Hyppää pääsisältöön

Sukupuolivalistusta vuodelta 1893 – neuvoja nautinnolliseen siitinelosteluun

Naisten ja miesten siitinelo -kirjojen kannet ja pariskunta
Naisten ja miesten siitinelo -kirjojen kannet ja pariskunta Kuva: Zeno.org/ Yle / Annukka Palmén-Väisänen sukupuolivalistusoppaat

Miten puhua siitä, kun siitä ei saisi puhua? Lue vuoden 1893 valistuneimmat seksineuvot erisukuissiitineläjille!

Ihminen voi avioliitossa molemminpuolisen rakkauden johtamana antautua mitä helllimpään aviolliseen siitinelosteluun, ja se voi tapahtua ilman mitään vaaraa terveydelle tai avio-onnelle.

Huomautus! Ne henkilöt, joilla ei ole tässä asiassa mitään omaa kokemusta tai silmälläpito-velvollisuutta muitten suhteen, voivat huoletta sivuuttaa tämän luvun.

Hermokiihoitus on siitinelostelun avainsana. Halu siitinelosteluun ilmautuu aina joidenkuiden määrättyjen tuntohermojen tai mielikuvain kiihotuksesta.

Varoitus! Suosittelemme lukemisen keskeyttämistä välittömästi, jos ohje tuntuu hiukkaakaan aiheuttavan siveellistä pilaumista.

Siitoselimiin johtuvia hermoja on erittäin suuri joukko ja ne ovat tiheästi haarautuneita. Ne tuntohermot, jotka saavat aikaan ejakulatsionin haarautuvat pääasiallisesti siitoselimeen, etenkin hepin yläsivulle. Kun näitä hermoja siitoselimen hankaumisen kautta tavalla tai toisella kiihotetaan, ejakulaupi siemen omavaltaisesti.

Huomautus! Siveydestään kiinnipitelevien olisi suotavaa viimeistään nyt kääntää sivua!

Millä tavalla sitä harrastetaan? (Vastuuvapaushuomautus!)

Missä asennossa?
Kaikkeen yölliseen vaatii jo luonto makaavaa asentoa ja muuten ilmaisee nimikin "aviollinen syleily", joksi sitä usein sanotaan, mikä siinä on luonnollisinta. Kaikki muut asennot ja tavat ovat luonnottomia ja epäterveellisiä tullen miehelle liian rasittaviksi.

Kuinka usein?
Yleisneuvona toimikoon: Parempi liian vähän kuin liian paljon.
Mutta koska väärinkäyttökin tässä suhteessa voi kuitenkin jonkun aikaa käydä päinsä ilman kummemmitta seurauksitta - kuten useiden ilmaisuista olemme saaneet selville - niin tahdomme lausua omana mielipiteenämme, että terveidenkään vastanaineitten ei pitäisi avio-oikeutta käyttää useammin kuin pari kertaa viikossa. Useimmille on yhdessäkin kerrassa viikossa kylliksi ja rasittavaa työtä tekeville liiaksikin.

Millainen esileikki?
Parittelemisen pitää tapahtua luonnollisella ja yksinkertaisella tavalla, ilman mitään innostuttamis- tai sievistämistemppuja, joita kyllä porttoloissa käytetään.

Kuka tekee aloitteen?
Vaimon on oltava siitinelostelussa pidättävä puoli. Hän välttäköön kaikkea veikistelevää ja aisteja kiihottavaa ruumiin paljastelua. Jalo nainen, joka tuntee itsellään olevan suuremman arvon kuin ainoastaan sukupuoliolentona miehen lihallisten mielitekojen tyydyttämistä varten, antaa tässäkin suhteessa avioliiton henkiselle puolelle ylivallan eikä koeta vetää miestä puoleensa ruumiillisilla suloilla, vaan rakastettavaisuudella ja siveydellä sekä antautuu kainon himottomana miehensä hyväiltäväksi.

Kalun kangistuminen on outo, tälle elimelle aivan omituinen toimi. Kalun kohoaminen syntyy siten, että siitinhermot kiihoittuvat. Jonkunlainen veltostuminen valtimoissa saa aikaan voimakkaan verentormalluksen kalun suoniin. Tämän jälkeen siitinsekauminen (-yhdistys) voi tapahtua. Kalun hervakkaana ollessa ei säännöllisessä tilassa tapahdu mitään ejakulatsionia.

Varoitus! Tässä vaiheessa emme enää ota vastuuta lukijan mahdollisesta siveellisestä turmeltumisesta!

Jos lukija varoituksista huolimatta jatkoi tänne asti, niin hän saattaa olla myös kiinnostunut siitä, että siitoselin voidaan yhdistyksen ajaksi, jos toivotaan, peittää gummihupulla (kalanrakolla), joka estää sekä sikiämisen että siitinelotautien tarttumisen.

Huomautus! Eläimellinen siitoshalu saattaa päästä vapauteensa, niin että kumpainenkin sukupuoli haluaa tyydyttää mielitekojaan missä ja milloin hyvänsä.

