Hyppää pääsisältöön

Neuvostopartisaanien tuhoiskut jätettiin tutkimatta ulkopoliittisista syistä

Tutkija Maria Lähteenmäki Kansallisarkistossa.
Professori Maria Lähteenmäki on tehnyt hätkähdyttäviä arkistolöytöjä tutkiessaan jatkosodan aikana itärajan tuntumassa tehtyjä partisaani-iskuja. Tutkija Maria Lähteenmäki Kansallisarkistossa. Kuva: Yle, Jyrki Ojala Maria Lähteenmäki

Kolme historioitsijaa vaatii jatkosodan aikaisten partisaanihyökkäysten perusteellista tutkimista. Tutkijat muistuttavat maanantaina esitettävässä MOT-ohjelmassa ”Itärajan ihmiskilvet”, että tähän asti Suomen itärajan kyliin tehtyjen iskujen penkominen on ollut lähes tyystin harrastelijahistorioitsijoiden varassa.

Yksi oman työnsä ohessa tapahtumia selvitellyt ammattilainen on Joensuun lyseon opettajana toimiva FL Matti Kosonen. Kosonen on Itä-Suomen yliopiston entinen tutkija.

”Kyllä 100-vuotiaan Suomen pitäisi tämä asia nyt viimeinkin tutkia perin pohjin. Tässä riittää vielä paljon selvitettävää. Uskon, että erityisesti yhteistyö venäläisten tutkijoiden kanssa toisi esiin paljon uutta tietoa. Tämä on kuitenkin kansallinen trauma, joka on sitkeästi jäänyt elämään.”

Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva puolestaan totea, että ”meillä riittää hyvin paljon tutkittavaa tuon ajan tapahtumissa”. Erityisen tärkeää olisi saada Saksan ja Venäjän arkistot tutkijoiden vapaaseen käyttöön, koska totuus ei käy ilmi yksinomaan Suomen arkistoista. Tulkinnat tapahtumista ovat hyvin erilaisia Suomessa ja Venäjällä. Tärkeintä on, että tutkimus on avointa, Nuorteva sanoo MOT:n haastattelussa.

Jatkosodan aikana Pohjois-Suomi – mm. koko Lappi – oli natsi-Saksan sotilashallintoaluetta.

”Tasapainoilua
Yya:n hengessä”

”90-luvulla sotahistorioitsijat hakivat Suomen Akatemialta rahoitusta partisaanisodan tapahtumien selvittämiseksi. Neuvostoliittoa ei enää ollut ja yhteiskunnan henkinen ilmapiiri oli vapautunut. Rahoitusta ei kuitenkaan syystä tai toisesta saatu”, kertoo Itä-Suomen yliopiston Suomen historian professori Maria Lähteenmäki.

Historioitsijat arvelevat ulkopoliittisen korrektiuden pitäneen valtiovallan kukkaronnyörit tiukalla.

”Eiköhän ne olleet ulkopoliittiset syyt, minkä takia neuvostopartisaanien Suomeen tekemät iskut jätettiin tutkimatta tarkemmin”, Kosonen sanoo.

Viitisen tuhatta neuvostopartisaania teki jatkosodassa kymmeniä tuhoisia ja julmia hyökkäyksiä Suomen itärajan syrjäisiin kyliin. Niissä menehtyi ainakin 182 siviiliä – enimmäkseen naisia, lapsia ja vanhuksia.

Samanaikaisesti suomalaisten Itä-Karjalaan perustamilla keskitysleireillä kuoli jatkosodan aikana nelisen tuhatta venäläissiviiliä nälkään, tauteihin, uupumukseen ja pahoinpitelyihin.

”Tässä on ollut havaittavissa sellainen tasapaino, että YYA-sopimuksen hengessä – ikään kuin yhteisestä, ääneen lausumattomasta sopimuksesta – suomalaiset eivät pidä meteliä näistä partisaani-iskujen uhreista, ja vastaavasti venäläiset eivät puhu näillä suomalaisten perustamilla keskitysleireillä menehtyneistä”, arvioi professori Lähteenmäki.

Pääjohtaja Nuorteva kertoo, että kun entisen sota-arkiston aineistot taannoin järjestettiin, niin havaittiin, että suoraan rintamalta oli aikoinaan tuotu kymmeniä hyllykilometrejä arkistomateriaalia. Nuortevan mukaan aineistoa on tutkimuksessa hyödynnetty toistaiseksi vain vähän.

Pysyvä trauma
idän syrjäkylillä

”Kun katsoo näitä partisaanisodan uhreihin liittyviä selvityksiä, niin nämä perusaineistothan ovat Jatkosodan siviiliveteraanit ry:n kokoamia. Ja näinhän sen ei pitäisi olla: kyllä tämänkaltainen perustutkimus pitäisi ehdottomasti tehdä viranomaistyönä”, Nuorteva toteaa.

Jatkosodan siviiliveteraanit on vuonna 1999 perustettu kansalaisjärjestö, joka ajaa partisaanisodan uhrien asiaa.

Joensuussa asuvan Matti Kososen mukaan vuosina 1941-44 tehdyt partisaani-iskut ovat jättäneet pysyvän jäljen itärajan syrjäkylien ihmisten psyykeen. Perusteellisen, kansalliset rajat ylittävän tutkimuksen tekeminen hyökkäyksistä voisi olla selkeä tilinpäätös traagisille tapahtumille.

”Perusteellinen selvitys siitä, mitä tapahtui, voisi toimia myös kunnianosoituksena ja tunnustuksena partisaani-iskujen uhreille ja heidän omaisilleen”, summaa tutkija Kosonen.

MOT: Itärajan ihmiskilvet
TV 1 maanantaina klo 20

Kommentit