Hyppää pääsisältöön

Kaikki Reinikaiset vm/2009

Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Täysimittaiset Reinikaiset Areenassa

Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Reinikaista näyttelevä Tenho Saurén (1926–2001) sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot, ja sarja keräsi ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Vuonna 1982 alkaneessa sarjassa konstaapeli Reinikainen oli muuttanut Tampereelle, jossa sattui paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Artturi Sakari Reinikainen saa ensimmäisenä työpäivänä kylmän vastaanoton Tampereen poliisiasemalla. Leppoisa vanhempi konstaapeli joutuu ensi työkseen poliisin kuulusteluun.

Alkuhankaluuksien ja erinäisten väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli Reinikainen on kuin kala vedessä Tampereen poliisilaitoksella. Reinikaisen tuttavapiiriin tulee poliisilaitoksen porukoiden lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka, jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkailla.

Tarkkaavainen katsoja saattaa huomata jo sarjan alkuvaiheessa, että konstaapelin ja sosiaalitarkkaajan välillä on lämpenevää ystävyyttä.

Rauhaisan aamun keskeyttää hälytys. Reinikainen lähtee selvittämään kahden kaveruksen tappelua. Konstaapelit Reinikainen ja Ek joutuvat lopulta ratkomaan erään toimitusjohtajan kadonneiden tekohampaiden arvoitusta.

Reinikainen perää eläinkokeita vastustavalta katuteatterilta mielenosoitus- tai katuteatterilupaa. Kun esityksessä on vielä lapsiakin, niin konstaapelia kiinnostaa myös lapsityövoiman käyttöön liittyvät ongelmat.

Mielenosoitukseen lähetetään avuksi poliisikoira.

Konstaapelit Reinikainen ja Jänkälä törmäävät murtovarkaaseen yövuorollaan. Tapaukseen sekaantuvat vielä Aili Hinkka ja häntä seuraileva yksityisetsivä.

Tässä jaksossa Tampereen poliisilla on vaikea tehtävä keskellä kesää, kun kaupunkiin on muuttanut Korvatunturin isäntä poroineen. Tilanne saa alkunsa, kun puutaloalueelta ilmoitetaan harhailevasta hirvestä, ja Reinikainen ja naistenmiespoliisi Kataja joutuvat jättämään mukavan päivän rannalla kesken.

Konstaapeli Reinikainen ja hänen ystävättärensä Aili Hinkka ovat matkalla Reinikaisen kotiin vaihderikkaan ravintolaillallisen jälkeen, kun aisapari törmää pusikkoon sammuneeseen varusmieheen.

Sotilaspojan tyttöystävä on pettänyt varusmiestä tämän ollessa palveluksessa, ja nyt nuorimies on kääntynyt koko puolustusvoimia vastaan.

Reinikainen virkaveljineen filosofeeraa saunassa jalkapallosta ja muista oleellisia asioista. Saunomisen jälkeen paikalta poistutaan hissillä. Kesken matkan sähkökatkos kitenkin pimentää hissiin.

Reinikaisella on kuitenkin seuraa, samaan hissiin oli sattunut Ritva Valkama.

"Kaikkea pitää miehen kokea, paitsi mummoansa ja kansantanhuja", toteaa Reinikainen Hautamäelle kreikkalaisessa ravintolassa mussakalautasen äärellä.

Hautamäki, Reinikainen ja Aili lähtevät Hautamäen mökille vapaapäivän viettoon. Perinteiseen tapaan kaasu loppuu, katto vuotaa ja kolme ihmistä saa ahtautua yhteen sänkyyn.

Haaparannassa sattunut onnettomuus herättää poliisiasemalla monenlaista hämminkiä. Herääkin kysymys kuka on soveliain kertomaan tapauksesta uhrin rouvalle? Reinikainen ottaa tehtävän itselleen.

Yövuoro päättyy tapahtumarikkaasti. Ulkomaalainen törmää Reinikaisen autoon liikennevaloissa. Kyydissä ollut vaimo innostuu kuvaamaan, kun Reinikainen puhalluttaa miehen. Tämä tietysti johtaa sellikeikkaan. Yö poliisin hoivissa ei kuitenkaan jää yhteen.

Vanha rouva on ottanut taltan omaan käteensä ja päättänyt korjata hautakivessä olevan nimensä. Tohtorikin saapuu paikalle yrittääkseen auttaa vanhaa rouvaa. Touhu on kuitenkin turhaa. Vanha rouva syöttää tohtorille omat lääkkeensä.

Rouva ei olekaan kuka tahansa kylän mummo, vaan konstaapeli Reinikaisen äiti.

Reinikainen kohtaa mökkivarkaan itseteossa. Tavaraa ulos kantavalla tyypillä on moninaiset selitykset siihen, miksi hän ei olekaan varas vaan jotain ihan muuta. Tyyppi ei ole liikenteessä yksin, vaan alueella liikkuu murtovarasjoukko.

Vanhainkodissa asusteleva Lempi lähtee omille teilleen. Vanhan rouvan katoaminen käynnistää suuretsinnät. Kun Lempistä ei ala kuulua mitään, niin Reinikainen uupuu ja menettää lopulta puhekykynsä.

Vappu, suomalainen kevätkarnevaali on poliisin tiloissa tuiki toisenlainen kuin kadulla, toreilla ja kapakoissa. Tai oli ennen Reinikaisen taloon tuloa.

Reinikainen kehottaa poliisilaitoksen väkeä tuulettamaan putkat, vaihtamaan pahnat ja vetämään muovisormikkaat käteen, koska Vappu tarkoittaa poliisilaitokselle kiireistä kevätsesonkia.

Kommentit
  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Kummelin krapulamiesten ahavoituneet päät

    Puoliajalla kapakkaan ja tappiin asti.

    Joskus teatteri-ilta taittuu puoliajalla kapakkakierrokseksi, ravit jäävät väliin ja alakerran pubin sijasta mennään suoraan yökerhoon. Seuraavana päivänä päätä turvottaa niin, ettei tupakkakaan maistu.

  • Miten Ulrika Wilhelmina Johnsonista tuli Minna Canth?

    Minna Canth oli kirjailija, naisasianainen ja liikenainen.

    Minna Canth (1844–1897) oli suomalainen kirjailija, lehtinainen, liikenainen ja yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka omilla toimillaan ja kirjoituksillaan pyrki parantamaan köyhien, heikompiosaisten sekä tyttöjen ja naisten asemaa. Monet hänen kaunokirjallisista teoksistaan ovat suomalaisen kirjallisuuden klassikoita. Canthin syntymäpäivä 19. maaliskuuta on tasa-arvon päivä ja se on ollut liputuspäivä vuodesta 2003 alkaen. Artikkeli koostuu Yleisradiossa esitetyistä ohjelmista sekä Minna Canthin kirjeistä ja lehtikirjoituksista, joita on julkaistu myös monissa teoksissa.

  • Norman Granz – Kaikkien aikojen jazz-impressaari

    Tuhansien jazzkonserttien ja viiden jazzlevymerkin isä

    Jazzlegendat Suomessa – arkistot aukeavat -sarja tarjoaa huikean kattauksen Suomessa 60-luvulla esiintyneiden amerikkalaisten jazztähtien konsertteja. Täällä promoottorina toimi Paavo Einiö, suomalaisen kevyen musiikin moniottelija, mutta kuka oli amerikkalaiset jazzlegendat Eurooppaan tuonut Norman Granz?

  • "Kaikki murheet poistaa kunnon rock'n'roll-show" – Maija Vilkkumaa nousi sukupolvensa lauluntekijöiden suunnannäyttäjäksi

    Kooste Maija Vilkkumaan urasta vuosien varrelta.

    Laulaja-lauluntekijä Maija Vilkkumaa on kuulunut suomalaisen populaarikulttuurin vakionimiin jo 1990-luvulta lähtien. Hänen musiikkitaipaleensa on sisältänyt ikivihreitä hittejä, täysiä keikkasaleja ja lukuisia listaykkösiä. Myöhemmällä urallaan Maija Vilkkumaa on myös sanoittanut kappaleita muille artisteille ja toiminut kirjoittajana. Elävä arkisto keräsi yhteen Vilkkumaan haastatteluita, live-esiintymisiä ja musiikkivideoita vuosien varrelta.

  • Sata majavaa iskee tulta – vai miten se meni? Testaa, tunnetko suomalaiset euroviisuklassikot!

    Testaa, oletko Euroviisujen lyriikkamestari!

    Suomen euroviisutaival on ollut vähintäänkin monenkirjava. Esitykset ovat sisältäneet niin hevareita, huilumiehiä kuin hirviöitäkin. Sijoitukset ovat olleet pohjamudista jopa kirkkaimpaan kärkeen. Tässä leikkimielisessä testissä pääset kokeilemaan, miten hyvin tunnet suomalaiset euroviisuklassikot! Testin jälkeen voit virittäytyä viisutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Kummelin Ympäristöruudun ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantainen ja asioiden tilat

    Kummelin Ympäristöruudun kaikki haastattelut vuosilta 91–99

    Ohjeistamispäällikkö Jaakko Parantaisella (Heikki Silvennoinen) on monia titteleitä ja paljon sanottavaa, mutta usein puhetta piisaa enemmän asian vierestä. Voisi sanoa, että hän ei ole haastateltava helpoimmasta päästä. Ympäristöruudun Eero Kakon (Olli Keskinen) ja Parantaisen pohdintoja yhteiskunnasta esitettiin Kummeli-ohjelmassa vuosina 1991–1999.

  • Love Parade kasvoi piskuisesta mielenosoituksesta maailman suurimmaksi teknomusiikkitapahtumaksi

    Rakkauden ja suvaitsevaisuuden Love Parade Ylen uutisissa

    Maailman suurin teknomusiikkitapahtuma Love Parade järjestettiin ensimmäisen kerran Berliinissä vuonna 1989. Virallisesti poliittinen mielenosoitus muuntui vuosien myötä huvitilaisuudeksi, johon osallistui parhaimmillaan yli miljoona ihmistä. Vuosien saatossa Ylen uutiset on raportoinut tanssikansan keskeltä useaan otteeseen.

  • Unelmien maa rakennettiin Norjaan öljyrahalla, ihmishengillä ja ympäristötuhoilla

    Norjan vaiheikas öljyhistoria synnytti menestyssarjan.

    Pohjanmerellä 1969 tehty ennätyssuuri öljylöytö käynnisti muutoksen, joka teki pienestä kalastajavaltiosta johtavan öljymaan. Uusi teollisuus ajoi Norjan yhteiskunnalliseen murrokseen, jota menestyssarja Unelmien maa (Lykkeland) kuvaa. Katastrofaalinen öljyvuoto ja yli sata ihmishenkeä vaatinut porauslautan kaatuminen muistuttivat norjalaisia, että öljyseikkailu ei ole pelkkää rahantuloa.

  • Hiihtokoulussa vedettiin sukset jalkaan ysäritunnelmissa

    Pikku Kakkosen hiihtokoulu opetti hiihdon saloihin.

    Ysärimuotia ja -fiilistä tarjoileva Hiihtokoulu opetti lama-ajan lapsille hiihtämisen perusteita. Hiihtokoulu esitettiin Pikku Kakkosessa ensimmäistä kertaa vuonna 1996 ja sen oppeja voi katsoa nyt pysyvästi Areenasta.

  • ”Nyt sattu muuten Juhaa leukaan” – Kummelin Koistisen kootut kikkailut

    Legendaarinen ja hyväleukainen hätähousu vauhdissa.

    Juha Koistinen jos kuka on syntynyt muurahaisia housuissaan. Mies käyttää käytännössä kaiken vapaa-aikansakin holtittomaan kikkailuun ja heilumiseen. Maskuliinisella leukaluustolla varustettu veikkonen pitää kuitenkin koheltamisellaan työpaikkansa ilmapiirin keveänä. Timo Kahilaisen esittämän Koistisen kikkoja nähtiin Kummelissa vuosina 1993 sekä 1994.