Miesten siitinelo -kirjan mainos sisällysluetteloineen Uusi Suometar-lehdessä 24.5.1893
Miesten siitinelo -kirjan mainos sisällysluetteloineen Uusi Suometar-lehdessä 24.5.1893 Miesten siitinelo -kirjan mainos sisällysluetteloineen Uusi Suometar-lehdessä 24.5.1893 historia

Neuvot perustuvat vanhoihin seksuaalivalistusoppaisiin “Miesten siitinelo säännöllisessä ja kivuloisessa tilassa - Kirja miehille ja äideille” sekä “Naisten siitinelo säännöllisessä ja kivuloisessa tilassa - Kirja naisille ja naineille miehille” vuodelta 1893 ja 1894, kirjoittanut T:ri E.W. Wretlind. Suomennoksen ja "Suomen oloille rakentuvan osan" on toimittanut Vihtori Peltonen. Peltonen mainitsee tekstissä avoimesti, kun hän ei katso ko. kappaleen olevan oleellinen suomalaiselle lukijalle. Oppaat löytyvät Kansalliskirjastosta.

Sukupuolivalistusta ankarien siveysvaatimusten alla

Vuosisadan vaihde oli parisuhde ja - sukupuolivalistusoppaiden kulta-aikaa. Porvariston nousu, kaupungistuminen, työväenliike ja naisasialiike muuttivat seurustelutapoja. Prostituutio kaupungeissa kukoisti, ja varakkaat poikamiehet käyttivät maalta tulleita palveluspiikoja hyväkseen. Samaan aikaan yhä useampi nainen kouluttautui ja jäi naimattomaksi. Säädyllisyyttä ja avio-elämän onnea ihannoiville oppaille oli tilausta.
Sukupuolivalistusta harjoitettiin aikakauden ankarien kristillisten moraalikäsitysten mukaisesti. Erityisesti naisille oli tähdennettävä, että koska eläinten ja kasvikunnankaan siitinelon tarkastelu ei ole syntiä, on mahdollista tarkastella samalla säädyllisyydellä myös ihmisen siitineloa.

Sisällissodan jälkeen seurasi uusi avioliitto-oppaiden kulta-aika. Työväenliikkeen ja naisasialiikkeen muuttamat arvot vaativat voittajien mielestä korjausliikkeitä. Oppaissa korostettiin kristillis-patriarkaalista avioliittokäsitystä, jossa naisen ihanne oli perheenäitiys ja vaimous. Mies oli toimija, nainen miehen tukija ja palvelija. Oppaat oli tarkoitettu lähinnä kaupungistuneelle keskiluokalle. Maaseudulla molempien puolisoiden työpanos oli edelleen yhtä tärkeä.

Lähteet:
Näkymätön sukupuoli. Mieheyden pitkä historia. Toim. Pirjo Markkola, Ann-Carin Östman, Marko Lamberg. Vastapaino, Tampere 2014.
Räisänen, Arja-Liisa: Onnellisen avioliiton ehdot. Sukupuolijärjestelmän muodostumisprosessi suomalaisissa avioliitto- ja seksuaalivalistusoppaissa 1865-1920. Suomen Historiallinen Seura, Helsinki 1995.
Vainio-Korhonen, Kirsi & Lahtinen, Anu: Lemmen ilot ja sydämen salat. Suomalaisen rakkauden historiaa. WSOY, Helsinki 2015.

  • Hakoisten kartanon perintö – juurevasti moderni maatalousyrittäjyys

    Hakoisten kartanon perintö on vastuullinen.

    Hakoisten kartanon historia Janakkalassa juontuu jo 1200-luvulta. Linnavuorella sijaitsi ilmeisimmin Birger-jaarlin toisen ristiretken aikainen puulinna, jota novgorodilaiset piirittivät. Nykyinen kartanon päärakennus on 1700-luvun lopusta. Rosenbergien suku on omistanut Hakoisten kartanon vuodesta 1935. Nuori isäntä Max Rosenberg saattoi kartanon toiminnan eettiseen luomuun vuonna 2015. Hereford-lihakarjaa pidetään hyvin ja vastuullisesti. Kartano on aina ollut yritteliäs maatalouskartano, joka on myös vaikuttanut paikallisesti alueen kehitykseen. Suomen kartanot ovat toimineet paikallisina vaikuttajina, mutta myös kansainvälisten vaikutteiden tuojina maahamme. Tapaamme Hakoisissa sekä vanhemman isännän Björn Rosenbergin että nuoren isännän Max Rosenbergin ja edustavan otoksen Hereford-karjan rouvapuolisista edustajista.

  • Ranskan pieni Compiègne teki suurta historiaa

    Ranskan pieni Compiègne on suurhistorian näyttämö.

    Ranskalainen pikkukaupunki Compiègne sijaitsee noin 70 kilometriä Pariisista koilliseen, lähellä Belgian rajaa. Kaupunkia ympäröi valtava metsä, jota Ranskan kuninkaat jo vuosisatoja sitten alkoivat hyödyntää metsästysmaina ja hovin virkistyskäyttöön. Kaupunki on aina ollut puolustuksellisesti strateginen. Siellä taisteli ja vangittiin Jeanne d'Arc v.1430. Compiègnen mahtipontiset linnat, keskiaikainen Pierrefonds ja Napoleón III:n ja keisarinna Eugénien omaan empire-tyyliinsä ehostama Palais impérial, sekä 1500-luvun alun koristeellinen kaupungintalo tekevät kaupungista helmen. Compiègnen metsä on ollut maailmanhistorian näyttämönä kahdesti: salaisessa paikassa solmittiin v.1918 aselepo ympärysvaltojen ja hävinneen Saksan välillä ja täysin vastakkaisessa tilanteessa v.1940 natsi-Saksan ja nöyryytetyn Ranskan välillä. Metsäinen aselepoaukio, la Clairière de l'Armistice museoineen, on 1. aseleposopimuksen juhlavuoden myötä (2018) noussut huomattavaksi matkailukohteeksi.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua