Hyppää pääsisältöön

Ilmajoen Mannerheim-oopperan sankari eli traagisen elämän

Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari
Mannerheim on suomalaisille ikoni, mutta meille hän on ennen kaikkea ihminen, libretistit Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari kertovat suhteestaan marsalkkaan. Eve Hietamies ja Laila Hirvisaari Kuva: Yle/Tiina-Maija Lehtonen Eve Hietamies,Laila Hirvisaari

Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen oopperalibretto Mannerheimista kertoo miehestä, jonka elämä oli täynnä suruja ja menetyksiä, ja jonka harteita painoi suuri taakka. Tuomas Kantelisen säveltämä ja Tuomas Parkkisen ohjaama ooppera saa kantaesityksensä Ilmajoen Musiikkijuhlilla 9. kesäkuuta. Ooppera juhlii 4. kesäkuuta 150 vuotta täyttävää marsalkkaa.

Kultakuumeen toimittaja Lisa Enckell nautti aamukahvit kirjailijoiden Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen kanssa Kansallisoopperan lämpiössä. Toukokuisena perjantaiaamuna Oopperan Alminsalissa oli alkamassa uuden Mannerheim-oopperan harjoitukset. Teoksen libreton äiti ja tytär ovat kirjoittaneet yhteistyössä. Mannerheim-oopperan ensi-ilta koittaa vajaan kuukauden kuluttua 9. kesäkuuta Ilmajoen Musiikkijuhlilla.

Katso video, kuka oli Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen suosikki Mannerheimin rooliin.

Mannerheim-ooppera liittyy Suomen marsalkan 150-vuotisjuhlavuoteen. Kesäkuun 4. päivänä on kulunut 150 vuotta Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä. Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies ovat paiskineet oopperalibreton parissa töitä kaksi vuotta. Musiikin oopperaan on säveltänyt Tuomas Kantelinen. Kantaesityksen Ilmajoelle ohjaa Tuomas Parkkinen ja pääroolia, Mannerheimia 14-vuotiaasta nuorukaisesta 80-vuotiaaksi marskiksi esittää baritoni Waltteri Torikka.

Carl Gustaf Mannerheim nuorena
Nuori Mannerheim Nikolain ratsuväkiopistossa 1880-luvun lopulla Carl Gustaf Mannerheim nuorena Kuva: Mannerheim siblings Carl Gustaf Mannerheim

Hurmuri ja nautiskelija, jolla loistava oli huumorintaju

Kantaesityksen kynnyksellä Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies ovat ristiriitaisissa tunnelmissa, uupuneita, helpottuneita ja vähän myös jännittyneitä. Haastattelun jälkeen he pääsevät ensimmäisen kerran seuraamaan harjoituksia ja mm. kuulemaan, miltä Kantelisen musiikki kuulostaa.

- Äiti kirjoitti Mannerheimista näytelmän Mannerheim mies moneksi Suomen kansallisteatterille vuonna 1999, Eve muistuttaa. Hän on lukenut kaikki kirjat Mannerheimista ja luetutti ne myös minulla. Mannerheim on suomalaisille ikoni, mutta meille hän on ennen kaikkea ihminen. Me mentiin hänen päänsä sisään, miltä hänestä tuntui? Miltä tuntui vaikka lähettää sotaan kaksikymppisiä poikia tietäen, että he eivät enkä palaa?

Millainen mies Mannerheim oli sitten käsikirjoittajien mielestä?

- Komea, arrogantti, kopea, hurmuri, nautiskelija, jolla on loistava huumorintaju, Eve luettelee. Mutta hän oli myös etäinen ja vallanhaluinen.

- Hän oli sivistynyt henkilö, Laila täydentää. Hänellä on erittäin ankara kotikasvatus, hän luki paljon. Mutta ennen kaikkea hän oli sotilas ja upseeri. Ajat, jotka hän vietti Pietarin Nikolain ratsuväkiopistossa ja keisarillisessa Chevalier-kaartissa muuttivat hänet.

Isä karkasi rakastajattaren kanssa Pariisiin

Mannerheimin ympärillä oli paljon naisia. Yksi heistä oli hänen äitinsä Helen, joka antoi pojalle ankaran englantilaistyyppisen kasvatuksen.

- Erittäin ankaran! Laila vahvistaa.

- Se oli sen ajan aatelinen, suomenruotsalainen perhe, jossa oli aristokraattiset tavat, Eve toteaa. Mannerheim oli aika villi poika, sitä ei voi kieltää, teki paljon kepposia nuorena ja oli hieman hulttio myöhemminkin.

- Äiti Helen oli ankara kaikille lapsilleen, Laila jatkaa. Hän ei ollut helppo ihminen, mutta hän piti kiinni perheestä, sillä hänen puolisonsa oli...

- Hulttio! Eve puuskahtaa.

- No, sinä sen sanoit, Laila huokaa surullisena.

- Hultio, hulttio! Mannerheimin isä oli hulttio!

- Hän jätti perheensä, Laila täsmentää. Kaikkihan sen tietävät. On mielenkiintoista, että Mannerheim omassa elämässään teki samoja virheitä kuin isänsä.

Mannerheim menetti lapsuudenperheensä murrosikäisenä. Isä lähti rakastajattarensa kanssa Pariisiin pelivelkojaan pakoon, kun poika oli 11-vuotias. Pari vuotta myöhemmin äiti kuoli.

- Äiti kuoli suruun. Niin me on annettu itsemme ymmärtää, Eve vahvistaa.

Mannaerheimin sisarukset
Mannerheimin sisarukset vuonna 1881. Keskellä Sophie, vasemmalla Carl, August ja Johan, oikealla Annicka ja Gustaf, istumassa Eva. Mannaerheimin sisarukset Kuva: Mannerheim siblings mannerheimin sisarukset

Suurin rakkaus

- Mutta me tiedetään, kuka oli Mannerheimin suurin rakkaus, Laila jatkaa arvoituksellisesti.

- Pikkusisko Annicka, Eve lisää.

Laila ja Eve vakuuttavat, että Mannerheimille rakkain oli tämä pikkusisko, joka kuoli nuorena Smolnan tyttökoulussa, aatelisneitojen sisäoppilaitoksessa Pietarissa. Tarina kertoo, ettei Mannerheim päässyt sisarensa hautajaisiin, koska hänellä ei ollut rahaa ostaa pukua. Nuorena kuolleen pikkusiskon kohtalo on liikuttanut Lailaa kyyneliin asti.

- Annicka, pieni yksinäinen tyttö siellä Pietarissa!

- Aina kun puhutaan Mannerheimin naisista, mainitaan nämä demimondeenit Betsyt ja muut, Eve huomauttaa. Me halusimme korostaa veljen rakkautta pikkusiskoaan kohtaan. Se muokkasi Mannerheimia.

Menetetty poikalapsi

Koko Mannerheimin elämän ajan hänen ympärilllään oli paljon kauniita naisia, paronittaria, kreivittäriä, olipa yksi olympiapurjehtijakin.

- Demimondejakin oli, näitä maksullisia naisia, Eve täsmentää.

Mannerheim meni naimisiin, mutta erosi venäläisestä Anastasia-vaimostaan. Tämä aatelisnainen itsenäistyi, ryhtyi sairaanhoitajaksi ja oli sitä mieltä, ettei avioliitto Mannerheimin kanssa ollut kovin ruusuinen. Miksi Mannerheim ei mennyt naimisiin enää uudelleen?

- Siihenkin liittyy suuri suru, josta ei ole paljon puhuttu, Laila paljastaa. Anastasia sai kolme lasta. Heistä kaksi oli tyttöä, mutta keskimmäinen oli poika, joka syntyi kuolleena. Mannerheim menetti siis poikalapsen! Minulla on sellainen ajatus, että se muutti Mannerheimia. Poikalapsi oli hänen unelmansa.

Ei politiikkaa

Koska oopperassa Mannerheimin elämä kerrotaan kahdessa tunnissa, libretistit kertovat joutuneensa harppomaan.

- Joitakin naissuhteita jätettiin pois ja myös politiikka jätettiin pois, Eve summaa. Ja koska nämä hömppätytöt hyörivät ja pyörivät siellä herran elämässä koko ajan, niin päädyttiin kirjoittamaan sinne fiktiivinen henkilö…

- Mutta me ei puhuta siitä, Laila sanoo nopeasti.

