Hyppää pääsisältöön

Kiinnostaako rantaloma Afrikassa? 800 suomalaista lähetetään rokotetutkimukseen Beniniin

Grand Popo, Benin.
Grand Popo, Benin Grand Popo, Benin. Kuva: Antti Lempiäinen Benin

Suomalainen tutkimusryhmä käynnistää mittavan ja harvinaislaatuisen kokeen uuden ripulirokotteen tehokkuuden selvittämiseksi. Valmis rokote voi pelastaa satojatuhansia henkiä. Tutkimuksessa rokotetta testataan 800 suomalaisella vapaaehtoisella, jotka lähetetään Beniniin. Nappaa siis rokote ja lähde tutkimusmatkalle! Reissuun tuo lisämaustetta se, ettet voi tietää, saitko ennen matkaasi ripulilta suojaavan rokotteen vai lumelääkettä.

800 suomalaista lennätetään Helsingin yliopiston rokotetutkimukseen Beniniin. Vapaaehtoisia etsitään parhaillaan ja ensimmäisten on tarkoitus lähteä matkaan jo heinäkuun alussa.

Tutkimuksessa testataan rokotetta ripulia aiheuttavaa ETEC-bakteeria vastaan. Kehitettävä rokote voi lopulta pelastaa satojatuhansia lapsia köyhillä alueilla, joilla ripuli on edelleen tappava tauti.

Matkapaketti on tehty tutkittaville houkuttelevaksi. Hinta on puolet tavallisesta Afrikan matkasta, 1600 euroa. Mikä parasta, tutkimukseen osallistuvien odotetaan vain nauttivan maisemista, kulttuurista ja ruuasta.

Heidät majoitetaan Grand Popon pikkukaupunkiin Beninin rannikolla, sadan kilometrin päähän pääkaupungista Porto Novosta. Kulttuuriohjelmaa tarjoaa tutkimuksen yhteistyökumppani, suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo.

Grafiikka Beninin sijainnista.
Tutkittavat lennätetään Beniniin 30 hengen ryhmissä. Grafiikka Beninin sijainnista. Benin

Kiinnostuitko? Tällaisia osallistujia etsitään

Ennakkovaatimuksia tutkittaville on vähän. Tutkijat etsivät perusterveitä 18-65-vuotiaita. Raskaana ei saa olla.

Vapaaehtoisten odotetaan sitoutuvan kahden viikon koejaksoon, jonka aikana he antavat ulostenäytteitä ja raportoivat terveydentilastaan ripulin sattuessa. Lisäksi osallistujien suolistomikrobeja seurataan ennen matkaa ja sen jälkeen.

Kohteessa tutkittavat saavat nauttia lomastaan omien kiinnostustensa mukaan.

- Me toivomme, että ihmiset vain lomailevat, kuten haluavat, kertoo tutkimuksesta vastaava infektiosairauksien professori Anu Kantele Helsingin yliopistosta.

Yleisin matkaripulin aiheuttaja

Tutkimukseen osallistuvista 400 saa rokotteen, joka sisältää tapettuja ETEC-bakteereja. Loput 400 saavat lumerokotetta. Rokote otetaan juotavan liuoksen muodossa, samaan tapaan kuin närästyslääke.

Rokotteen turvallisuutta on aiemmin testattu 140 ruotsalaisella aikuisella ja juuri päättyneessä tutkimuksessa rokotteen sai 450 lasta Bangladeshissa. Vakavia haittavaikutuksia ei ole todettu kummassakaan tutkimuksessa. Rokotteen on arvioitu suojaavan ETEC-ripulia vastaan 60-80 prosentilla rokotetuista. Se suojaa kahden vuoden suojan tautia vastaan.

ETEC eli enterotoksinen kolibakteeri on yleisin matkaripulin aiheuttaja. Suomessa bakteeri on harvinainen, mutta Beninissä tartuntariski on korkeampi. Hygienia ja vedenpuhdistuksen taso on alkeellinen trooppisilla alueilla. Vatsatauteja aiheuttavat bakteerit, virukset ja loiset leviävät viemäreissä. ETEC-bakteerin aiheuttamaan ripuliin sairastuu jopa 40 % köyhiin tropiikin maihin matkaavista.

Matkailijoille ripuli on lähinnä epämukavuustekijä, mutta köyhimpien alueiden lapsille se on vakava terveysuhka, sillä oikeanlaista hoitoa ei välttämättä ole saatavilla.

Beniniläisnainen
Beniniläisnainen Kuva: Antti Lempiäinen Benin,Benin

Satoja tuhansia ulosteputkia

Tutkimusta varten on rakennettu Grand Popoon tutkimuskeskus ulostenäytteiden ripeää käsittelyä varten. 800 osallistujalta kertyy ulostenäytteitä valtavasti. Näyteputkia erilaisiin analyyseihin menee satoja tuhansia. Tropiikin aurinko porottaa korkealla, mutta kylmäketju ei saa katketa.

Tutkittavien apuna on myös lääkäri, jolta voi kysyä neuvoa mahdollisen ripulin hoidossa.

- Jos tulee ripuli, pitää soittaa tutkimusryhmän palkkaamalle mopoilijalle. Hän hakee näytteen vaikka keskellä yötä hotellihuoneelta, professori Kantele kuvailee järjestelyä saada näytteet turvallisesti analyyseihin.

Helteessä ulostenäytteet pilaantuvat helposti ellei niitä käsitellä nopeasti. Näytteiden pitäisi vielä matkata pakastettuina Suomeen asti analysoitavaksi.

- Projekti on aivan mahtava, mutta valtavan työläs. Tässä on tarkoitus saada todella paljon asioita selville.

Kaksi beniniläisnaista tanssivat.
Kaksi beniniläisnaista tanssivat. Kuva: Antti Lempiäinen Benin

Naurettavan vaikeaa

Rokotteen matka laboratoriosta apteekin hyllylle kestää keskimäärin 12 vuotta. Ruotsalaiset tutkijat aloittivat ETEC-rokotteen kehittelyn jo 1990-luvulla, mutta ensimmäinen versio ei edennyt jatkotutkimuksiin, koska tehoa ei kyetty osoittamaan. Nyt testattavana on kolmas versio, jolta odotetaan paljon.

Infektiosairauksien professori Kantele ryhmineen on viimeiset kaksi vuotta miettinyt ETEC-tutkimuksen yksityiskohtia, jotta mitään ei jäisi huomaamatta. Rokotetutkimukset voivat epäonnistua, jos osallistujat eivät kokeen aikana altistu taudille riittävästi tai vapaaehtoisia ei saada rekrytoitua riittävää määrää.

- Suun kautta annettavien rokotteiden kehitystyö on oikeastaan ihan naurettavan vaikeaa, Kantele huokaisee.

Lääkeviranomaiset palauttavat rokotteen takaisin kehittelyasteelle, jos haittavaikutuksista on minkäänlaista epäselvyyttä.

- Esimerkiksi rotavirusrokotetta päädyttiin lopulta testaamaan 60 000 tutkittavalla, jotta voitiin varmistua, ettei se aiheuta harvinaista suolentuppeumaa, kertoo Hanna Nohynek, rokotetutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Beniniläinen poika.
Ripuli on erityisen vaarallinen alle 5-vuotiaille. Beniniläinen poika. Kuva: Antti Lempiäinen Benin

Ripuli tappaa 500 000 lasta vuodessa

Ripulitaudit vaativat 500 000 alle 5-vuotiaan hengen joka vuosi. Toistuvat ripulit johtavat lisäksi lasten aliravitsemustilaan, lyhytkasvuisuuteen ja oppimiskyvyn heikkenemiseen.

Tällä hetkellä rokotetutkijoiden uurastus kohdistuu juuri ripulia aiheuttavien ETEC-bakteerin, Shigella-bakteerin ja noroviruksen rokotteiden kehittämiseen. Yleisin näistä on ETEC. Muita merkittäviä ripulia aiheuttavia tauteja, kuten koleraa, rotavirusta ja lavantautia vastaan on jo olemassa tehokkaat rokotteet. Kun rokote on saatu markkinoille, voivat paikalliset tuottajat kehitysmaissa alkaa valmistaa sitä suurina määrinä ja alhaisilla kustannuksina.

- Tämä tutkimus on todella merkittävää sillä se tähtää lisensoitavaan rokotteeseen, kertoo Nohynek.

Jos kaikki menee hyvin, voidaan kymmenen vuoden sisällä alkaa laajasti rokottaa kehitysmaiden lapsia ETEC-bakteeria vastaan.

Lue lisää tutkimuksen kotisivulta.

ETEC-tutkimusta rahoittavat lääkeyhtiö Scandinavian Biopharma sekä Bill ja Melinda Gatesin säätiöltä rahoituksensa saava PATH -järjestö.

Poika kävelee rannalla Beninissä.
Poika kävelee rannalla Beninissä. Kuva: Antti Lempiäinen Benin
  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.