Hyppää pääsisältöön

Kaikki Reinikaiset vm/2009

Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Täysimittaiset Reinikaiset Areenassa

Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Reinikaista näyttelevä Tenho Saurén (1926–2001) sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot, ja sarja keräsi ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Vuonna 1982 alkaneessa sarjassa konstaapeli Reinikainen oli muuttanut Tampereelle, jossa sattui paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Artturi Sakari Reinikainen saa ensimmäisenä työpäivänä kylmän vastaanoton Tampereen poliisiasemalla. Leppoisa vanhempi konstaapeli joutuu ensi työkseen poliisin kuulusteluun.

Alkuhankaluuksien ja erinäisten väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli Reinikainen on kuin kala vedessä Tampereen poliisilaitoksella. Reinikaisen tuttavapiiriin tulee poliisilaitoksen porukoiden lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka, jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkailla.

Tarkkaavainen katsoja saattaa huomata jo sarjan alkuvaiheessa, että konstaapelin ja sosiaalitarkkaajan välillä on lämpenevää ystävyyttä.

Rauhaisan aamun keskeyttää hälytys. Reinikainen lähtee selvittämään kahden kaveruksen tappelua. Konstaapelit Reinikainen ja Ek joutuvat lopulta ratkomaan erään toimitusjohtajan kadonneiden tekohampaiden arvoitusta.

Reinikainen perää eläinkokeita vastustavalta katuteatterilta mielenosoitus- tai katuteatterilupaa. Kun esityksessä on vielä lapsiakin, niin konstaapelia kiinnostaa myös lapsityövoiman käyttöön liittyvät ongelmat.

Mielenosoitukseen lähetetään avuksi poliisikoira.

Konstaapelit Reinikainen ja Jänkälä törmäävät murtovarkaaseen yövuorollaan. Tapaukseen sekaantuvat vielä Aili Hinkka ja häntä seuraileva yksityisetsivä.

Tässä jaksossa Tampereen poliisilla on vaikea tehtävä keskellä kesää, kun kaupunkiin on muuttanut Korvatunturin isäntä poroineen. Tilanne saa alkunsa, kun puutaloalueelta ilmoitetaan harhailevasta hirvestä, ja Reinikainen ja naistenmiespoliisi Kataja joutuvat jättämään mukavan päivän rannalla kesken.

Konstaapeli Reinikainen ja hänen ystävättärensä Aili Hinkka ovat matkalla Reinikaisen kotiin vaihderikkaan ravintolaillallisen jälkeen, kun aisapari törmää pusikkoon sammuneeseen varusmieheen.

Sotilaspojan tyttöystävä on pettänyt varusmiestä tämän ollessa palveluksessa, ja nyt nuorimies on kääntynyt koko puolustusvoimia vastaan.

Reinikainen virkaveljineen filosofeeraa saunassa jalkapallosta ja muista oleellisia asioista. Saunomisen jälkeen paikalta poistutaan hissillä. Kesken matkan sähkökatkos kitenkin pimentää hissiin.

Reinikaisella on kuitenkin seuraa, samaan hissiin oli sattunut Ritva Valkama.

"Kaikkea pitää miehen kokea, paitsi mummoansa ja kansantanhuja", toteaa Reinikainen Hautamäelle kreikkalaisessa ravintolassa mussakalautasen äärellä.

Hautamäki, Reinikainen ja Aili lähtevät Hautamäen mökille vapaapäivän viettoon. Perinteiseen tapaan kaasu loppuu, katto vuotaa ja kolme ihmistä saa ahtautua yhteen sänkyyn.

Haaparannassa sattunut onnettomuus herättää poliisiasemalla monenlaista hämminkiä. Herääkin kysymys kuka on soveliain kertomaan tapauksesta uhrin rouvalle? Reinikainen ottaa tehtävän itselleen.

Yövuoro päättyy tapahtumarikkaasti. Ulkomaalainen törmää Reinikaisen autoon liikennevaloissa. Kyydissä ollut vaimo innostuu kuvaamaan, kun Reinikainen puhalluttaa miehen. Tämä tietysti johtaa sellikeikkaan. Yö poliisin hoivissa ei kuitenkaan jää yhteen.

Vanha rouva on ottanut taltan omaan käteensä ja päättänyt korjata hautakivessä olevan nimensä. Tohtorikin saapuu paikalle yrittääkseen auttaa vanhaa rouvaa. Touhu on kuitenkin turhaa. Vanha rouva syöttää tohtorille omat lääkkeensä.

Rouva ei olekaan kuka tahansa kylän mummo, vaan konstaapeli Reinikaisen äiti.

Reinikainen kohtaa mökkivarkaan itseteossa. Tavaraa ulos kantavalla tyypillä on moninaiset selitykset siihen, miksi hän ei olekaan varas vaan jotain ihan muuta. Tyyppi ei ole liikenteessä yksin, vaan alueella liikkuu murtovarasjoukko.

Vanhainkodissa asusteleva Lempi lähtee omille teilleen. Vanhan rouvan katoaminen käynnistää suuretsinnät. Kun Lempistä ei ala kuulua mitään, niin Reinikainen uupuu ja menettää lopulta puhekykynsä.

Vappu, suomalainen kevätkarnevaali on poliisin tiloissa tuiki toisenlainen kuin kadulla, toreilla ja kapakoissa. Tai oli ennen Reinikaisen taloon tuloa.

Reinikainen kehottaa poliisilaitoksen väkeä tuulettamaan putkat, vaihtamaan pahnat ja vetämään muovisormikkaat käteen, koska Vappu tarkoittaa poliisilaitokselle kiireistä kevätsesonkia.

Kommentit
  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.