Hyppää pääsisältöön

Kaikki Reinikaiset vm/2009

Suositusta Tankki täyteen -sarjasta jäi elämään etenkin roolihahmo konstaapeli Reinikainen, joka sai myös oman sarjansa. Yle TV2 solmi vuonna 2009 sopimuksen, joka mahdollistaa kokonaisten Reinikainen-jaksojen katsomisen Elävässä arkistossa. Artikkeliin on kerätty järjestyksessä Reinikaisen kaikki 15 jaksoa. Jaksot on katsottavissa hieman alkuperäisistä lyhennettyinä versioina, siinä muodossa, miten ne vuonna 2009 uusittiin ja esitettiin televisiossa.

Täysimittaiset Reinikaiset Areenassa

Reinikaisen viisitoista, alkuperäistä ja täysimittaista jaksoa julkaistaan Yle Areenaan osana Toivotut-draamajulkaisua. Sarja jää pysyvästi katsottavaksi palveluun.

Reinikaista näyttelevä Tenho Saurén (1926–2001) sai sarjan nimiroolista Venla- sekä Telvis-palkinnot, ja sarja keräsi ruutujen ääreen parhaimmillaan yli kaksi miljoonaa suomalaista.

Reinikaisen tekijät

Ohjaaja: Jouni Tuokkola
Käsikirjoitus: Neil Hardwick ja Jussi Tuominen
Kuvaaja: Kauno Peltola
Musiikki: Risto Hiltunen

Rooleissa:
Tenho Saurén (Reinikainen)
Pentti Kultala (Hautamäki)
Antti Seppä (Kataja)
Tuija Vuolle (Aili Hinkka)
Seppo Maijala (Jänkälä)
Kalevi Honkanen (Mäyränen)
Mauri Kuosmanen (Ek)
Esko Roine (Rautakallio)
Hellin Auvinen-Salmi (Lempi)

Vuonna 1982 alkaneessa sarjassa konstaapeli Reinikainen oli muuttanut Tampereelle, jossa sattui paljon entistä kotikylä Hämeenperää enemmän. Artturi Sakari Reinikainen saa ensimmäisenä työpäivänä kylmän vastaanoton Tampereen poliisiasemalla. Leppoisa vanhempi konstaapeli joutuu ensi työkseen poliisin kuulusteluun.

Alkuhankaluuksien ja erinäisten väärinkäsitysten jälkeen konstaapeli Reinikainen on kuin kala vedessä Tampereen poliisilaitoksella. Reinikaisen tuttavapiiriin tulee poliisilaitoksen porukoiden lisäksi myös sosiaalitarkkailija Aili Hinkka, jolla näyttää olevan murheita ainakin yhtä paljon kuin asiakkailla.

Tarkkaavainen katsoja saattaa huomata jo sarjan alkuvaiheessa, että konstaapelin ja sosiaalitarkkaajan välillä on lämpenevää ystävyyttä.

Rauhaisan aamun keskeyttää hälytys. Reinikainen lähtee selvittämään kahden kaveruksen tappelua. Konstaapelit Reinikainen ja Ek joutuvat lopulta ratkomaan erään toimitusjohtajan kadonneiden tekohampaiden arvoitusta.

Reinikainen perää eläinkokeita vastustavalta katuteatterilta mielenosoitus- tai katuteatterilupaa. Kun esityksessä on vielä lapsiakin, niin konstaapelia kiinnostaa myös lapsityövoiman käyttöön liittyvät ongelmat.

Mielenosoitukseen lähetetään avuksi poliisikoira.

Konstaapelit Reinikainen ja Jänkälä törmäävät murtovarkaaseen yövuorollaan. Tapaukseen sekaantuvat vielä Aili Hinkka ja häntä seuraileva yksityisetsivä.

Tässä jaksossa Tampereen poliisilla on vaikea tehtävä keskellä kesää, kun kaupunkiin on muuttanut Korvatunturin isäntä poroineen. Tilanne saa alkunsa, kun puutaloalueelta ilmoitetaan harhailevasta hirvestä, ja Reinikainen ja naistenmiespoliisi Kataja joutuvat jättämään mukavan päivän rannalla kesken.

Konstaapeli Reinikainen ja hänen ystävättärensä Aili Hinkka ovat matkalla Reinikaisen kotiin vaihderikkaan ravintolaillallisen jälkeen, kun aisapari törmää pusikkoon sammuneeseen varusmieheen.

Sotilaspojan tyttöystävä on pettänyt varusmiestä tämän ollessa palveluksessa, ja nyt nuorimies on kääntynyt koko puolustusvoimia vastaan.

Reinikainen virkaveljineen filosofeeraa saunassa jalkapallosta ja muista oleellisia asioista. Saunomisen jälkeen paikalta poistutaan hissillä. Kesken matkan sähkökatkos kitenkin pimentää hissiin.

Reinikaisella on kuitenkin seuraa, samaan hissiin oli sattunut Ritva Valkama.

"Kaikkea pitää miehen kokea, paitsi mummoansa ja kansantanhuja", toteaa Reinikainen Hautamäelle kreikkalaisessa ravintolassa mussakalautasen äärellä.

Hautamäki, Reinikainen ja Aili lähtevät Hautamäen mökille vapaapäivän viettoon. Perinteiseen tapaan kaasu loppuu, katto vuotaa ja kolme ihmistä saa ahtautua yhteen sänkyyn.

Haaparannassa sattunut onnettomuus herättää poliisiasemalla monenlaista hämminkiä. Herääkin kysymys kuka on soveliain kertomaan tapauksesta uhrin rouvalle? Reinikainen ottaa tehtävän itselleen.

Yövuoro päättyy tapahtumarikkaasti. Ulkomaalainen törmää Reinikaisen autoon liikennevaloissa. Kyydissä ollut vaimo innostuu kuvaamaan, kun Reinikainen puhalluttaa miehen. Tämä tietysti johtaa sellikeikkaan. Yö poliisin hoivissa ei kuitenkaan jää yhteen.

Vanha rouva on ottanut taltan omaan käteensä ja päättänyt korjata hautakivessä olevan nimensä. Tohtorikin saapuu paikalle yrittääkseen auttaa vanhaa rouvaa. Touhu on kuitenkin turhaa. Vanha rouva syöttää tohtorille omat lääkkeensä.

Rouva ei olekaan kuka tahansa kylän mummo, vaan konstaapeli Reinikaisen äiti.

Reinikainen kohtaa mökkivarkaan itseteossa. Tavaraa ulos kantavalla tyypillä on moninaiset selitykset siihen, miksi hän ei olekaan varas vaan jotain ihan muuta. Tyyppi ei ole liikenteessä yksin, vaan alueella liikkuu murtovarasjoukko.

Vanhainkodissa asusteleva Lempi lähtee omille teilleen. Vanhan rouvan katoaminen käynnistää suuretsinnät. Kun Lempistä ei ala kuulua mitään, niin Reinikainen uupuu ja menettää lopulta puhekykynsä.

Vappu, suomalainen kevätkarnevaali on poliisin tiloissa tuiki toisenlainen kuin kadulla, toreilla ja kapakoissa. Tai oli ennen Reinikaisen taloon tuloa.

Reinikainen kehottaa poliisilaitoksen väkeä tuulettamaan putkat, vaihtamaan pahnat ja vetämään muovisormikkaat käteen, koska Vappu tarkoittaa poliisilaitokselle kiireistä kevätsesonkia.

Kommentit
  • Chilestä tuli sydämenasia Tapani Brotherukselle ja Harald Edelstamille – näin diplomaatit itse kertovat vaiheistaan

    Brotherus ja Edelstam auttoivat tuhansia pakolaisia Chilestä

    Vallankaappauksesta alkanut terrori mullisti chileläisten elämän vuonna 1973. Poikkeuksellinen tilanne vaati poikkeuksellisia toimia myös auttamishaluisilta diplomaateilta. Heistä ruotsalaisella Harald Edelstamilla ja suomalaisella Tapani Brotheruksella oli ratkaiseva rooli tuhansien maasta henkensä edestä pois paenneiden chileläisten kohtaloissa. Tässä artikkelissa he kertovat itse, miten tilanteen kokivat.

  • Suomalaistoimittajat tallensivat Chilen sosialistisen unelman ennen vallankaappausta

    Tältä näytti Allenden Chile suomalaissilmin 1971–1973

    1970-luvun alussa maailma käänsi katseensa Chileen, missä vahvasti oikeistoon ja vasemmistoon jakautunut kansa valitsi itselleen vapaissa vaaleissa sosialistisen presidentin. Myös Suomesta matkusti toimittajia paikan päälle katsomaan, millaista elämä presidentti Allenden Chilessä oli. He näkivät, millaisia saavutuksia ja ongelmia uusi hallinto oli tuonut mukanaan. Tuloksena oli ainutlaatuista kuva- ja äänimateriaalia, josta myöhäisin on tallennettu vain muutamaa kuukautta ennen sotilasvallankaappausta.

  • Chilen vallankaappaus ja sen seuraukset järkyttivät suomalaisia syyskuussa 1973

    Presidentti Allende syöstiin vallasta 11.9.1973

    Liki kolme vuotta kestänyt presidentti Allenden hallinto tuli tiensä päähän 11. syyskuuta 1973, jolloin armeija kaappasi maassa vallan kenraali Pinochetin johdolla. Yhdysvaltain tukema kaappaus oli lyhyt ja väkivaltainen, ja ajoi Allenden tekemään itsemurhan heti kaappauspäivänä. Santiago de Chilen tapahtumia seurattiin tiiviisti myös Suomessa.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto