Tina Cavén
Yle
Kaikkien nuorten miesten harharetkistä kertovien tarinoiden isä on tietenkin Odysseia. Eeppinen runokokoelma on vaikuttanut sekä sisällöllään että rakenteellaan kaikkeen kirjalliseen ja visuaaliseen kerrontaan aina tämän päivän seikkailuelokuviin asti.
On kiistanalaista onko kansantarujen kokoajaksi nimettyä Homeros -nimistä sokeaa runonlaulajaa ollut olemassakaan. Historiallista todistusaineistoa ei ole löytynyt. Väitetyn Homeroksen elämä sijoittuu n. 700-luvulle eaa. Niihin aikoihin kirjoitustaito mahdollisti suullisen perinnön muistiin merkitsemisen. Odysseian tarinan tapahtumat sijoittuvat vielä satoja vuosia vanhempaan myyttiseen aikaan Kreikan jumalien hallitsemassa maailmassa.
Juoni on yksinkertainen. Aristoteles tiivistää sen Runousopissaan näin:
"Tarina, johon Odysseia pohjautuu, ei ole pitkä: muuan mies on ollut monta vuotta poissa kotoa, Poseidon vartioi häntä, hän on yksin; hänen kotonaan asiat ajautuvat siihen, että kosijat hävittävät hänen omaisuuttaan ja punovat juonia hänen poikansa pään menoksi; mutta kovia koettuaan sankari palaakin kotiin, ilmaisee itsensä joillekuille, hyökkää vihollistensa kimppuun ja tuhoaa heidät, mutta pelastuu itse. Tämä on eepoksen ydin, muu koostuu episodeista."(suom. Pentti Saarikoski)
Odysseian rakenne on jännittävä. Kerronta kattaa yli kymmenen vuotta, mutta toisaalta vain noin 40 päivää, koska koko kymmenen vuoden harharetket kuitataan minämuotoisena takaumana, joka on upotettu muuten ulkopuolisen kertojan hallitseman eepoksen keskelle. Rakenteesta voi lukea lisää Mika Kukkosen Taas yksi kirjablogi- blogista.
Odysseiaa tai osia siitä on käännetty suomeksi monta kertaa. Elias Lönnrot suomensi heksametriä käyttäen kuudennen laulun jo vuonna 1855. Kaarlo Forsman puolestaan käänsi Odysseian kaksi ensimmäistä laulua vuonna 1877.
Runoelman ensimmäisestä täyspitkästä suomennoksesta vastasi Otto Manninen vuonna 1924. Myös Mannisen suomennos noudatti runomittaa. Pentti Saarikosken proosasuomennos vuodelta 1972 on yli neljännestä lyhyempi kuin Paavo Castrénin uusi suomennos, koska Saarikoski käytti suomennoksen pohjana Victor Bérardin muokkaamaa lyhennelmää. Castrénin koko Odysseian käsittävä käännös sisältää tiivistelmän Troijan sodan taustoista ja tapahtumista. Sitä seuraavat Odysseuksen harharetket, jotka kerrotaan sanatarkasti alkutekstin mukaan, mutta proosamuodossa.
Toimittaja Jukka Petäjän artikkelissa Helsingin Sanomissa mm. vertaillaan esimerkein eri käännöksiä.
Odysseia on länsimaisen sivistyksen peruskivi, jonka päälle on kehittynyt se narratiivi, jolla edelleen kuvaamme kamppailuamme elämän vaikeuksien läpi. Hienoa, että uusi käännös tuo muinaiset seikkailut helpommin omaksuttavassa muodossa kaikkien saataville.
Dosentti Osmo Pekonen ilmaisee huolensa Keskisuomalaisen kulttuurisivulla:
Nuori ihminen!
"Jos haluat sivistyä, tee näin: Lue ensin Castrénia, jolloin saat käsityksen Iliaan ja Odysseian tapahtumista. Sen jälkeen lue kärsivällisesti vaikeaselkoista Mannista, kunnes heksametrisäkeet alkavat pauhata sielussasi kuin Välimeren mainingit. Kolmannessa vaiheessa voitkin sitten opetella kreikkaa ja nauttia alkutekstistä alkukielellä.
Yhä harvemmat suomalaiset kykenevät mihinkään tällaiseen. Kansakunnan yleinen tyhmentäminen etenee opetusministeriön suunnitelman mukaisesti. Antiikin kieliä ja jumalaistaruja – ja sivistystä ylipäänsä – pidetään maamme kilpailukyvyn kannalta vain haitallisena painolastina."
Aristoteleen kantapää puolustaa myös sivistystä ja viihtyy sankariseikkailujen parissa. Pasi Heikura pääsi kysymään asian todelliselta asiantuntijalta, professori Paavo Castrénilta Odysseian alkuperästä ja vaiheista. Castrén kertoo muun muassa, että lievennyksenä Odysseian patriarkaaliselle maailmalle Homeros kuvaa ihanneyhteiskunnaksi Korfun saarella vaikuttaneen faiaakien kuningaskunnan, jossa myös naisilla oli valtaa.
