Hyppää pääsisältöön

Tiesin, että olin löytänyt polkuni… Avaruusromua 28.5.2017

Elektronisen modulaarisen äänisyntesoijan kytkentäjohtoja
Elektronisen modulaarisen äänisyntesoijan kytkentäjohtoja Kuva: CC elektronisen modulaarisen äänisyntesoijan kytkentäjohtoja

”Kun lähes 40 vuotta sitten kuulin ensimmäistä kertaa Wendy Carlosin Switched-On Bach -levyn, tiesin välittömästi että olin löytänyt oman musiikillisen polkuni.”

Näin muistelee säveltäjä ja muusikko Mika Toivanen. ”Ensimmäisen syntetisaattorin sain pian tuon tapahtuman jälkeen”, hän sanoo ja kertoo kuinka tuosta alkoi syvä, miltei pakonomainen intohimo luoda ääniä ja äänimaisemia sähköisin keinoin ja tallentaa niitä.

Mika Toivanen sanoo, että kesti kuitenkin yli 30 vuotta kunnes tuo synteettisten suhinoiden ja pörinöiden tallentaminen tuli taas ajankohtaiseksi. Tämä saattaa kuulostaa oudolta.

Mitä Mika Toivanen teki yli 30 vuotta, kun ei ehtinyt tallentaa elektronisia suhinoita ja pörinöitä? Totuus on melkein tarua ihmeellisempi.

Mika Toivanen sävelsi, sovitti, äänitti ja tuotti musiikkia. Suomalaista iskelmämusiikkia. Sitä, joka on oikeastaan vasta tällä vuosituhannella alkanut saada ansaitsemaansa arvostusta. Sitä, jota ovat tehneet esimerkiksi Paula Koivuniemi, Katri-Helena, Jari Sillanpää, Topi Sorsakoski, Anna Eriksson, Laura Voutilainen, Veeti Kallio, Geir Rönning, Tapani Kansa, Kari Tapio ja Reijo Taipale.

Muun muassa he ovat levyttäneen Mika Toivasen sävellyksiä ja heidän kanssaan Mika Toivanen on työskennellyt: sovittanut, äänittänyt ja tuottanut. Ja tämän lisäksi Mika Toivanen on tullut suurelle yleisölle tutuksi myös Tangomarkkinoiden pitkäaikaisena kapellimestarina ja sovittajana.

Kun tein Yleisradion äänilevystön tietokannassa haun Mika Toivasen nimellä, tuloksena oli 1170 levytystä, joilla Mika Toivanen on ollut mukana jossakin roolissa. Ja kun tarkensin hakua Mika Toivasen sävellyksiin, sain tulokseksi 676 sävellystä. Ja kun halusin tietää, monessako tapauksessa Mika Toivanen on ollut sovittajana, sain vastaukseksi 974 esitystä. Joten ei ehkä mikään ihme, että mies ei ole sitten nuoruutensa päivien kerta kaikkiaan ehtinyt tallentamaan niitä suhinoita ja pörinöitä.

Paitsi nyt. Nyt Mika Toivanen on palannut nuoruusvuosiensa innostuksen pariin, ”tuohon salaperäiseen ja kiehtovaan analogisten syntetisaattoreiden maailmaan”, kuten hän itse sanoo. Albumi nimeltä Transitions on tehty nimellä Toivanen, pääasiassa analogisilla laitteilla, ja albumista on tyylin mukaisesti julkaistu myös vinyyliversio.

”On ollut vapauttavaa ja samalla kovin opettavaista irrottautua perinteisen laulunkirjoituksen rakenteista ja säännöistä, mutta myös omista rutiineista”, kirjoittaa Mika Toivanen. Hän kertoo, kuinka studion uumenissa on ollut pitkinä ja pimeinä öinä hyvä virittäytyä oman vision kirkastamiseen ja opetella taas synnyttämään musiikkia vain ja ainoastaan omista lähtökohdista.

Jos kuulette tässä loppupuolella jotakin tuttua, se on kuin onkin heijastus Unto Monosen Satumaasta. Mika Toivaselle hyvin tuttua aluetta.

Mari Sainio on Sibelius-Akatemiasta ja Lontoon Royal College Of Musicista valmistunut suomalainen säveltäjä. Hänen musiikkinsa on sanottu liikkuvan jossakin Hans Zimmerin ja Max Richterin välimaastossa, eli ambientin ja elokuvamusiikin yhteisellä alueella liikutaan. Tässä Mari Sainion musiikkia muutaman vuoden takaa. Ja toden totta, ambientiltahan tämä kuulostaa, ja elokuvamusiikilta:

Mari Sainio on tehnyt musiikkia lyhytfilmeihin, animaatioihin, näytelmiin ja installaatioihin, sekä säveltänyt materiaalia erilaisille kokoonpanoille: kuoroille, orkestereille ja kamarimusiikkikokoonpanoille. Tässä traileri Propeller -installaatiosta. Uutta, vielä julkaisematonta musiikkia on myös luvassa.

[ówt krì] (foneettisesti outcry) on taiteilijanimi, jonka takaa löytyy multi-instrumentalisti ja soitinrakentaja Kenneth Kovasin. Hän kertoo aloittaneensa metallimusiikista ja liikkuneensa dronesta ambientiin, nykymusiikkiin, avantgardeen ja minimalismiin. Ja tämä kaikki tarjosi hänelle innoitusta ja inspiraatiota, josta ennen pitkää muodostui [ówt krì].

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Tyyli on dark ambient, musiikki on äänimaisemallista ja kuten sanottu, tummasävyistä, vähintäänkin hämärää. Tekijä kertoo uuden Psychological Warfare -albumin lähtökohtana olleen painajaisunet. Ei mikään kepeä lähtökohta, mutta toisaalta musiikki ei ole mitään pelottelumusiikkia, vaan pikemminkin rauhoittavaa ja jopa seesteistä, jos nyt dark ambientista voi näin sanoa. Tässä [ówt krì] Akusmata-äänitaidegalleriassa lokakuussa 2016:

Ja aika tummasävyisissä maisemissa liikkuvat myös Markus Reuter ja Ian Boddy, jotka ovat nyt yhdessä jo kuudetta kertaa. Miehet ilmeisesti viihtyvät musiikillisesti toistensa seurassa, äänet liikkuvat samaan suuntaan.

Markus Reuter soittaa Touch-kitaraa, jonka suunnittelussa hänellä on ollut hyvin tärkeä osa. Touch Guitar on maineikas ja erikoinen 8-kielinen kitara. Kitara, jota ei soiteta kuten kitaraa normaalisti, vaan niin kutsutulla tapping-tekniikalla, jossa kieliä naputellaan otelautaa vasten:

Markus Reuter on käyttänyt tätä tekniikkaa jo 1990-luvulta lähtien ja on tällä hetkellä eräs tunnetuimmista touch/tapping-tyylin soittajista. Hän on jo pitkään ollut kiinnostut prosessimusiikista ja generatiivisesta musiikista, ja suuri osa hänen levytetystä tuotannostaan voidaan luokitella elektroniseksi musiikiksi ja ambientiksi. Hän on myös touhuillut niin kutsutun kokeellisen rockin tai taiderockin ympyröissä.

Markus Reuterin kitara kuulostaa paljolta muultakin kuin kitaralta, sillä hänen instrumenttejaan ovat yhtälailla tietokoneet ja erilaiset efektilaitteet, koko digitaalisen äänenkäsittelyn maailma. Ehkä siksi hänen on ollut niin helppoa ryhtyä yhteistyöhön esimerkiksi Ian Boddyn kanssa. Ja miesten yhteistyö on ennallaan, niin tyyliltään kuin tunnelmaltaan. Uusi yhteinen albumi on nimeltään Memento ja se on siis miesten kuudes yhteinen levy.

AVARUUSROMUA 28.5.2017 - OHJELMAN MUSIIKKI:
TOIVANEN: -23°C (Björn is Borging) (Transitions)
TOIVANEN: Intro (Transitions)
TOIVANEN: Intrompi (Transitions)
TOIVANEN: Murmansk 1266 (Transitions)
TOIVANEN: Aelaemoelyae (Transitions)
TOIVANEN: Sigmund’s Meditation (Transitions)
TOIVANEN: Jossakin on Maa (Transitions)
MARI SAINIO: Souls From The Past (promo)
[ÓWT KRÌ]: If Darkness Was Our Friend (Psychological Warfare)
MARKUS REUTER & IAN BODDY: Vermilion (Memento)

  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua