Hyppää pääsisältöön

Risto Rytin hautajaiset

Tasavallan viidennen presidentin Risto Rytin (1889–1956) hautajaisista muodostui harras kansallinen surujuhla. Sen myötä suomalaiset saivat tilaisuuden osoittaa kunnioitustaan monen mielestä aiheetta sotasyyllisyystuomion kärsineelle Rytille.

Ryti kuoli 67-vuotiaana kotonaan vaikeaan sairauteen 25. lokakuuta 1956. Valtiolliset hautajaiset pidettiin reilua viikkoa myöhemmin marraskuun 11:ntenä.

Suomen Filmiteollisuuden uutiskatsaus esitti hautajaisista tiiviin koosteen. Valtaosa filmistä on kuvattu ulkona: katujen varsilla surusaattoa Helsingin tuomiokirkosta Hietaniemen hautausmaalle seurasi noin 50 000 ihmistä.

Seremonia noudatti tuttua kaavaa. Tuomiokirkosta ulos Rytin arkun kantoivat kahdeksan kenraalia, Hietaniemeen saavuttaessa sen ottivat vastaan ylioppilaat. Krematorion kappelin edustalla kantovastuun ottivat hänen lähimmät ystävänsä, he, joiden kanssa Ryti oli jakanut "hiljaiset, vaikeat vuotensa". Sisälle kappeliin arkun kantoivat hänen omaisensa.

Lue lisää:

Presidentti Ryti Helsinki 1941.07.05

Viileä Risto Ryti joutui sijaiskärsijäksi

Ryti oli jo ehtinyt vetäytyä politiikasta, kun hänet talvisodan alussa ensin taivuteltiin pääministeriksi ja Kallion sairastuttua presidentiksi.

Lue lisää:

Kari Toivonen lukee uutisen Kekkosen kuolemasta (1986).

Kekkosen kuolinuutinen ja hautajaiset

Presidentti Urho Kekkonen kuoli elokuun viimeisenä päivänä 1986. Hän nukkui pois kotonaan Tamminiemessä. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin viikkoa myöhemmin.

Lue lisää:

Mannerheimin hautajaissaattue (1951).

Marsalkka Mannerheimin hautajaiset

Suomeen kiiri vuoden 1951 alussa suruviesti Sveitsistä. Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut 28.1.1951.

Lue lisää:

Kyösti Kallion hautajaiset.

Kyösti Kallio kuolee, presidentiksi Risto Ryti

Sotavuosien ahdistaviin tunnelmiin toivat lisää dramatiikkaa presidentti Kyösti Kallion sairastelu, ero presidentin tehtävistä ja dramaattinen kuolema adjutantin käsivarsille Helsingin rautatieasemalla torstai-iltana 19.12.1940.

Lue lisää:

Autosaattue K.J. Ståhlbergin hautajaisissa

Ståhlbergin hautajaiset

Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg (1865-1952) oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.

Lue lisää:

Presidentti Paasikiven hautajaiset (1956).

Juho Kusti Paasikiven hautajaiset

Joulukuun 14:ntenä vuonna 1956 kuolleen tasavallan seitsemännen presidentin Juho Kusti Paasikiven hautajaiset pidettiin joulunaatonaattona pakkassäässä. Pidetty presidentti oli luovuttanut tehtävänsä eteenpäin Urho Kaleva Kekkoselle vain yhdeksän kuukautta ennen kuolemaansa.

Lue lisää:

Leo Mechelinin hautajaiset

Leo Mechelinin hautajaiset

Alkuvuodesta 1914 Suomessa vietettiin surujuhlaa, kun senaattori Leo Mechelin haudattiin Helsingissä monin kunnianosoituksin.

Lue lisää:

Jean Sibeliuksen arkku kannetaan ulos Helsingin tuomiokirkosta (1957).

Jean Sibeliuksen hautajaiset

Kansallissäveltäjä Jean Sibelius kuoli kotonaan Ainolassa 20. syyskuuta 1957. Hän oli kuollessaan 91-vuotias.

Lue lisää:

Saattue Väinö Tannerin hautajaisissa

Väinö Tannerin hautajaiset

Tohtori Väinö Tanner kuoli 85-vuotiaana huhtikuun 19. päivänä vuonna 1966. Lyhytfilmissä näemme otteita Helsingin Vanhassa kirkossa pidetystä siunaustilaisuudesta ja Tannerin viimeisestä matkasta kohti Hietaniemen hautausmaata koleana ja pilvisenä huhtikuun päivänä.

Lue lisää:

Marjukka Havumäki kertoo uutisen Kalevi Sorsan kuolemasta (2004).

Kalevi Sorsan kuolinuutinen ja hautajaiset

Kalevi Sorsa menehtyi tammikuun 16. päivänä 2004 sairastettuaan pitkään syöpää.

Lue lisää:

Kukkia arkun päällä valtioneuvos Harri Holkerin siunaustilaisuudessa 2011

Harri Holkerin hautajaiset

Valtioneuvos Harri Holkeri kuoli 7. elokuuta 2011 pitkäaikaisen sairauden murtamana. Valtiolliset hautajaiset järjestettiin 27. elokuuta Helsingin tuomiokirkossa.

Lue lisää:

Adolf Ehrnroothin arkku Helsingin tuomiokirkossa (2004).

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnroothin hautajaiset

Jalkaväenkenraali Adolf Ehrnrooth kuoli helmikuun 26. päivänä 2004. Kenraalin hautajaiset järjestettiin reilun kahden viikon päästä kuolemasta.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?

  • Noita Nokinenä toi särmää juhlapyhien pumpulinpehmeään idylliin

    Noita Nokinenä ihastutti radiossa

    Näyttelijä Marja Korhosen esittämä Noita Nokinenä oli käsikirjoittaja Toini Vuoriston luoma rakastettu hahmo Ylen lastenkuunnelmissa. Noita Nokinenän seikkailuja kuultiin radiossa ensimmäisen kerran jo vuonna 1963 osana Pikkuväen satujoulu -ohjelmaa. Omana ohjelmanaan Noita Nokinenä viihdytti kuuntelijoita vuosien 1970–1985 pääsiäisinä, juhannuksina sekä jouluisin.

  • ”Joutui hyppäämään avantoon, että kamerat käy ja kukaan ei neuvonut" – Outi Popp teki tv-debyyttinsä Tuubissa

    Toimittaja–kirjailija muistelee aikaansa Tuubi-sarjassa.

    Outi Popp liittyi Tuubi-musiikkisarjan toimittajakaartiin vuonna 1983. Hectorin ja Freemanin lisäksi juontotehtävissä nähtiin myös Tapio Liinoja. Popp muisteli vaiheitaan musiikkisarjassa Elävälle arkistolle vuoden 2017 syksyllä. Vuonna 1979 käynnistyneessä musiikkisarjassa nähtiin sen alkuvuosien tapaan edelleen varsin rockpainotteista musiikkivideotarjontaa.

  • Isien sota -sarja nosti esiin sotilaiden lasten selviytymistarinat

    Palkittu dokumenttisarja vuodelta 2011

    Millaista oli elää perheessä, jonka isän sota oli suistanut raiteiltaan? Tai miten hyväksyä se, ettei sodan takia tiennyt isästään mitään? Miksi sota pääsi arpeuttamaan jopa useaa sukupolvea? Maija Kaipaisen vuonna 2011 ohjaama, palkittu dokumenttisarja kertoi kuusi hätkähdyttävää tarinaa sotilaiden lasten näkökulmasta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto