Hyppää pääsisältöön

Mauno Koivisto sai olla Inkoon Tähtelässä luova puuhastelija

Inkoon Tähtelä oli presidentti Mauno Koivistolle enemmän kuin kiireisten virkavuosien loma-asunto. Se oli paikka, jossa presidentistä kuoriutui esiin nestemoottoreita, traktoreita ja muuta tekniikkaa rakastava ”pikkupoika”, kuten rouva Tellervo Koivisto hymyillen luonnehtii.

- Kun minä kolmannen kerran menin nurin kiikkerällä vesiskootterilla, kysyin turvamieheltä, että oliko minulla aurinkolasit päässä? – Turvamies vastasi, että ensimmäisen nurinmenon jälkeen ei ollut, presidentti Koivisto nauraa.

Rouva Koiviston kauhuksi presidentin haaveissa on myös lento liitovarjolla, mutta asia on toistaiseksi vasta harkinnassa. – Siinä on menoa ja melskettä, presidentti pohtii.

Toimittaja Pekka Oksalan tekemä henkilökuva on kuvattu Inkoon Tähtelässä Mauno Koiviston 70-vuotispäivän kynnyksellä vuonna 1993.

Presidentti Koivisto esittelee harrastuksiaan: metsänhoitoa ja kiinnostusta teknisiin laitteisiin.

- Mänty on puulaji, jota aikoinaan piti suosia. Koivut piti hakata pois. Yksi tapa auttaa puunkasvua on karsia turhia oksia pois. Kuuteen metriin asti yltää apuvälineillä, esittelee presidentti teleskooppivarrella varustettua sahaansa.

- Etelä-Suomessa on paljon yli-ikäistä kuusikkoa. Monet luulevat, että siellä se metsä kasvaa, vaikka se lahoaa toisesta päästä, Koivisto opettaa.

Koivisto sanoo, että mielellään hän tekee töitä, joissa vaaditaan kädentaitoja. – Se on vastapainoa viralliselle ja varsinaiselle työlle.

Tellervo Koivistoa presidentin puuhat hymyilyttävät. Tosin hän sanoo olevansa myös ylpeä presidentin poikamaisesta innosta. – Meillä tarvitaan teitä ja tienpohjia sen takia, että voi kulkea traktorilla ja traktoria tarvitaan sen vuoksi, että voi kuljettaa kiviä tien rakentamiseen.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto