Hyppää pääsisältöön

Kaikki Reinikaiset

Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Reinikaista näyttelevä Tenho Saurén (1926–2001) sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot, ja sarja keräsi ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Vuonna 1982 alkaneessa sarjassa konstaapeli Reinikainen oli muuttanut Tampereelle, jossa sattui paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Artturi Sakari Reinikainen saa ensimmäisenä työpäivänä kylmän vastaanoton Tampereen poliisiasemalla. Leppoisa vanhempi konstaapeli joutuu ensi työkseen poliisin kuulusteluun.

Alkuhankaluuksien ja erinäisten väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli Reinikainen on kuin kala vedessä Tampereen poliisilaitoksella. Reinikaisen tuttavapiiriin tulee poliisilaitoksen porukoiden lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka, jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkailla.

Tarkkaavainen katsoja saattaa huomata jo sarjan alkuvaiheessa, että konstaapelin ja sosiaalitarkkaajan välillä on lämpenevää ystävyyttä.

Rauhaisan aamun keskeyttää hälytys. Reinikainen lähtee selvittämään kahden kaveruksen tappelua. Konstaapelit Reinikainen ja Ek joutuvat lopulta ratkomaan erään toimitusjohtajan kadonneiden tekohampaiden arvoitusta.

Reinikainen perää eläinkokeita vastustavalta katuteatterilta mielenosoitus- tai katuteatterilupaa. Kun esityksessä on vielä lapsiakin, niin konstaapelia kiinnostaa myös lapsityövoiman käyttöön liittyvät ongelmat.

Mielenosoitukseen lähetetään avuksi poliisikoira.

Konstaapelit Reinikainen ja Jänkälä törmäävät murtovarkaaseen yövuorollaan. Tapaukseen sekaantuvat vielä Aili Hinkka ja häntä seuraileva yksityisetsivä.

Tässä jaksossa Tampereen poliisilla on vaikea tehtävä keskellä kesää, kun kaupunkiin on muuttanut Korvatunturin isäntä poroineen. Tilanne saa alkunsa, kun puutaloalueelta ilmoitetaan harhailevasta hirvestä, ja Reinikainen ja naistenmiespoliisi Kataja joutuvat jättämään mukavan päivän rannalla kesken.

Konstaapeli Reinikainen ja hänen ystävättärensä Aili Hinkka ovat matkalla Reinikaisen kotiin vaihderikkaan ravintolaillallisen jälkeen, kun aisapari törmää pusikkoon sammuneeseen varusmieheen.

Sotilaspojan tyttöystävä on pettänyt varusmiestä tämän ollessa palveluksessa, ja nyt nuorimies on kääntynyt koko puolustusvoimia vastaan.

Reinikainen virkaveljineen filosofeeraa saunassa jalkapallosta ja muista oleellisia asioista. Saunomisen jälkeen paikalta poistutaan hissillä. Kesken matkan sähkökatkos kitenkin pimentää hissiin.

Reinikaisella on kuitenkin seuraa, samaan hissiin oli sattunut Ritva Valkama.

"Kaikkea pitää miehen kokea, paitsi mummoansa ja kansantanhuja", toteaa Reinikainen Hautamäelle kreikkalaisessa ravintolassa mussakalautasen äärellä.

Hautamäki, Reinikainen ja Aili lähtevät Hautamäen mökille vapaapäivän viettoon. Perinteiseen tapaan kaasu loppuu, katto vuotaa ja kolme ihmistä saa ahtautua yhteen sänkyyn.

Haaparannassa sattunut onnettomuus herättää poliisiasemalla monenlaista hämminkiä. Herääkin kysymys kuka on soveliain kertomaan tapauksesta uhrin rouvalle? Reinikainen ottaa tehtävän itselleen.

Yövuoro päättyy tapahtumarikkaasti. Ulkomaalainen törmää Reinikaisen autoon liikennevaloissa. Kyydissä ollut vaimo innostuu kuvaamaan, kun Reinikainen puhalluttaa miehen. Tämä tietysti johtaa sellikeikkaan. Yö poliisin hoivissa ei kuitenkaan jää yhteen.

Vanha rouva on ottanut taltan omaan käteensä ja päättänyt korjata hautakivessä olevan nimensä. Tohtorikin saapuu paikalle yrittääkseen auttaa vanhaa rouvaa. Touhu on kuitenkin turhaa. Vanha rouva syöttää tohtorille omat lääkkeensä.

Rouva ei olekaan kuka tahansa kylän mummo, vaan konstaapeli Reinikaisen äiti.

Reinikainen kohtaa mökkivarkaan itseteossa. Tavaraa ulos kantavalla tyypillä on moninaiset selitykset siihen, miksi hän ei olekaan varas vaan jotain ihan muuta. Tyyppi ei ole liikenteessä yksin, vaan alueella liikkuu murtovarasjoukko.

Vanhainkodissa asusteleva Lempi lähtee omille teilleen. Vanhan rouvan katoaminen käynnistää suuretsinnät. Kun Lempistä ei ala kuulua mitään, niin Reinikainen uupuu ja menettää lopulta puhekykynsä.

Vappu, suomalainen kevätkarnevaali on poliisin tiloissa tuiki toisenlainen kuin kadulla, toreilla ja kapakoissa. Tai oli ennen Reinikaisen taloon tuloa.

Reinikainen kehottaa poliisilaitoksen väkeä tuulettamaan putkat, vaihtamaan pahnat ja vetämään muovisormikkaat käteen, koska Vappu tarkoittaa poliisilaitokselle kiireistä kevätsesonkia.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • “Muistakaa, että minunkin täytyy elää” – ohjaaja Tapio Piiraisen muistot teoksistaan ovat täynnä itseironiaa

    Ohjaaja Tapio Piirainen muistelee teoksiensa tekoa.

    Areenassa on katsottavissa laaja paketti Tapio Piiraisen ohjaamia elokuvia ja sarjoja, kuten Poliisin poika ja Viimeiset siemenperunat. Tragikomedioistaan ja Raid-sarjasta tunnettu ohjaaja itse muistelee katsottavissa olevien elokuvien ja sarjojen tekemistä itseironisella ja hauskalla tavalla.
    Toivotut: Poliisin poika – ja muita Tapio Piiraisen ohjauksia Yle Areenassa

  • Punikkeja ja jääkäreitä – tasavallan syntyvuosien kokijat äänessä

    Itsenäisyyden murrosvuosien todistajat muistelevat netissä.

    Elävä arkisto on jo aiemmin julkaissut runsaasti silminnäkijäaineistoa 100-vuotisen Suomen kuohuvasta alkutaipaleesta. Uusin lisäys on Ylen ja kahden työväenarkiston yhteistyönä syntynyt järkälemäinen haastattelukooste sisällissodan punaisten muistoista.

  • Sisällissota 1918 – punaiset muistot

    Harvinaiset arkistohaastattelut antavat äänen hävinneille.

    Suomen vuoden 1918 sota ei jakanut vain kansakuntaa vaan myös sen muistin. Hävinneiden tulkinta tapahtuneesta jäi vuosikymmeniksi virallisen julkisuuden ulkopuolelle. He kertovat tässä, miksi olivat mukana ja minkä hinnan saivat siitä maksaa.

  • Eero Leväluomalla oli harvinainen kyky muuttaa kuva ääneksi

    Ohjaaja tunnetaan Suomi-filmeistä ja dekkarikuunnelmista.

    Eero Leväluoma (1896-1969) teki poikkeuksellisen uran elokuvien, näytelmien ja radiokuunnelmien parissa. Yhdeksänvuotiaana teatterilavalle noussut poika esiintyi, lavasti ja ohjasi kotimaisissa elokuvissa, johti parikymmentä vuotta eri teattereita ja siirtyi viisikymppisenä töihin Yleisradion teatteriosastolle. Hän ohjasi satoja kuunnelmia ja koukutti yleisön äänitehosteilla ja tunnussävelillä jännityssarjojen maailmaan.

  • Rintamäkeläiset olohuoneessa – joulu tulee, jurotus pysyy

    Vanhoissa suosikkidraamoissa ei joulu olekaan yhtä juhlaa.

    Kun suositussa suomalaisessa draamasarjassa on joulun aika, voisi kuvitella maalaisidylliä ja perheonnea. Mutta mitä tapahtuukaan Rintamäkeläisten joulupäivänä 1972 esitetyssä jaksossa, jonka yleisö äänesti katsottavaksi Areenaan. Ainakin siinä kouritaan, jupistaan, jurotetaan ja petetään.

  • Täällä Pohjantähden alla -elokuva uhmasi uutta aaltoa ja syntyi pystypäin vanhana

    Laineen suurelokuva valmistui vuonna 1968

    Edvin Laine pääsi sovittamaan Väinö Linnan kansallisromaanin elokuvaksi vasta kymmenkunta vuotta kirjasarjan ilmestymisen jälkeen hetkellä, jolloin elokuvateollisuus oli julistettu kuolleeksi. Fennada-Filmin ja Ylen tuottama Laineen ensimmäinen väriohjaus oli vuonna 1968 tyyliltään epämuodikas kolmituntinen suurelokuva, joka kritiikistä huolimatta antoi Pentinkulman kyläyhteisölle ne kasvot, joihin me palaamme.

  • Metsolat – Tie joka vei meidät kotiin

    1990-luvun suosikkisarja kertoo kainuulaisen suvun tarinaa

    Suomi eli huoletonta nousukautta 1980-luvun lopussa, mutta uusi vuosikymmen nosti sinivalkotaivaalle synkkiä pilviä. 90-luku toi laman, joka oli taloudellisesti ja myös henkisesti monelle raskasta aikaa. Näistä nousukauden ja laman ajoista kertoo Suomen yksi suosituimmista tv-sarjoista, Metsolat.
    Katso Metsolat-jaksoja Yle Areenassa

  • Metsolat on palannut! Nämä asiat sinun on tiedettävä ysärin suosikkisarjasta

    Metsolat on katsottavissa Areenassa vuoden ajan.

    Rakastettu, kaivattu ja toivottu Metsolat on nyt katsottavissa Areenassa. Muistatko tuon ysärisarjan, jossa seurattiin paitsi Metsoloiden laajennetun perheen elämää, myös koko suomalaisen maaseudun murrosta 1980-1990-lukujen vaihteessa? Lehmät vaihtuivat hiihtokeskukseen, lapsia muutti ympäri maailmaa, mutta aina se Kari Kaukovaara kiusasi Metsolan Erkkiä.

  • Pekan perillinen -radioseikkailussa Lipponen pelastaa tyttärensä ja rakkaansa

    Lipponen ja Korkki selvittävät Pekan tyttären sieppausta.

    Prinssieversti, ylipiäjohtaja Pekka Lipponen hoitaa kaikessa rauhassa öljyahväärejään San Diegossa, kun hotellihuoneeseen lähetetään uhkaileva papukaija ja puhelimessa lausutaan Hirtettyjen balladia. Yöjuna vie Lipposen ja palvelijansa Pavel Pohjosen Meksikoon, jossa he sotkeutuvat ensitöikseen markiisittaren tyttären sieppaukseen. Mutta kuka onkaan tämä suomalaissukuinen öljykenttien omistajatar?