Hyppää pääsisältöön

Taiteilija Sami van Ingen: Taiteen opiskelu on ajattelun kehittämistä

Sami van Ingen on tehnyt kokeellisia lyhytelokuvia Oi maamme! -hankkeeseen.
Sami van Ingen on tehnyt kokeellisia lyhytelokuvia Oi maamme! -hankkeeseen. Kuva: Yle/Harto Hänninen Sami van Ingen,oi maamme!

Sami van Ingen on yksi maamme tunnetuimmista kokeellisen elokuvan tai videotaiteen veteraaneista, ja hän työskentelee myös Kuvataideakatemian lehtorina. Miten taiteilija itse määrittelee videotaiteen olemuksen, ja mitä hän ajattelee Oi maamme! -hankkeen tähänastisesta sadosta?

Sami van Ingen, kuinka kokeellisten elokuvien tekeminen alkoi sinun kohdallasi, mikä sai sinut innostumaan tästä taidemuodosta?

Kokeellinen elokuva tarkoittaa mielestäni elokuvaa joka on lähtökohdiltaan ja asiayhteydeltään osana kuvataidetta, mediataidetta tai nykytaidetta – se ei siis välttämättä kerro jostain, siinä ei ole välttämättä tarinaa ja sen tarkoitus ei ole viihdyttää tai informoida katsojaansa.
Minua on aina kiinnostanut katsomisen ja näkemisen problematiikka sekä elokuvan ilmaisullisten mahdollisuuksien äärilaidat. Sekä myös elokuvan historia ja arkistot yleensä, niiden sopukoista löydän aina jotain mikä kiinnostaa itseäni niin, että haluan jakaa löydökset muiden kanssa, joskin omien taiteellisten prosessieni läpikäyneenä.

Sinä käytit Oi maamme! -videoissasi Työ-paketin materiaaleja. Miten kuvailisit omien videoittesi lopputuloksia?

Olen tehnyt nyt kaksi – aion tehdä lisääkin, kunhan saan kevätkiireet työmaalla alta pois. Saamassani materiaalissa minua kosketti aineistosta huokuva tekemisen meininki ja edistysusko – kuinka uudet koneet ja tehtaat tulevat tuomaan hyvinvointia ja onnellisuutta suomalaisille. Luonto ja kansalaiset on valjastettu koneen lailla yhteiseen projektiin. SAIPPUAKAUPPIAS lainaa kattohuopa tehtaan mainoksen havainnollistamisanimaatiosta edistysuskon kiivauden ja yksinkertaistamisen eleet.

Taiteen tekemisen ohella työskentelet Taideyliopiston Kuvataideakatemiassa, jossa opetat tila-aikataidetta. Mitä siihen kuuluu, ja miten sitä voi opettaa?

Olen virallisesti ”Liikkuvan kuvan ja nykytaiteen lehtori”. Se kertoo jo paljon: eli kyseessä on nykytaiteen asiayhteys ja eritysesti sellaisista taiteen tekemisen välineistä kuten video sekä analoginen filmi jotka tuottavat liikkuvaa kuvaa. Myös ääniteokset, installaatiot ja performassitaide ovat opetusalueellani. Taidetta opetetaan ja opitaan keskustelemalla ja reflektoimalla kriittisesti omaa ja muiden taiteen tekemistä. Se ei siis ole tiedon oppimista niinkään paljon kuin ajattelun kehittämistä.
Taiteilijana toimiminen vaatii myös epävarmuuden ja arvostelun sietokykyä sekä suurta motivaatiota – kaikki asioita jotka kehittyvät opiskelijoiden oman taiteellisen työskentelyn seurauksena. Ja näitä prosesseja me opettajat pyrimme tukemaan.

Oi maamme! -videoita on tullut jo yli 150. Mitä sanot tästä ihmisten innosta ja valmiudesta leikata omia tarinoita vanhasta materiaalista?

Oman kulttuuriperimämme reflektointi tällä tavalla on tärkeää ja merkityksellistä, teki sen sitten ammattilainen tai kuka tahansa suomalainen.
Tuotosten moninaisuus ja kekseliäisyys on mahtavaa! Huumoria ja angstia piisaa, ja on virkistävää nähdä niin monenlaisia tulokulmia tähän materiaaliin. Lisäksi voi ajatella, että arkistomateriaalin käyttö, vaikka uusi tulkinta suhtautuisi miten kriittisesti alkuperäiseen, on aina myös eräänlainen hommage eli kunnianosoitus alkuperäiselle. Tämä yhdistää näitä muuten niin erilaisia lopputuloksia toisiinsa.

Iso osa kuvallisesta itseilmaisusta on siirtynyt nettiin, somekanaville ja Youtubeen. Mitä arvelisit sen merkitsevän kokeellisen elokuvan kehitykselle?

Näen kehityksen ja muutoksen positiivisena, varsinkin he joilla on poliittinen ja yhteiskunnallinen agenda löytävät samanmieliset katsojat helposti netin kautta, koska välimatkoilla ei ole siinä väliä.
Uskon kuitenkin, että on joitain sellaisia kokemisen muotoja johon tarvitaan paikallaoloa ja tilan fyysistä jakamista muiden ihmisten kanssa – esimerkiksi taidenäyttelyjen ja performanssien kokeminen paikanpäällä tulee jatkossakin olemaan katsojille tärkeää.
Vallitsevien rakenteiden ja käytänteiden kyseenalaistaminen jo itsessäänkin edellyttää erilaisten esitystapojen ja taiteellisten prosessien jatkuvaa muutosta.
Kriittinen suhtautuminen mediaan, oli se sitten elokuvaa tai nettiä, tulee jatkossakin olemaan tärkeää joten ”kokeellinen elokuva” porskuttaa jossain muodossa eteenpäin hamaan tulevaisuuteen.

Kiitos, Sami!

Sami van Ingenin videot T.Y.Ö ja SAIPPUAKAUPPIAS nähdään Kuopion taidemuseon Oi maamme! -näyttelyssä 9.6.-16.9. Jälkimmäinen on pystyvideona toimiva installatio, josta Sami on tehnyt Areenaan lyhennetyn makupalaversion. Sen voit katsoa tästä alta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Erilaisia outoja ja keinotekoisia kaikuja… Avaruusromua 14.1.2018

    Katsaus vuoden 2017 ulkomaiseen avaruusromu-tarjontaan.

    Jotkut kaiut voimistavat ääntä suuresti, jotkut tekevät siitä korkeamman, jotkut matalamman, kuvaili Francis Bacon liki 400 vuotta sitten kirjassaan Uusi Atlantis. Avaruusromussa ihmetellään äänien, musiikin ja tekniikan maailmaa, ja tehdään katsaus menneen vuoden ulkomaiseen tarjontaan. Ei palkintojenjakotilaisuus, eikä vuoden parhaat ulkomaiset -katsaus, vaan hyvin subjektiivinen näkemys siitä, millaista monitahoista musiikkia maailmalla jälleen viime vuonna tehtiin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Teeman alkukevään 2018 elokuvat

    Elokuvia viitenä päivänä viikossa

    Teema esittää keväällä 2018 elokuvia viitenä päivänä viikossa. Teeman elokuvafestivaalin ajankohta on 20.–24.3.

  • Tuomas Nevanlinna: Koirapuisto on konservatiivin keidas

    Koira on ihmiselle peto, joka pitää alistaa.

    Filosofi Tuomas Nevanlinna kirjoittaa esseessään siitä, miten politiikka ja ideologia vaikuttavat ihmisen ja koiran suhteeseen. Jos koira ei olekaan vallanhaluinen alfapeto, joka pitää alistaa, miksi niin kuitenkin yhä mielellään uskotaan? Koirapuistossa jopa edistyksellisin viherpiipertäjä toimii kuin Trumpin taantumuksellisin kannattaja – sukupuolirooleja ja ankaran auktoriteetin tärkeyttä korostaen.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Hyväksyn käyttöehdot! Välähdyksiä tietosuojan oudosta maailmasta

    Tiedätkö kuka tietää sinusta kaiken?

    Kuka voi lukea minun sähköpostini? Kuinka paljon yksityisiä asioitani muiden on mahdollista saada selville? Uskallanko puhua kännykkääni? Internet on täynnä erilaisia huijausyrityksiä, roskapostia, identiteettivarkauksia, piratismia, tietokoneviruksia ja henkilökohtaisen yksityisyyden loukkauksia. Moni meistä pelkää henkilökohtaisten tietojensa puolesta. Eikä turhaan.

  • Riina Katajavuori: Dari, hindi, urdu ja suomi

    Monikielisyys on yleisempää kuin arvaammekaan.

    Meillä Suomessa lisääntyy sellaisten lasten määrä, jotka elävät sujuvasti monikielisessä maailmassa ja tulevat toimeen useilla eri kielillä, vaikka eivät ehkä osaa mitään näistä kielistä täydellisesti. Monikielisyys on yleisempää kuin tulemme äkkiseltään ajatelleeksi, pohtii kirjailija Riina Katajavuori.

  • Suomalaisen superbändin koko kuva – Eppu Normaali Teemalauantain tähtenä

    Eppu Normaalista kertova dokumenttielokuva Eput Teemalla.

    Punkkia, rockia, poppia tai iskelmää – musiikin lajista riippumatta Eppu Normaali on neljän vuosikymmenen ajan soittanut tiensä suomalaisten sydämiin. Teemalauntaina 6.1. klo 20 alkaen saa ensi-iltansa televisiossa vuonna 2016 valmistunut Eput-elokuva.