Hyppää pääsisältöön

Paljonko tähteys on auttanut uraasi, baritoni Waltteri Torikka?

Waltteri Torikalle vuosi 2017 on työntäyteinen oopperavuosi. Kesäkausi alkaa Ilmajoen musiikkijuhlilla, kun Tuomas Kantelisen säveltämä Mannerheim-ooppera saa kantaesityksensä kesäkuun 9. päivänä. Waltteri Torikka nähdään oopperassa marsalkka Mannerheimin roolissa.

Tänä kesänä Waltterin oopperarepertuaari karttuu myös toisella suomalaismiehen nimiroolilla, kun heinäkuussa Hämeenkyrössä saa kantaesityksensä Nobel-kirjailija Frans Emil Sillanpäästä kertova ooppera.

Oopperalaulaja ja julkkis

Kultakuumeen toimittaja Lisa Enckell tapasi kesän oopperakiireisiin valmistautuvan baritoni Waltteri Torikan Suomen kansallisoopperan lämpiössä toukokuun puolivälissä. Hän kysyi, kuinka paljon parin vuoden takainen voitto MTV:n Tähdet tähdet -kilpailussa on siivittänyt laulajan uraa?

- Joissakin asioissa tv-tähteys on auttanut, Waltteri sanoo, ja jatkaa että sitä ennen olivat jo Lappeenrannan laulukilpailujen voitto, Martti Talvela -apuraha ja Pro Musica -säätiön Vuoden nuori muusikko -nimitys.

- Ja olin myös ollut jo mukana Savonlinnan oopperajuhlien Don Giovannissa, ja monet muut töistä oli jo sovittu.

Tähteyden myötä klassisen rinnalle on tullut mukaan kevyemmän musiikin ura.

- Mutta esimerkiksi uusin Tapio Rautavaara -levy ja uudet tulkinnat siinä, ne ovat kyllä ihan taiteellisia toteutuksia, eivät popularisoitua massakulttuuria. Levyllä olevien kappaleiden genrerajat ovat häilyviä. Ovatko ne taidemusiikkia vai jotain muuta, jokainen kuulija saa päättää sen itse.

Oopperalavalle Mannerheimina

marsalkka Carl Gustav MannerheimBaritoni Waltteri Torikka Carl Gustav Mannerheimin roolissa, Ilmajoen musiikkijuhlat 2017.
Mannerheimin roolissa kesällä 2017. Kuva: Yle, Saara Salmi

Historiakirjat kertovat, että marsalkka Mannerheim oli nuorena villi. Löydätkö hänestä yhtymäkohtia itseesi?

- Niin että olenko villi? alkaa vastaus iloisen nauruhörähdyksen säestyksellä. Sitten alkaa tuumailu.

- Meillä on erilaiset lähtökohdat, minä olen tamperelainen lähiökasvatti, hän taas aatelisesta perheestä. Siinä ympäristössä hän kehittyi kosmopoliittiseksi persoonaksi.

- On ollut mielenkiintoista tutustua Mannerheimiin Laila Hirvisaaren ja Eve Hietamiehen libreton kautta. Säveltäjä Tuomas Kantelisen ja erityisesti ohjaaja Tuomas Parkkisen kanssa olemme käyneet läpi Mannerheimin persoonaa: miten vastuu ja kansakunnan tulevaisuuden kantaminen näkyy esimerkiksi kuvissa?

- Hänen persoonaansa tuli iän myötä äreyttä, asema jossa hän eli ja oli, muutti jotain. Mutta kuinka se vilkas ja villi nuori säilyi siinä mukana? Ehkä jossain määrin.

- Hänellä oli pilkettä silmäkulmassa lopussakin, mutta en halua paljastaa oopperasta enempää tässä vaiheessa.

Onko Frans Emil Sillanpäässä aineksia oopperaan?

Heinäkuussa Myllykoulun kesäteatterissa Hämeenkyrössä saa kantaesityksensä Marco Bjurströmin ohjaama ja Seppo Pohjolan säveltämä Sillanpää-ooppera. Siinä Waltteri Torikalla ei ole pelkästään nimirooli, vaan hän on ollut itse synnyttämässä tätä produktiota. Kaikki alkoi muutamia vuosia sitten.

- Parina kesänä kävin Myllykoulun museoalueella, äitini kotitalo on siinä lähellä. Myllykoulu on upean inspiroiva paikka, ja se tila suorastaan huusi laajamittaista teosta. Syntyi ajatus, että mitä jos yhdistäisi musiikin ja Frans Emil Sillanpään?

- Sillanpäästä ihmisenä siellä Nobelin takana tiedetään aika vähän. Millainen hänen elämänsä oli ja mitä hän joutui uhraamaan? Hän joutui luopumaan asioista, ei ehkä onnistunut elämässä muuten, oli tragedioita ja draamaa kerrakseen.

- Soitin Panu Rajalalle vuonna 2011 kysyäkseni, onko Sillanpäässä aineksia oopperaan. Ja hän vastasi: tietenkin! Nyt kuusi vuotta myöhemmin teos saadaan ensi-iltaan.

On tärkeää häivyttää oopperasta elitismin kuplaa

Oopperan synnyinmaassa Italiassa tämä taiteenlaji oli aikanaan kansanhuvi. Nyt oopperan viihteellistämistä pelätään, ainakin Suomessa. Waltteri Torikka on puhunut popularisoinnin puolesta.

- Minun sukupolveni suhtautuu oopperaan sekä työnä että intohimona. On tärkeää häivyttää oopperasta elitismin kuplaa.

