Hyppää pääsisältöön

Lihavuustutkija Hannele Harjunen: Hyvinvoinnilla ja terveydellä tehdään bisnestä, ihmisten epävarmuudella rahastetaan

Lihavuustutkija Hannele Harjunen
Lihavuustutkija Hannele Harjunen Kuva: Yle, Mira Pelo vaakakapina

Ulkonäöllä on valtavan suuri vaikutus ihmisten elämään. Puhutaan paljon terveydestä ja hyvän fyysisen kunnon merkityksestä, mutta totuus on usein muuta. Terveyden tavoittelun sijaan monen juoksulenkin, salitreenin ja laihdutuskuurin takana on ulkonäköpaineet. "Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua", sanoo lihavuustutkija Hannele Harjunen.

Kun lihavuustutkija Hannele Harjunen haastatteli yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa tekemäänsä tutkimusta varten 18 000 suomalaista, enemmistö kertoi laihduttaneensa ulkonäön takia.

– Ihmiset puhuvat terveydestä, mutta se ääneenlausumaton on jotain muuta, Hannele Harjunen sanoo.

Terveydestä ja hyvinvoinnista on tullut aate. Puhutaan healthismistä, jossa terveys ja terveyden tekeminen on kaikkein tärkein hyväksyttävyyden määrittäjä. Yleisesti terveys ja hyvyys luetaan ihmisen ulkomuodosta, jolloin hyväksyttävien vartalotyyppien piirteet asettuvat hyvin kapealle sektorille.

– Painolla on valitettavan suuri merkitys nykyihmisen elämässä. Se on aina väärä, ja sitä on melkein aina liikaa tai ainakin väärässä paikassa. Tätä ajatusta tuotetaan monissa yhteiskuntamme rakenteissa. Elämme keskellä laihdutuskeskeistä terveyskäsitystä. Laihdutusta suositellaan parannukseksi vaivaan kuin vaivaan, tutkija Hannele Harjunen sanoo.

– Valitettavasti meillä on edelleen hyvin suoraviivainen medikalisoitunut käsitys lihavuudesta. Niin kuin se olisi lääketieteellisin keinoin parannettavissa. Ja kun samaan aikaan on olemassa niin paljon aloja, kuten laihdutus-, liikunta- ja hyvinvointibisnes sekä lääketeollisuus, jotka käyttävät lääketieteellistä tietoa perustanaan, ja joilla on paljon kiinnostusta lihavuuden ongelmastatuksen ylläpitoon, kyse on yhä enemmän terveysbisneksestä.

Tietyille tahoille on edullista jatkuvasti luoda sesongeittain nopealla syklillä vaihtuvat teemat.

Individualistisessa kulttuurissa itse itsensä käyntikorttina oleminen on yleistynyt ajatus. On olemassa tietynlainen ruumiinkuva, terveyden ja hyvinvoinnin ruumiillistuma, mikä on hyväksyttävä. Ja koska läheskään kaikki eivät tällaista yleisesti hyväksyttyä kehoa omista, ihmisten epävarmuudella on helppo tehdä rahaa.

– Tietyille tahoille on edullista jatkuvasti luoda sesongeittain nopealla syklillä vaihtuvat teemat. Tänä vuonna naisilla pitää olla peppu, ensi vuonna se on rinnat. Tämä on tätä naistenlehdistä tuttua retoriikka, jolla jatkuvasti pidetään yllä epäbalanssia, ettei varsinkaan nainen ole koskaan hyvä, kelpaava tai sopiva, Hannele Harjunen toteaa.

– Ei voi tietenkään yleistää, etteivätkö naiset tekisi asioita itsensä vuoksi, luovuuden, estetiikan tai voimaantumisen vuoksi, mutta toki me voimme miettiä, minkä takia ajattelemme, että tietynlaiset vaikkapa ulkonäköön liittyvät asiat voimaannuttaisivat. Miten esimerkiksi plastiikkakirurgisesti suurennetut rinnat voimaannuttavat ja lisäävät hyvinvointia? On hyvä erottaa toisistaan, mitä itse koemme ja toisaalta syyt, miksi näin koetaan.

Enemmistö laihduttaa ulkonäön takia, vaikka ulospäin puhuu terveydestä

Terveys ja kauneusihanteet sekä ulkonäkövaatimukset ovat kietoutuneet hyvin lähelle toisiaan. Hyvinvoinnin avulla markkinoidaan kauneutta ja ulkomuotoa, ei niinkään välttämättä todellista hyvinvointia ja terveyttä.

– Puhutaan kosmeettisista leikkauksista tai hampaidenvalkaisusta, rintojen piristämisestä tai kasvojen nostamisesta ikään kuin terveytenä, vaikka sitähän ne todellisuudessa eivät ole ollenkaan. Tällä tavalla vain korostetaan sitä karua faktaa, että usein juuri naisia arvioidaan heidän pätevyytensä lisäksi myös ulkonäön kautta.

Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä.

Fyysinen hyvä kunto ja terveelliset elämäntavat ovat kiistatta hyviä eväitä elämään ja onnistuneeseen arkeen. Sitä ei kiellä kukaan. On kuitenkin suuri ero, millaisin argumentein asiasta puhutaan ja mitkä ovat perimmäiset syyt terveyden ja painonpudotuksen taustalla.

– Vaikka ihmisille kuinka tolkutetaan, että on parempi olla fyysisesti hyvässä kunnossa, kuin pyrkiä jatkuvasti laihduttamaan, niin eihän se ole läpäissyt ihmisten tietoisuutta. Ulkonäöllä on edelleen iso vaikutus ihmisten motiiveihin ja toimintaan.

– Meillä on kauhean tiukka käsitys siitä, millainen ihminen on terve, urheilullinen, hyväkuntoinen tai viehättävä, ja tätä väärää kuvaa pitää saada aktiivisesti murrettua. Tämä ei ole missään nimessä yksiselitteistä, ja siksi ei pitäisi olettaa, että täytyy pyrkiä ensin johonkin tiettyyn painoon, jotta voi esimerkiksi harrastaa urheilua, nauttia siitä tai nauttia ylipäätään mistään, Harjunen muistuttaa.

Hannele Harjunen on Jyväskylän yliopiston lehtori sekä tutkija, jonka tutkimusintressit ovat erilaisissa vartalonormeissa, niiden synnyssä ja ylläpidossa.

Lopeta laihdutus, aloita elämä! Liity kapinajohtaja Jennyn joukkoihin Facebookissa.

Psykologia

  • Vaakakapina - kansanliike, joka mursi pikadieettien vallan

    Kenenkään ihmisarvo ei ole kiinni kehon koosta

    Vaakakapina veti lääkärit, ministerit, kuntokeskukset ja ikilaihduttajat mukaan rintamaan. Kampanja mursi läskimyyttejä ja haastoi purkamaan kehovihan kulttuuria. Kun ihminen pitää itsestään, hän alkaa haluta itselleen hyviä asioita.

  • Sadun joulukirje: "Ajattelen edelleen, että ihminen on ihana!"

    Olkaamme kanssalaisia, ehdottaa Satu Lähteenkorva

    Millainen kulunut kapinavuosi on ollut Vaakakapinan psykologi Satu Lähteenkorvan näkökulmasta? Tässä Sadun joulukirje! Rakkaat vaakakapinalaiset ja sen rohkeat tukijat, En ole haikealla mielin, en, vaikka kohdallani päättyy yksi vaihe kapinassa, kun tehtäväni asiantuntijan roolissa päättyy. Olen saanut oppia paljon, enemmän kuin arvaatkaan.

Uusimmat sisällöt - Vaakakapina