Hyppää pääsisältöön

Kaikki Reinikaiset vm/2009

Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Täysimittaiset Reinikaiset Areenassa

Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Reinikaista näyttelevä Tenho Saurén (1926–2001) sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot, ja sarja keräsi ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Vuonna 1982 alkaneessa sarjassa konstaapeli Reinikainen oli muuttanut Tampereelle, jossa sattui paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Artturi Sakari Reinikainen saa ensimmäisenä työpäivänä kylmän vastaanoton Tampereen poliisiasemalla. Leppoisa vanhempi konstaapeli joutuu ensi työkseen poliisin kuulusteluun.

Alkuhankaluuksien ja erinäisten väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli Reinikainen on kuin kala vedessä Tampereen poliisilaitoksella. Reinikaisen tuttavapiiriin tulee poliisilaitoksen porukoiden lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka, jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkailla.

Tarkkaavainen katsoja saattaa huomata jo sarjan alkuvaiheessa, että konstaapelin ja sosiaalitarkkaajan välillä on lämpenevää ystävyyttä.

Rauhaisan aamun keskeyttää hälytys. Reinikainen lähtee selvittämään kahden kaveruksen tappelua. Konstaapelit Reinikainen ja Ek joutuvat lopulta ratkomaan erään toimitusjohtajan kadonneiden tekohampaiden arvoitusta.

Reinikainen perää eläinkokeita vastustavalta katuteatterilta mielenosoitus- tai katuteatterilupaa. Kun esityksessä on vielä lapsiakin, niin konstaapelia kiinnostaa myös lapsityövoiman käyttöön liittyvät ongelmat.

Mielenosoitukseen lähetetään avuksi poliisikoira.

Konstaapelit Reinikainen ja Jänkälä törmäävät murtovarkaaseen yövuorollaan. Tapaukseen sekaantuvat vielä Aili Hinkka ja häntä seuraileva yksityisetsivä.

Tässä jaksossa Tampereen poliisilla on vaikea tehtävä keskellä kesää, kun kaupunkiin on muuttanut Korvatunturin isäntä poroineen. Tilanne saa alkunsa, kun puutaloalueelta ilmoitetaan harhailevasta hirvestä, ja Reinikainen ja naistenmiespoliisi Kataja joutuvat jättämään mukavan päivän rannalla kesken.

Konstaapeli Reinikainen ja hänen ystävättärensä Aili Hinkka ovat matkalla Reinikaisen kotiin vaihderikkaan ravintolaillallisen jälkeen, kun aisapari törmää pusikkoon sammuneeseen varusmieheen.

Sotilaspojan tyttöystävä on pettänyt varusmiestä tämän ollessa palveluksessa, ja nyt nuorimies on kääntynyt koko puolustusvoimia vastaan.

Reinikainen virkaveljineen filosofeeraa saunassa jalkapallosta ja muista oleellisia asioista. Saunomisen jälkeen paikalta poistutaan hissillä. Kesken matkan sähkökatkos kitenkin pimentää hissiin.

Reinikaisella on kuitenkin seuraa, samaan hissiin oli sattunut Ritva Valkama.

"Kaikkea pitää miehen kokea, paitsi mummoansa ja kansantanhuja", toteaa Reinikainen Hautamäelle kreikkalaisessa ravintolassa mussakalautasen äärellä.

Hautamäki, Reinikainen ja Aili lähtevät Hautamäen mökille vapaapäivän viettoon. Perinteiseen tapaan kaasu loppuu, katto vuotaa ja kolme ihmistä saa ahtautua yhteen sänkyyn.

Haaparannassa sattunut onnettomuus herättää poliisiasemalla monenlaista hämminkiä. Herääkin kysymys kuka on soveliain kertomaan tapauksesta uhrin rouvalle? Reinikainen ottaa tehtävän itselleen.

Yövuoro päättyy tapahtumarikkaasti. Ulkomaalainen törmää Reinikaisen autoon liikennevaloissa. Kyydissä ollut vaimo innostuu kuvaamaan, kun Reinikainen puhalluttaa miehen. Tämä tietysti johtaa sellikeikkaan. Yö poliisin hoivissa ei kuitenkaan jää yhteen.

Vanha rouva on ottanut taltan omaan käteensä ja päättänyt korjata hautakivessä olevan nimensä. Tohtorikin saapuu paikalle yrittääkseen auttaa vanhaa rouvaa. Touhu on kuitenkin turhaa. Vanha rouva syöttää tohtorille omat lääkkeensä.

