Renée Fleming ja kolme design-valaisinta

Sopraano Renée Fleming on ennättänyt levyttää vaikka kuinka, mutta onneksi Decca-yhtiö yhä keksii hänelle mielekkäitä ja tyylikkäitä projekteja. Uusimman levyn laimeanlavea otsikko "Distant Light" kätkee taakseen elegantin, pelkistetyn ja ajankohtaisenkin ohjelmiston, joka pitää valonhohtoista tunnelmaa hyvin yllä.

Renee Fleming / Distant Light Uudet levyt

Avausraita, Samuel Barberin Knoxville: Kesä 1915 on vuoroin mattaista, vuoroin karheaa nostalgiaa, joka sopii täydellisesti Flemingin täyteläiselle mutta hyväkuntoiselle äänelle. Tulkinnassa on amerikkalaista luontevuutta, muttei siirappia. Levyn pääteoksena voi pitää Anders Hillborgin sävellystä The Strand Settings, jonka Fleming tilasi valitsemiinsa Mark Strandin runoihin. Parinkymmenen minuutin kestosta ja korkean profiilin tilaajasta huolimatta teos ei kuulu Hillborgin tärkeimpiin, vaan esittelee samoja kimmeltäviä orkesterisointiveistoksia ja rullaavia rytmijaksoja kuin ennenkin. Aistikkaan runon ja mehukkaan musiikin yhdistelmä kuitenkin innostaa Flemingin hetkittäin luopumaan samettiäänestään ja käyttämään tylympiä sävyjä, muutenkin Hillborg antaa solistille ja tekstille oivallisesti tilaa, jota Fleming käyttää tyylillä.

Tähän asti rikkeetön ohjelmisto muuttuu hankalammaksi lopussa, poptähti Björkin kolmen laulun myötä. Sovittaja Hans Ek siirtää Björk-taustojen kimmeltävän, kelluvan tunnelman sinfoniaorkesterille melko tyylikkäästi, mutta sortuu suotta ulvottamaan sähkökitaraa ja päällekkäinäänittämään solistia. Ja itse ainakin joudun hämilleni, kun vertaan Björkin omaa säröistä, hälyistä ja inhimillistä ääni-ilmaisua, ja Flemingin siloista oopperaääntä. Ilkeästi sanoen tässä oopperatantta taas nolaa itsensä tunkemalla pop-tähden tontille, mutta toisaalta täytyy kunnioittaa Flemingin karismaa. Hän pystyy varsin uskottavasti vääntämään Björkin laulut omalle ilmaisulleen sopiviksi, olipa se ilmaisu sopiva tai ei.

Kokonaisuudessaan levystä rakentuu hieno kokonaisuus, jota kannattelee Flemingin äänen lisäksi Sakari Oramon johtama Tukholman kuninkaallinen filharmoninen orkesteri. Parasta levyssä on pelkistetty kolmen säveltäjän ohjelmisto, vaikka välillä kaiken kimmellyksen ja sametin keskellä alkaa tuntua, että samaa huonetta valaistaan kolmella design-valaisimella. Hienoja lamppuja mutta vähän teennäisen oloisia, ja valo on kaikissa samaa.

"Distant Light". Samuel Barber: Knoxville, kesä 1915. Anders Hillborg: The Strand Settings. Björk (sov. Hans Ek): Virus; Jóga; All is full of love. - Renée Fleming, sopraano, ja Tukholman kuninkaallinen FO/Sakari Oramo. (Decca, 483 0415)

Kuuntele Uudet levyt 26.5.2017, toimittajana Kare Eskola.