Hyppää pääsisältöön

Miksi tuhlata aikaa proosaan, kysyy runoilija V. S. Luoma-aho

Runoilija Ville Luoma-aho
Runoilija Ville Luoma-aho Jyväskylän kauppatorilla. Runoilija Ville Luoma-aho Kuva: Yle / Jani Tanskanen Tanssiva karhu,tanssiva karhu -ehdokkaat

Kirjailija Ville Luoma-aho ei ole varma, kirjoittaako hän runoutta. Joka tapauksessa hänen teoksensa Mantra on nyt Ylen runouskilpailun ehdokkaana.

Jyväskyläläinen Ville Luoma-aho (s. 1984) on kustantamo Poesian kirjailijoita. Varminta lienee puhua kirjailijasta eikä runoilijasta, sillä Luoma-aho ei ole kirjallisten raja-aitojen ystävä. Hän ei tiedä, onko hänellä lajia tai genreä.

Luoma-aho tiedostaa, että kirjastot luokittelevat hänen kirjansa runoudeksi, mutta siinä on Luoma-ahosta huono puolensa:

– Vannoutunut proosan lukija saattaa sanoa, että runoutta en lue, enkä ymmärrä – avaamatta runoteoksia, Luoma-aho suree.

Kirja kirjalta olen suunnitellut enemmän.― V. S. Luoma-aho

Luoma-ahon Mantra, joka on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -palkinnon saajaksi, on kustantajansa mukaan viileän aforistinen ja pehmeän dystooppinen. Kuvaus on osuva. Luoma-aho viskoo tiiviitä ajatuksellisia lauseita, ja dystooppisuuteen, yhteiskunnan varjojen esiintuomiseen, sekoittuu aimo tujaus huvittavuutta.

Teos on yhtenäisempi kuin Luoma-ahon aiempi tuotanto, ja tekijä myöntää sen:

– Kirja kirjalta olen suunnitellut enemmän. Pari ensimmäistä kirjaa kirjoitin vain menemään ja katselin, mitä tuli kirjoitetuksi. Sitten pakotin sen yhteen. Siksi ne ovat hajanaisempia. Jonkun mielestä ne voivat tosin vaikuttaa kokeellisemmilta tai hurjemmilta, Luoma-aho sanoo.

Proosa tuntuu tuotetulta, tuotteelta.― V. S. Luoma-aho

Luoma-aho ei pidä kirjallisista lajirajoista. Toisaalta hän kuitenkin tiedostaa kirjoittavansa jotain aivan muuta kuin proosaa, suorasanaista kirjallisuutta. Sitä kohtaan hän on tyly:

– Proosa tuntuu tuotetulta, tuotteelta. Proosaa lukiessani en oikein tiedä, miksi käytän aikaani siihen enkä vaikka katso televisiosta snookeria, Luoma-aho sanoo.

Mutta toki proosan sisällä on eroja. Luoma-aho muistuttaa siitä ja sanoo lukevansa paljon proosaa.

– Silti sanoisin, että jos vastaan tulee jokin proosateos, josta pidän, siinä on yleensä lyyrisyyttä. Silloin se onnistuu tekemään asioita, jotka ovat runoudelle ominaisia, Luoma-aho naljailee.

Luoma-aho kirjoittaa runoutta – jos se nyt siis on runoutta – koska se on niin erilaista kuin proosa.

– Runoudessa aika – sanan tai lauseen laajuus – on ihan toinen kuin proosassa. Tietty proosakin voi olla kokeellista tai esseististä, mutta kertovan proosan valtavirta on häkellyttävän kaavamaista. Se ottaa todellisuuden kivuttoman kuvaamisen jutukseen, Luoma-aho sanoo.

Kun Luoma-aho vasta aloitteli runoilijana, hän jäljitteli esikuviaan, kuten Pentti Saarikoskea. Myöhemmin hän tajusi, että runoja voi kirjoittaa toisinkin.

Aforismipalkinto yllätti, koska en ollut kirjoittanut palkittua teosta aforismikokoelmaksi.― V. S. Luoma-aho

Mantrassa on paljon aforistisuutta. Se on kuulunut Luoma-ahon aiempaankin tuotantoon, ja Kronologi-teos sai Vuoden aforismikirja -palkinnon vuonna 2013.

– Aforismipalkinto yllätti, koska en ollut kirjoittanut Kronologia aforismikokoelmaksi. Toki on suotavaa, että sen voi niinkin lukea, Luoma-aho sanoo.

Luoma-aho tiedostaa aforistiset piirteensä ja esikuvansa. Silti hän on hieman huolissaan. Hän pelkää, että häneltä aletaan odottaa vain aforistiikkaa. Eiköhän siksi tehdä lukijoina Luoma-aholle lupaus. Odotetaan häneltä Luoma-ahoa, ei runoutta, aforistiikkaa tai proosaa. Tuli mitä tuli, luvassa on varmasti jotain kiinnostavaa.

V. S. Luoma-aho

S. 1984

Teokset

Ruumiita (2009)
Remora (2011)
Kronologi (2013)
Mantra (2016)

Suomennokset

Sam Pink: Aion kloonata itseni ja tappaa kloonini ja syödä sen (2013)

Palkinnot ja ehdokkuudet

Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkuus 2017: Mantra
Einari Vuorela -runopalkinnon ehdokkuus 2014: Kronologi
Vuoden aforismikirja -palkinto 2013: Kronologi

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Mantran ehdokkuuden näin:

Teoksessaan V.S. Luoma-aho tunnustelee sanoilla, sanapareilla ja lauseen paloilla elämän olemusta. Hän sovittaa toisiinsa kuvia, väittämiä, aistimuksia, ymmärtääkseen tai löytääkseen levon. Aallot, kohina, kuolema yhdistyvät arkiseen tassutteluun, nukkumisharjoituksiin, pyrkimykseen elää hengitys kerrallaan, eikä koko maailman kaaos sylissä.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.


Kuuntele

Toimittaja Anna Tulusto haastattelee V. S. Luoma-ahoa

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.

  • Miten kapula joutui kieleen?

    Kapulakielestä yleiskieleksi yhteistyöllä.

    Muuntojoustava palveluyhteenliittymä – mitä siitä pitäisi ajatella? Koskeeko se minua? Virkamiehiltä saa vaatia selkeää kielenkäyttöä.  Hallintolain yhdeksäs pykälä velvoittaa viranomaiset käyttämään asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Selkeä kieli on tärkeä osa julkisen toiminnan avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.