Hyppää pääsisältöön

Harmonikansoittaja Minna Ristamäki: "5-vuotiaana tein itselleni pahvista harmonikan."

Minna Ristamäki.
Minna Ristamäki. Kuva: Yle/Laila Kangas minna ristamäki

Harmonikansoittoa ensimmäistä vuottaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Minna Ristamäki on onnekas, sillä hän on nyt valitsemallaan tiellä: "Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Kun viisivuotiaasta lähtien olin sinnikkäästi harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean soittimen." Minna piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24. toukokuuta 2017.

Kuka?
Olen Minna Ristamäki, syntynyt 30.9.1997. Olen kotoisin Ylöjärveltä, jossa kävin peruskoulun ja lukion. Kun viime syksynä aloitin opinnot Sibelius-Akatemiassa, muutin tänne Helsinkiin.

Onko perheessäsi muusikoita tai musiikin harrastajia?
Olen meidän perheen ainoa muusikko. Vanhempani ovatkin olleet vakaasti tukijoukoissani ja he ovat kauttani saaneet tutustua heille täysin erilaiseen musiikin maailmaan.

Musiikkiopinnot?
Aloitin musiikkiopistossa 6-vuotiaana. Olen ollut onnekas, sillä minulla on ollut monta erittäin hyvää opettajaa; Sami Varvio, Pekka Kallio ja Teija Parviainen musiikkiopistoissa. Myös peruskoulussa ja lukiossa minulla oli kannustavat musiikinopettajat Timo Toivonen ja Tuija Tiitta-Ylipää.

14-vuotiaana aloitin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa, opettajanani oli Heidi Velamo. Tällä hetkellä opiskelen ensimmäistä kandivuottani Sibelius-Akatemiassa Matti Rantasen oppilaana.

Harmonikansoittaja Minna Ristamäki Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.5.2017.
Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa kuultiin Bachia. Harmonikansoittaja Minna Ristamäki Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.5.2017. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen minna ristamäki

Lempisäveltäjäsi?
On hankala valita vain yhtä lempisäveltäjää, mutta J.S. Bachin musiikki on vaikuttanut itseeni hyvin voimakkaasti. Yksi Bachin lempiteoksistani on Passacaglia ja fuuga c-molli. Ylipäätään musiikkimakuni on hyvin monipuolinen, kuuntelen paljon kaikkea barokkimusiikista nykymusiikkiin.

Idolisi?
Ihailen suuresti monia harmonikansoittajia, erityisesti suomalaisia, kuten Mika Väyrystä, Veli Kujalaa ja omaa opettajaani Matti Rantasta. Lisäksi erityisesti Maria Kalaniemen musiikki on vaikuttanut oman tulkinnallisen tyylini löytämiseen.

Harrastukset?
Vapaa-ajallani luen paljon historiaan sijoittuvaa englanninkielistä kirjallisuutta ja vietän aikaa ystävieni kanssa.

Mikä sinusta tulee isona?
5-vuotiaana ilmoitin vanhemmilleni, että haluan ison harmonikan. Koska en sitä silloin saanut, tein itselleni pahvista harmonikan ja sitä sitten soittelin. Koska sinnikkäästi olin harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean harmonikan ja aloitin soitto-opintoni. Silloin myös ilmoitin, että minusta tulee harmonikansoitonopettaja ja musiikin tohtori. Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Ja sillähän tiellä tässä ollaan!

Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa Minna soittaa lempimusiikkiaan, J.S. Bachin b-molli-preludin, BWV 891, Das wohltemperierte Klavier -sarjan toisesta kirjasta. Kantapöydän juontajina ovat toimittajat Helena Hannikainen ja Vesa Kytöoja. Ohjaus Harri Anttila.

Kommentit
  • Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Nyt on Emilie Mayerin vuoro!

    Säveltäjä Emilie Mayer (1812-̶1883) oli Fanny Mendelssohnin ja Clara Schumannin aikalainen, mutta on vielä saanut astella heidän varjoissaan musiikinhistorian sameiden kerrostumien vähitellen kirkastuessa.

  • Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Marianna Henrikssonin luonteikasta varhaisbarokkia

    Cembalisti Marianna Henriksson toimii laaja-alaisesti muusikkona vanhan musiikin alueella, mutta myös monitaiteellisten projektien parissa siltoja vanhan ja uuden musiikin välillä rakentaen.

  • Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin hehkuvia orkesterisoivuuksia

    Magnus Lindbergin (s. 1958) tuotanto on vuosituhannen vaihteesta lähtien ollut jatkuvassa pienessä muutosliikkeessä. Vähitellen tuo liike tuntuu saavuttaneen pysyvyyden asteen. Edelleen omaääniseen sävelistöön sekoittuu nyt vahvoja romanttis-impressionistisia vaikutteita, jonka johdosta ilmaisussa on lisää hengittävyyttä, hehkua ja näyttävyyttä.

  • Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    Alissa Firsovan ilmaisu hakee vielä suuntaansa

    1990-luvun alussa perheensä mukana Venäjältä Englantiin emigroitunut Alissa Firsova (s.1986) on jo ehtinyt moneen. Pianistina, kapellimestarina sekä säveltäjänä toimivan moniosaajan kamarimusiikkiteoksia on nyt koottu yhteen tekijän ensimmäiselle profiili-äänitteelle. Äänite sisältää kahdeksan kestoltaan verraten suppeaa kamarimusiikkiteosta.