Hyppää pääsisältöön

"Ylikalliiseen asumiseen ei pidä sopeutua ylipitkillä lainoilla" – Ruotsin mallin pitkät lainat huolettavat ekonomisteja

Vantaan Ilolassa keväällä 2017 valmistuneita Skanskan BoKlok-taloja (Ikean kanssa yhteistyössä suunniteltuja), joihin S-pankki myöntää jopa 45-vuotisen asuntolainan.
Vantaan Ilolaan on noussut kokonainen kylä edullisia BoKlok-taloja, joihin S-pankki myöntää jopa 45 vuoden asuntolainoja. Hallissa rakennetut elementit tuodaan sokkelin päälle rekalla. Vantaan Ilolassa keväällä 2017 valmistuneita Skanskan BoKlok-taloja (Ikean kanssa yhteistyössä suunniteltuja), joihin S-pankki myöntää jopa 45-vuotisen asuntolainan. Kuva: Rami Moilanen/Yle kerrostalot,Vantaa,kevät

Oma koti kullan kallis. Mutta mitä jos siihen ei ole varaa? Yksi tapa selvitä kustannuksista olisi pitkä, jopa 45-vuotinen asuntolaina. Silloin lainan kokonaishinta tosin kipuaa korkealle. Puoli seitsemän -lähetyksen juttu pitkistä asuntolainoista herätti asiantuntijat kritisoimaan "ikuisia" lainoja.

Suomalaisten lainanhoito on viime vuosikymmeninä keventynyt kahdella tavalla. Ensinnäkin laina-aika on pidentynyt: Finanssialan keskusliiton mukaan vielä 1990-luvun lopussa asuntolaina maksettiin pois noin 11 vuodessa. Nykyään keskiarvo on noin 19 vuotta. Toisekseen pankkikilpailu on painanut pienen nousun jälkeen taas lainamarginaalit alas.

Grafiikka asuntolainojen korkomarginaalista ja kestosta 2010-2017
Grafiikka asuntolainojen korkomarginaalista ja kestosta 2010-2017 Kuva: Sampo Soveri/Yle Asuntolaina,korko,korko

S-Pankki toi viime vuoden lopulla markkinoille vaihtoehdon, joka pidentää lainanmaksuaikaa entisetään: asuntolaina jopa 45 vuodeksi. Aluksi pitkä laina on tarjolla vain kahden rakennusliikkeen kohteisiin pääkaupunkiseudulla: Skanskan rakentamiin, Ikean suunnittelemiin BoKlok-taloihin ja YIT:n Smartti-taloihin. Molemmat yhtiöt lupaavat keskimääräistä edullisempia ja tehokkaammin suunniteltuja neliöitä.

Pitkän lainan hakijan iällä ei ole väliä, laina voidaan myöntää myös vanhemmalle hakijalle.

Väärä lääke kalliiseen asumiseen

Pitkien ja edullisten lainojen myötä suomalaisten ottaman asuntovelan määrä onkin noussut kymmenessä vuodessa 55 miljardista 94:ään. Jos tämä luku suhteutetaan nettotuloihin, niin suomalaisten velkaantumisaste on 126 prosenttia.

Asuntovelka on tuloihin nähden melko runsas silloin, kun sitä ja muita velkoja on yli kolme kertaa käytettävissä olevan vuositulon verran. Suomessa joka kymmenes kotitalous on tässä jamassa. Tarkemmin sanottuna 253 043 kodissa voi käydä kalpaten, jos korot nousevat tai asuntojen hinnat kääntyvät laskuun.

Puoli seitsemän toimittaja Matti Toivonen lautaseinän edessä, jossa grafiikka suomalaisten velkaantumisasteesta keväällä 2017
Kun velattomat taloudet jätetään pois, on asuntovelallisten todellinen velkaantumisaste 181 prosenttia. Puoli seitsemän toimittaja Matti Toivonen lautaseinän edessä, jossa grafiikka suomalaisten velkaantumisasteesta keväällä 2017 Kuva: Rami Moilanen, Sampo Soveri/Yle Matti Toivonen,velkaantumisaste

Näille runsaasti velkaantuneille asuntolainapankki Hypon ekonomisti Juhana Brotherus toivottaa onnea matkaan. Häntä huolettaa liian pitkät laina-ajat. Brotheruksen mukaan varsinkin laina-ajan alussa riskit ovat suuret. Ainakin viisi vuotta olisi hyvä maksaa lainaa takaisin ennen laina-ajan pidennystä tai lyhennysvapaata.

Brotherus saa tukea pomoltaan, Hypon toimitusjohtaja Ari Paunalta. Kun juttu pitkistä asuntolainoista tuli ulos Puoli seitsemän -ohjelmassa, Pauna torppasi twiitissään pitkät lainat täysin: "Ylikalliiseen asumiseen ei pidä sopeutua ylipitkillä asuntolainoilla. Täysin väärä lääke, jonka yliannostus on vaarallista." Ja jatkoi: "Taustalla on oikeasti pankkien hätä saada oma siivunsa kaupungistuvilta pankkimarkkinoilta. Se johtaa ylilyönteihin, "

Takuu-säätiön toimitusjohtaja Juha A. Pantzar puolestaan näkee kalliin asumisen vaikutukset. "Asumisen kalleus taitaa olla suurin yksittäinen myös kulutusluottovelkaongelmiin ajava tekijä," Pantzar arveli twiitissään.

Lainakaton sijaan palkkakuitti pöytään

Yksi keino hillitä velkaantumista on viime kesästä asti voimassa ollut lainakatto eli Finanssivalvonnan toive siitä, että pankki antaa lainaa korkeintaan 90 prosenttia ostettavan asunnon arvosta. Kymmenesosa kauppahinnasta pitäisi olla tavalla tai toisella säästössä. Ensiasunnon ostajalla riittää viiden prosentin omarahoitusosuus. Lainakatolla ei ole ollut juuri tehoa ja lainanottajat ovat onnistuneet keksimään monenlaista veivausta, jotta omarahoitusosuus saadaan aikaan.

Sisäkuva keittiöstä olohuoneeseen Skanskan BoKlok-talossa (Ikean kanssa suunniteltu) Vantaan Ilolassa.
Keittiön lattian lista peittää kahden kontin kokoisen elementin sauman. BoKlok-talo nouseekin valmiin kivijalan ja perustekniikan päälle yhdessä päivässä Sisäkuva keittiöstä olohuoneeseen Skanskan BoKlok-talossa (Ikean kanssa suunniteltu) Vantaan Ilolassa. Kuva: Rami Moilanen/Yle kerrostalot,keittiöt,Vantaa,ilola

Sen takia Finanssivalvonta kurottaa nyt kohti pankkien sisäistä tasapainoa. Ensi vuoden alusta alkaen asuntolainaa myöntävän pankin taseessa olisi oltava 15 prosenttia omia varoja suojana asuntoluotoista aiheutuvia luottotappiota vastaa. Nyt voimassa on 10 prosentin alaraja.

Mutta ei valvoja ole unohtanut asiakastakaan: Fivan toivelistalla on lainan määrän suhteuttaminen asuntovelallisen käytettävissä oleviin tuloihin, jolloin asiakkaille ei voitaisi enää myöntää ylisuuria lainoja.

Lainatiskillä vilkasta, hinnat ylös ja alas

Asuntomarkkinoilla alkaa juuri nyt olla vipinää. Kotitaloudet nostivat maaliskuussa 2017 uusia asuntolainoja 1,6 miljardia euroa, mikä on lähes 0,2 miljardia euroa enemmän kuin maaliskuussa vuotta aiemmin. Uusien nostettujen asuntolainojen keskikorko oli 1,13 prosenttia ja laskennallinen marginaali 1,08 prosenttia.

Asuntojen hinnat kulkevat eri suuntiin. Vuoden 2016 ensimmäiseen neljännekseen (tammi-maaliskuu) verrattuna hinnat nousivat pääkaupunkiseudulla 2,5 prosenttia, kun taas muualla Suomessa ne laskivat 1,4 prosenttia. Tammi-maaliskuussa vanhan osakehuoneiston keskimääräinen neliöhinta oli koko maassa 2 306 euroa, pääkaupunkiseudulla 3 686 euroa ja muualla maassa 1 688 euroa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua