Hyppää pääsisältöön
Aihesivun 101 kirjaa pääkuva

Selkä edellä historiaan – näihin kirjoihin kiteytyy 1970-luku

Kirjojen Suomen lukulista 70-luvulle.
Kirjojen Suomen lukulista 70-luvulle. Kuva: Yle / Annukka Palmén-Väisänen Kirjojen Suomi,101 kirjaa

Aikaan sidottujen ilmiöiden ymmärrys ei löydy tiettyjen aikakausien tapahtumista sinänsä. On hyvä mennä selkä edellä historiaan ja katsoa tapahtumia ennen kutakin ajanjaksoa. Kun siis hahmotetaan 1970-lukua kirjallisuuden kautta, on ymmärrettävä, mitä kysymyksiä edellinen vuosikymmen petasi. Kirjojen Suomi -sarjassa ollaan päästy 1970-luvulle, josta on jäänyt elämään useita hienoja teoksia.

Kahden suurvallan korahduksia 1960-luvun lopulla voidaan pitää kuin kaunokirjallisen tarinan traagisena huipentumana. Neuvostoliitto yritti epätoivoisesti ylläpitää valtapiiriään Itä-Euroopassa ja Yhdysvallat kärsi nöyryyttävän tappion Aasiassa. Nämä kansainvälisen politiikan muutokset antoivat leiman 1970-luvulle. Tshekkoslovakian miehitys ja Pohjois-Vietnamin hyökkäys vuonna 1968 myllersivät ylipolitisoituneeksi kutsuttua 70-lukua.

Suomessa katsottiin mustavalkoisesta televisiosta vain kahta Yleisradion kanavaa, josta toisella piti majaansa myös MTV. Vappuna vuonna 1977 Yle lähetti ensimmäisen väriuutislähetyksen ja sai moitteita liian punaisesta vappukommentoinnista. Maanteilläkin liikuttiin idän ja lännen välissä. Itäinen Lada oli myydyin auto vuosikymmenen lopussa, mutta rinnalle ja ohi kirivät Uudenkaupungin autotehtailla valmistuneet Saabin mallit.

Voimissaan oleva presidentti Urho Kekkonen hajotti eduskunnan vuonna 1971 ja piti kovan puhuttelun urheilun riitaisille keskusjärjestöille. Riidoista huolimatta urheilusta tuli ETYK-kokouksen lisäksi tärkein vuosikymmenen ilmiö. Onneksi Kekkosen puheen aikoihin Juha Väätäinen, Lasse Viren ja Pekka Vasala harjoittelivat ahkerasti. Juhani Peltonen kirjoitti ylös suosittuun Elmo-hahmoonsa tämän urheilun suuren vuosikymmen.

Hannu Salaman ja Arvo Salon aiheuttama kohu alkoi jo taittua kirjallisuudessa takinkääntöihin.

Valitsimme Nadja Nowakin kanssa kirjan jokaiselta Suomen itsenäisyyden vuodelta. 101 kirjan listalla ei juuri ole kovin poliittisesti värittyneitä kirjoja 1970-luvulta. Hannu Salaman ja Arvo Salon aiheuttama kohu alkoi jo taittua kirjallisuudessa takinkääntöihin. Yhtenä osoituksena siitä on Jussi Kylätaskun Revari vuodelta 1975. Siinä maailman selittämisen yhteinen vasemmistolainen malli oli murtumassa ja kulttuurieliitti oli jättämässä jäähyväisiä poliittisille aseille. Puhtain työläiskuvaus löytyy Lassi Sinkkosen teoksesta Solveigin laulu.

Eeva Joenpeltokin kritisoi kirjassaan Vesissä toinen silmä sitä, että taiteilijan tulisi olla poliittinen tai ottaa yhteiskunnallisesti kantaa. Romaanissa mikkoniskasmainen elokuvaohjaaja Ossi Juhonkoski kärsii ammatillisesta kriisistä ja vaikeuksista, kun kotimaisen elokuvakuvan katsojamäärät ovat pohjalukemissa.

Arto Paasilinna kuvasi esikoisromaanissaan Operaatio Finlandia oikeistolaisuuden nousua Ruotsissa ja läntisen naapurimaan kesähyökkäystä Suomeen. Tarinan taustalla oli edellisen vuosikymmenen aikana suomalaisten massamuutto Ruotsiin töihin. Tuon ajan suomalaissiirtolaisia leimattiin riidankylväjiksi, jotka haittasivat Ruotsin taloudellista kehitystä.

Maaseudun tyhjeneminen oli kiihtynyt 1960-luvulla, ja siitä Heikki Turunen kirjoitti haikean villin Simpauttajan. Se kaunisteli nostalgisoimalla maaseudun ihanuutta kaupunkikulttuuriin verrattuna.

Simpauttaja kaunisteli maaseudun ihanuutta kaupunkikulttuuriin verrattuna.

Risto Rasa oli aikaansa seuraava runoilija, jota kriitikot moittivat yhteiskunnallisuuden ja ajankohtaisuuden puutteesta. Rasa oli kuitenkin tietoinen luonnonsuojelujärjestöjen voimistumisesta Suomessa jo 1960-luvun lopulla ja kirjoitti teokseensa Kaksi seppää huolen luonnon kauneuden säilymisestä.

Vuosikymmenen loppupuolella alkoi jo tulla esiin kirjoituksia Kekkosen kauden jälkeisestä tulevaisuudesta. Paavo Haavikon teos Kansakunnan linja korosti vielä Kekkosen ainutlaatuisuutta, mutta Suomen menneiden vaiheiden kautta Haavikko kirjoitti kuitenkin ajatuksiaan siitä mihin kansakunta oli menossa.

Millaisena sinä muistat 1970-luvun? Kirjoita oma kirjalistasi kommenttikenttään!

Kirjojen Suomen suositukset 1970-luvulta:

Linkistä pääset kirjan esittelyartikkeliin. Artikkeleista löytyy myös kirjaan liittyvä radio- ja tv-ohjelma.

Artikkelia muokattu 11.1.2018: Maininta e-kirjoista poistettu lukuoikeuksien umpeuduttua.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.

101 kirjaa

Kirjojen Suomi