Hyppää pääsisältöön

Harmonikansoittaja Minna Ristamäki: "5-vuotiaana tein itselleni pahvista harmonikan."

Minna Ristamäki.
Minna Ristamäki. Kuva: Yle/Laila Kangas minna ristamäki

Harmonikansoittoa ensimmäistä vuottaan Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa opiskeleva Minna Ristamäki on onnekas, sillä hän on nyt valitsemallaan tiellä: "Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Kun viisivuotiaasta lähtien olin sinnikkäästi harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean soittimen." Minna piipahti Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24. toukokuuta 2017.

Kuka?
Olen Minna Ristamäki, syntynyt 30.9.1997. Olen kotoisin Ylöjärveltä, jossa kävin peruskoulun ja lukion. Kun viime syksynä aloitin opinnot Sibelius-Akatemiassa, muutin tänne Helsinkiin.

Onko perheessäsi muusikoita tai musiikin harrastajia?
Olen meidän perheen ainoa muusikko. Vanhempani ovatkin olleet vakaasti tukijoukoissani ja he ovat kauttani saaneet tutustua heille täysin erilaiseen musiikin maailmaan.

Musiikkiopinnot?
Aloitin musiikkiopistossa 6-vuotiaana. Olen ollut onnekas, sillä minulla on ollut monta erittäin hyvää opettajaa; Sami Varvio, Pekka Kallio ja Teija Parviainen musiikkiopistoissa. Myös peruskoulussa ja lukiossa minulla oli kannustavat musiikinopettajat Timo Toivonen ja Tuija Tiitta-Ylipää.

14-vuotiaana aloitin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa, opettajanani oli Heidi Velamo. Tällä hetkellä opiskelen ensimmäistä kandivuottani Sibelius-Akatemiassa Matti Rantasen oppilaana.

Harmonikansoittaja Minna Ristamäki Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.5.2017.
Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa kuultiin Bachia. Harmonikansoittaja Minna Ristamäki Kantapöydän opiskelijatreffeillä 24.5.2017. Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen minna ristamäki

Lempisäveltäjäsi?
On hankala valita vain yhtä lempisäveltäjää, mutta J.S. Bachin musiikki on vaikuttanut itseeni hyvin voimakkaasti. Yksi Bachin lempiteoksistani on Passacaglia ja fuuga c-molli. Ylipäätään musiikkimakuni on hyvin monipuolinen, kuuntelen paljon kaikkea barokkimusiikista nykymusiikkiin.

Idolisi?
Ihailen suuresti monia harmonikansoittajia, erityisesti suomalaisia, kuten Mika Väyrystä, Veli Kujalaa ja omaa opettajaani Matti Rantasta. Lisäksi erityisesti Maria Kalaniemen musiikki on vaikuttanut oman tulkinnallisen tyylini löytämiseen.

Harrastukset?
Vapaa-ajallani luen paljon historiaan sijoittuvaa englanninkielistä kirjallisuutta ja vietän aikaa ystävieni kanssa.

Mikä sinusta tulee isona?
5-vuotiaana ilmoitin vanhemmilleni, että haluan ison harmonikan. Koska en sitä silloin saanut, tein itselleni pahvista harmonikan ja sitä sitten soittelin. Koska sinnikkäästi olin harmonikansoiton kannalla, sain 6-vuotislahjaksi oikean harmonikan ja aloitin soitto-opintoni. Silloin myös ilmoitin, että minusta tulee harmonikansoitonopettaja ja musiikin tohtori. Koko ikäni tavoitteenani on ollut tämän unelman saavuttaminen. Ja sillähän tiellä tässä ollaan!

Kantapöydän suorassa lähetyksessä Musiikkitalon kahvilassa Minna soittaa lempimusiikkiaan, J.S. Bachin b-molli-preludin, BWV 891, Das wohltemperierte Klavier -sarjan toisesta kirjasta. Kantapöydän juontajina ovat toimittajat Helena Hannikainen ja Vesa Kytöoja. Ohjaus Harri Anttila.

  • Mari Mäntylä jatkaa erikoistumisen varassa

    Levyarvostelu

    On kulunut yhdeksän vuotta siitä, kun decacordeen eli kymmenkieliseen kitaraan erikoistunut Mari Mäntylä julkaisi ensimmäisen soololevynsä Alba-yhtiöllä. Yksi Mäntylän työskentelykohteista on kotimainen decacorde-bandoneon-duo Duo Dryades. Yleisestikin hänet kutsutaan paikalle, kun tarve vaatii tätä kitaransoiton erikoislajia.

  • Tee se minkä Faurélle voit

    Levyarvostelu

    Gabriel Faurén musiikkia on kenties maailman helpointa esittää. Ranskalaisen suurmiehen makea pursote osuu juuri siihen lokeroon, jossa reilumpikin unenomainen pöpperöiminen saattaa saada sekä esittäjän että yleisön puolihuolimattoman hyväksynnän. Helpompaa musiikkia on tietenkin olemassa faktisesti, mutta sudenkuoppaklasarin metsästä ainakin puoli hehtaaria on varattu jättiläisten vanavedessä aina tulevalle nimelle Fauré. Kolmekymppinen sellisti Andreas Brantelid ja pianisti Bengt Forsberg eivät lukeudu kuitenkaan Faurén alisuorittajiin.

  • Ranskan-kierros nostaa kuoropojille jo liikaa kierroksia

    Levyarvostelu

    Koska Seattlen sinfoniaorkesteri on ollut levyttäjänä koko historiansa ajan ahmatti, se on loogisena tulemana saapunut myös Ranskan viime vuosisadan musiikin tontille. Vauhtia tälle antaa myös se, että seitsemättä kauttaan taiteellisena johtajana aloittava Ludovic Morlot on ranskalainen. Orkesteri perusti vuonna 2014 oman levymerkin, minkä jälkeen ensin oli kolminkertaisesti Henri Dutilleux’n vuoro, ja nyt seattlelaiset sukeltavat Olivier Messiaenin vahvasti uskonnolliseen väriloistoon.

  • Muistojen sula laardi ei ole Silvestrovin reseptissä häpeä

    Levyarvostelu

    Yksi musiikkikriitikon hauskimpia ajatusleikkejä on miettiä, miten jyrkästi kulloinkin jonkun teoksen vaikuttavuus laskisi, jos esiintyjät korvattaisiin itseään rajusti heikompitasoisilla. Ukrainalaisen Valentin Silvestrovin teoksissa tuo kosahdus on potentiaalisesti niin kuuluva, että tämä uskottavuuden rajoja nätisti venyttävä sävelkieli muuttuisi aivan tyhjänpäiväiseksi. Sen osoittaa myös Naxos-levymerkin uutuus täynnä Silvestrovin jousiorkesterikappaleita.