- Me voidaan sanoa kuka se on, Eve lupaa. Me kirjoitettiin Mannerheimille taloudenhoitaja, Ida.

- Ida Lankinen edustaa kaikkia Mannerheimin taloudenhoitajia. Hän on topakka, napakka ja selväjärkinen nainen, Laila hymyilee.

- Maalaisnainen, ainoa, joka sanoo Mannerheimille suoraan mitä ajattelee, Eve riemuitsee.

Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim päämajassa kesällä 1941
Luulen, että hän oli todella väsynyt koko elämään ja taakkoihin, jotka hän oli joutunut kantamaan, Eve Hietamies pohtii iäkästä Mannerheimia. Marsalkka Carl Gustaf Emil Mannerheim päämajassa kesällä 1941 Kuva: Helmut Laux Carl Gustaf Mannerheim

Elämän taakka

Mitä ajattelette Mannerheimin elämästä näin jälkeenpäin, oopperalibreton kirjoitettuanne?

- Mä jotenkin säälin, Eve huokaa. Kahden vuoden työn jälkeen mulla on mielessä lähinnä suru. Se mies joutui kantamaan hirveitä asioita, tosi vaikeita asioita…

- …koko Suomen surun ja sodat. Kyllä ne hänen hartioitaan painoivat, Laila täydentää.

- Me mietittiin, että miltä tuntui kävellä Mikkelin kadulla - tämä kuulostaa nyt kauhean teatraaliselta - kun sotaorvot ja lesket tuijottivat? Ja Mannerheimiahan ne tuijottivat. Miltä tuntui kantaa se kaikki? Eve pohtii. Kun hän oli vanha, luulen, että hän oli todella väsynyt koko elämään ja taakkoihin, jotka hän oli joutunut kantamaan.

- Miulle on moni kertonut näistä kohtaamisista Mannerheimin kanssa Mikkelin kadulla, Laila muistelee. Hän oli äärimmäisen kohtelias ja sivistynyt herrasmies - ja äärimmäisen etäinen. Ei hän antanut pisaraakaan itsestään.


Lue ja katso video mitä Mannerheimin esittäjä baritoni Waltteri Torikka kertoo roolista ja tähteydestä.

Kuuntele Laila Hirvisaari ja Eve Hietamies toimittaja Lisa Enckellin haastattelussa Kultakuume-ohjelmassa Yle Radio 1 ke 31.5. klo 15.05.

  • Erik T. Tawaststjerna: "Taso vielä häikäisevämpi kuin osasin odottaa!"

    Maj Lind -pianokilpailun 5. alkueräpäivä

    Viidentenä ja viimeisenä alkueräpäivänä Maj Lind -hälinän keskellä seisoo onnellinen mies, prof. Erik T. Tawaststjerna. Kilpailutoimikunnan puheenjohtajalla on syytä todeta, että kisat ovat sujuneet vallan erinomaisesti. - Ylen asiantuntija pianopedagogi Niklas Pokki arvioi viidennen alkueräpäivän kilpailijat.

  • Nuoret pianistit tunteiden ristiaallokossa

    Maj Lind -pianokilpailun 4. alkueräpäivä

    Kaikki neljännen alkueräpäivän kilpailijat menevät jatkoon, jos Ylen lähetysikkunaa on uskominen. Pianopedagogi Niklas Pokki arvioi neljännen alkueräpäivän kilpailijat.

  • Aasialaisen kilpailijan takaa paljastui suomalainen maestro

    Maj Lind -pianokilpailun 3. alkueräpäivä.

    Indonesialainen Anthony Hartono on yksi kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun kovatasoisista osallistujista, joiden taustalla vaikuttaa yllättäen suomalainen pianopedagogi, Hartonon kohdalla Teppo Koivisto. Kolmantena alkueräpäivänä kuudesta suomalaisesta osanottajasta oli soittovuorossa Väinö Jalkanen. Pianopedagogi Niklas Pokki arvioi kolmannen alkueräpäivän kilpailijat.