen kirjallisuuskokonaisuus, joka tutkii mitä itsenäisyyden ajan kirjat kertovat maastamme ennen ja nyt, ja miten asiat ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kirjojen Suomi on osa Suomi 100-hanketta, ja kestää koko juhlavuoden 2017.

  • Kirjojen Suomen kumppanit

    Yle ja parikymmentä muuta tahoa ovat lukemisen asialla.

    Kirjojen Suomi on Ylen suursatsaus kotimaiseen kirjallisuuteen vuonna 2017, ja sen toteutumiseen on tarvittu laajaa yhteistyötä. Kiitos kaikille kumppaneille!