- Oopperan tekemiseen tarvitaan paljon ammattilaisia, eli se ei ole halpaa. Mutta kyllä oopperaa voidaan tehdä pienemminkin. Uusi sukupolvi haluaa pitää tämän hengissä ja se on hienoa.

- Mutta oopperaa ei saa viihteellistää kvaliteetin kustannuksella. Se on pahinta, mitä tälle taidelajille voi tehdä!

Arvostan yksityisyyttäni

Entäpä julkisuus? Se voi olla hyvinkin julmaa. Kuinka julkkis pystyy varjelemaan yksityisyyttään?

- Alussa olin aika naiivi, asiat tulivat eteen vähän yllättäen. Ihmettelin esimerkiksi, että mitä ihmiset tuijottavat, Waltteri sanoo ja nauraa makeasti päälle.

- Mutta kaikkineen minulla ei ole tarvetta olla julkisuudessa, arvostan yksityisyyttäni. Mielellään olen himassa - hän nauraa jälleen ja jatkaa - kuin jokainen meistä!

Minun on annettu esiintyä pienestä saakka

- Sitä miettii, kuinka paljon asioihin ajautuu tai kuinka paljon on kyse tahtotilasta. Waltteri kertoo, että pienenä hän käyttäytyi kunnolla vain kun sai esiintyä.

- Minua rauhoitettiin siten. Ja minun annettiin esiintyä. Esiintymisvietti on ollut jo tarhasta lähtien vahvasti esillä.

- Tässä ammatissa joutuu ottamaan riskejä, ja mikään ei ole varmaa. Mukana on myös sattumaa, se että on oikeassa paikassa oikeaan aikaan, tai että onnistuu jossain tietyssä tilanteessa.

- En tiedän missä vaiheessa tajusin, että laulamisesta tulee minulle ammatti. Mutta toistaiseksi olen nauttinut! Saan tästä paljon, saan välittää asioita ja pidän työstäni!

Waltteri Torikan kiireinen oopperavuosi

Oopperaroolit Suomen itsenäisyyden juhlavuonna 2017:

Marsalkka Mannerheim nimirooli Tuomas Kantelisen säveltämässä ja Tuomas Parkkisen ohjaamassa Mannerheim-oopperassa Ilmajoen musiikkijuhlilla
Frans Emil Sillanpää nimirooli Marco Bjurströmin ohjaamassa ja Seppo Pohjolan säveltämässä Sillanpää-oopperassa kirjailijan syntymäkodin miljöössä Myllykolun Kesäteatterissa Hämeenkyrössä
Häjyjen Kingi Leevi Madetojan Pohjalaisissa Tampereen oopperassa
Ratsutilallinen Aulis Sallisen Ratsumiehessä Porin oopperassa
Escamillo Bizet'n Carmenissa Jyväskylän oopperassa
sekä roolit Wagnerin Parsifal-oopperan Matti Salmisen ja Karita Mattilan rinnalla Turun musiikkijuhlilla ja Väinö Raition Prinsessa Cecilia-oopperan konserttiesityksessä Helsingin Juhlaviikoilla

Levytykset: Esikoisalbumi Sydän 2015, Rakkaus 2016, Sininen uni 2017

Kuuntele koko haastattelu Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelmassa.

  • Seuraa Maj Lind -pianokilpailua 2017 Ylen kanavilla

    Seuraa kilpailu alusta loppuun 17.-31.8.2017.

    Taideyliopiston Sibelius-Akatemia järjestää neljännen kansainvälisen Maj Lind -pianokilpailun Helsingissä 17.–31.8.2017. Voit seurata kilpailun alusta loppuun Ylen kanavilla, suorina lähetyksinä verkossa, koostelähetyksinä radiossa ja orkesterifinaalit suorina kaikissa välineissä.

  • Tärkeintä on persoonallinen soitto, sillä kiinalaisten pianistien kanssa ei voi kilpailla teknisessä osaamisessa

    Niklas Pokki on Ylen asiantuntija Maj Lind -pianokisassa.

    Pianisti ja pianopedagogi, musiikin tohtori Niklas Pokki tunnetaan väsymättömänä pianonmusiikin ja pianonsoiton edistäjänä Suomessa. Hänen vaikutuspiiriinsä kuuluvat mm. Mäntän musiikkijuhlat vuodesta 1999 lähtien, sekä vuonna 2013 perustettu Nuorten pianoakatemia, joka järjestää mestarikursseja nuorille pianisteille ympäri Suomea.

  • Laulaja Tii Niemelä 100 vuotta: "Päätin etten pelkää mitään tässä maailmassa"

    Sota opetti nuoren laulajattaren olemaan pelkäämättä.

    Tänä vuonna, kun Suomi juhlii 100-vuotista itsenäisyyttään, myös laulaja Tii Niemelä viettää 100-vuotispäiväänsä. Kysymykseen korkean iän salaisuudesta Tii vastaa olleensa pienestä pitäen kova äkäpussi. Ex-puoliso, liedpianisti Pentti Koskimies on kuvannut hänen voimakasta sisäistä paloaan ja shamanistisia piirteitään. Tii kertoo myös sotakokemuksesta, jonka jälkeen hän lakkasi pelkäämästä.

  • Romeo ja Julia berliiniläisittäin

    Shakespearen draama ja sen monet säveltäjät.

    Ihanat nuoret näyttelijät olivat niin uskottavia rakastuessaan! Anja Lankinen huokaa nähtyään Berliinissä Romeon ja Julian. Kyse ei olekaan ihan tavallisesta Shakespearen näytelmästä, vaan nyt oli esityksessä mukana myös useiden eri säveltäjien Romeo ja Julia -musiikkia.