Rouva ei olekaan kuka tahansa kylän mummo, vaan konstaapeli Reinikaisen äiti.

Reinikainen kohtaa mökkivarkaan itseteossa. Tavaraa ulos kantavalla tyypillä on moninaiset selitykset siihen, miksi hän ei olekaan varas vaan jotain ihan muuta. Tyyppi ei ole liikenteessä yksin, vaan alueella liikkuu murtovarasjoukko.

Vanhainkodissa asusteleva Lempi lähtee omille teilleen. Vanhan rouvan katoaminen käynnistää suuretsinnät. Kun Lempistä ei ala kuulua mitään, niin Reinikainen uupuu ja menettää lopulta puhekykynsä.

Vappu, suomalainen kevätkarnevaali on poliisin tiloissa tuiki toisenlainen kuin kadulla, toreilla ja kapakoissa. Tai oli ennen Reinikaisen taloon tuloa.

Reinikainen kehottaa poliisilaitoksen väkeä tuulettamaan putkat, vaihtamaan pahnat ja vetämään muovisormikkaat käteen, koska Vappu tarkoittaa poliisilaitokselle kiireistä kevätsesonkia.

Kommentit
  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tikkakoskella päihdeongelmaiset siivottiin pois silmistä "Puuhamaahan"

    Paikalliset alkoholistit siivottiin pois silmistä.

    Jyväskylän Tikkakoskella koettiin vuonna 1997 pelkoa ja inhoa. Paikkakunnan päihdeongelmaisille oli muodostunut tavaksi viettää aikaansa turhan lähellä asuinaluetta. Sietämättömän tilanteen johdosta Jyväskylän sosiaalityöntekijät päätyivät esittämään laitapuolen kulkijoille sopivampaa ajanviettokeidasta. Kotimaan katsaus kiirehti paikalle raportoimaan juuri parahultaisesti tämän uuden ”Puuhamaan” avajaisiin.

  • Kannaksen kierros vie akateemikkohuviloilta sodan aavemaisille raunioille

    Arvo Tuominen tekee automatkan Kannaksen reunoille.

    Karjalankannas on Suomenlahden ja Laatokan toisistaan erottava maakaistale, jolla on verinen historia. Toimittaja Arvo Tuominen ja luottokuvaaja Igor Jurov hyppäsivät limpun näköiseen UAZ Buhanka -maastopakettiautoon ja tekivät 1500 kilometrin matkan, josta syntyi vuonna 2015 valmistunut dokumenttielokuva Kannaksen kulttuurisista kerrostumista.

  • Vuokko Eskolin-Nurmesniemi teki nimestään palkitun brändin

    Taiteilija on luonut tekstiilejä ja vaatteita vuosikaudet.

    Vuokko Eskolin-Nurmesniemi (s.1930) on suomalainen tekstiilitaiteilija, keraamikko ja taiteen akateemikko. Hänet tunnetaan Marimekon alkuvaiheiden merkittävänä suunnittelijana sekä omasta Vuokko-vaatebrändistään. Maan mainiot -sarjan jaksossa (2005) tutustutaan Eskolin-Nurmesniemen mittavaan uraan, joka taiteilijan mukaan jatkuu niin kauan, kuin henki pihisee ja hänellä on vielä alalle annettavaa.

  • Ysäripunastuttaja E-rotic live-vieraana ja musiikkivideoilla

    Saksalainen eurodance-yhtye Lista-ohjelmassa 1995 ja 1996

    Saksalainen eurodance-yhtye E-rotic nousi Suomessa korkeille listasijoituksille eroottisilla kappaleillaan. Suosionsa huipulla yhtye vieraili Lista TOP 40 -ohjelmassa vuosina 1995 ja 1996. Elävän arkiston koosteeseen on koottu E-roticin musiikkivideoita ja live-esiintymisiä.

  • Äiti peloton -dokumentti kertoo Makedoniasta paenneen äidin tarinan

    Ibadet Faziolova perheineen saapui pakolaisena Suomeen 1992.

    Tosi tarina: Äiti peloton (2003) kertoo Makedoniasta pakolaisena tulleen Ibadet Faziolovan elämästä Suomessa. Jaana Jetzingerin ohjaaman puolen tunnin pituisen jakson aikana Faziolova kertoo tarinansa – miten hän pääsi eroon naisiin kohdistuvista ahtaista lokeroista ja miten hän aloitti uuden, vapaan elämän. Makedonian albaani Ibadet Faziolova saapui pakolaisena Suomeen vuonna 1992.

  • Onko anorektikko kontrolliyhteiskunnan mallioppilas, Asta Leppä?

    Asta Leppä Seitsemäs taivas -ohjelmassa 2012.

    Toimittaja-kirjailija Asta Leppä puhuu anoreksiasta, riittämättömyydestä ja puolison äkillisestä kuolemasta. Miten selvitä tragediasta kahden lapsen kanssa, ja miksi onnellisuus johtaa yhteiskunnalliseen katastrofiin? Haastattelu on Seitsemäs taivas -ohjelmasta vuodelta 2012.

  • Maagisia kaupunkileikkejä ja salakavalaa valistusta – Ihmeellinen Ilokylä nyt Areenassa!

    1960-lapselle television leikki tuntui maagiselta.

    Isän tekemät puujalat ja liiterin edustan lankkukeinu eivät enää innostaneet, kun televisiossa Ilokylän tenavat seikkailivat kattokeinuissa ja polkivat polkuautoa. Ilokylä-ohjelmat saivat maaseudun lapsen kaipaamaan kaupunkiin. Toivotut: Lääkäri Pilleri ja tenavia Ilokylästä Siihen aikaan kun äiti television osti...

  • Aravalaina, pulsaattori ja nuoren perheen rahahuolet – Heikki ja Kaija pysyvästi Areenassa

    Heikki ja Kaija ovat moderni 1960-luvun pariskunta.

    Tuore äiti Kaija (Eila Roine) kaipaa jo konttoristin töihin, sillä nuoren perheen penni on pitkä. Heikki (Vili Auvinen) työskentelee konepajalla sorvarina, mutta yritys kärsii vähäisistä kaupoista. Heikki ja Kaija kertoo pienen perheen elämästä 1960-luvulla, mutta aivan yhtä hyvin se voisi kertoa tästä päivästä.

  • Jokerit ensimmäiseen Suomen mestaruuteen ja huhuja Euroopan ammattilaisliigasta

    Helsinkiläisseura julistettiin mestariksi 1973.

    Helsingin Jokerit voitti ensimmäisen jääkiekon Suomen mestaruutensa keväällä 1973. Ajankohtainen kakkonen tallensi narripaitojen voitonjuhlia. Muina aiheina raportissa käsiteltiin suomalaisten jääkiekkojoukkueiden taloutta sekä suunnitelmia Euroopan ammattilaisjääkiekkoliigasta. Haastateltavina pelaajat Pertti Ansakorpi, Ilpo Kuisma, Lauri Mononen ja Timo Sutinen sekä toimitusjohtaja Mikko Westerberg.

  • Robotti-termi syntyi tšekkiläisten maaorjien raadannasta

    Näytelmäkirjailija lanseerasi käsitteen 1920-luvulla.

    Kun puhumme roboteista, puhumme tšekkiläisistä maaorjista. Kirjailija Karel Čapek kuvasi ihmisiä palvelevia koneita roboteiksi ensimmäisen kerran näytelmässään R.U.R. Rossum's Universal Robots vuonna 1920. Näytelmä sai valtaisan suosion Keski-Euroopassa ja se käännettiin yli 30 kielelle. Robotti-termi levisi nopeasti kielenkäyttöön näytelmän Lontoossa ja New Yorkissa saaman menestyksen myötä.

  • Jamiroquain ympäristökriittisessä happofunkissa pärisevät V-moottorit ja kokaiini

    Musiikkivideokooste 1990–2000-luvuilta.

    Brittiläisiltä acid jazz -lähteiltä maailmanlistoille purkautunut Jamiroquai on epätavallinen 1990-luvun musiikillinen menestystarina. Nörttimäisellä pieteetillä soittavaa funkpumppua saattoi ihastella anarkiaa puhisevan teinin lisäksi jäyhempikin nuottipoliisi. Elävä arkisto koosti yhtyeen musiikkivideoita kahdelta vuosikymmeneltä.

  • Raija Orasen harvoin kuullut kasarikuunnelmat nyt Areenassa!

    Suosikkikirjailijan kuunnelmat ovat taattua laatua.

    Pitkän ja mittavan uran tehnyt käsikirjoittaja ja kirjailija Raija Oranen täyttää 2.8.2018 70 vuotta. Juhlistamme tapausta julkaisemalla Areenassa neljä Orasen radiodraamaa: kaksi lapsille ja kaksi aikuisille.