Hyppää pääsisältöön

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Runoilija Catharina Gripenberg
Runoilija Catharina Gripenberg Runoilija Catharina Gripenberg Kuva: Laerke Posselt/Agence VU' Catharina Gripenberg,Tanssiva karhu,runoilijat

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Runous sopii kielen tutkiskeluun. Näin ajattelee runoilija Catharina Gripenberg, ja käsitys välittyy hänen teoksestaan Handbok att bära till en dräkt. Siinä erilaiset kielen rekisterit kohtaavat, kun käsikirjoille ja oppaille tyypillinen neutraali tyyli niveltyy henkilökohtaiseen elämänpiiriin ja ilmaisuun. On kuin Ikean huonekalujen koontiopas käsittelisikin hyllyn kokoamisen sijaan ihmisen elämän rakentamista.

– Ideanani oli kuvailla ihmisen elämänkaarta ja elämää opaskirjan muodossa, Gripenberg sanoo.

Käsikirjat ja oppaat ohjaavat ja kuvailevat, neuvovat ja kehottavat, käskevätkin. Tästä kaikesta Gripenberg oli kiinnostunut ja viehättynyt saadessaan ideansa.

Kirjoittaminen voi olla ikään kuin asuisi runossaan.― Catharina Gripenberg

Runous on Gripenbergille kielen, sääntöjen ja identiteetin tutkimista. Olennaista hänelle on vapaus. Runoilija voi luoda oman tyylilajinsa, logiikkansa ja kielioppinsa. Kukaan ei sido kaavoihin.

– Runoudessa voi olla myös kyse halusta kokeilla rooleja ja ääniä. Se voi olla tapa tutkia identiteettiä ja pohtia, mikä minuus on ja mistä se muodostuu, Gripenberg tähdentää.

Suomenruotsalaisena Gripenberg on kokenut nimenomaan identiteetin kysymykset tärkeiksi.

– Se, että kirjoitan runoja, liittyy ehkä siihen, että olen suomenruotsalainen, siihen että olen kokenut kodittomuuden tunnetta. Minulle sijainti, paikkakunta ja kotimaa eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja kirjoittaminen voi olla tapa kirjoittaa itselleni perusta tai pitää kirjoittamista kotinani, Gripenberg valaisee.

– Kirjoittaminen voi olla ikään kuin asuisi runossaan.

Koen runon terävänä työkaluna― Catharina Gripenberg

Kun Gripenberg kertoo runouden kirjoittamisesta, hän puhuu runouden käyttämisestä ja käyttökelpoisuudesta. Hän on käyttänyt runoutta kirjoittaessaan sitä. Hän puhuu runoudesta myös työkaluna.

– Koen runon terävänä työkaluna, jonka avulla voin pienellä alueella tehdä aika nopeasti syviä viiltoja hetken teemaan tai tunnelmaan, Gripenberg sanoo.

Ehkä myös lukija voi käyttää Gripenbergin teosta jäsentääkseen elämäänsä ja sen vaiheita. Onhan kirja – vähintäänkin leikillisesti ja tyylillisesti – opaskirja, handbok.

Väärinkäsitysten välttämiseksi: Tanssivan karhun runoraati on todennut, että Handbok att bära till en dräkt on vuoden merkittävin suomenruotsalainen runoteos. Kyse ei ole käyttöpuheista huolimatta "käyttörunoudesta", jos sanalla tehdään eronteko "oikeaan" ja arvostettuun taiderunouteen.

Mahdollisesti Handbok att bära till en dräkt vielä laajentaa runouden lukemisen tapoja ja kannustaa lukemaan muutakin merkittävää runoutta ikään kuin ohjaavana oppaana. Runoudesta jos mistä on siihen.

Catharina Gripenberg

S. 1977

Teokset

På diabilden är huvudet propfullt av lycka, 1999
Ödemjuka belles lettres från en till en, 2002
Ta min hand, det vore underligt, 2007
Handbok att bära till en dräkt, 2016

Suomennetut teokset

Sinä siellä kaukana näytät tutulta, suomentanut Kristiina Lähde, 2005

Draamaa

En finner en ö
Runebergs kyssar Helsingin Svenska Teaternille sekä

Palkinnot

Arvid Mörne -runopalkinto 1998
Stig Carlsson -palkinto 2003
Tanssiva karhu -palkinto 2008, jaettu sija Aki Salmelan kanssa
Ruotsin radion runopalkinto 2016

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Handbok att bära till en dräkt -teoksen ehdokkuuden näin:

Gripenbergin teos on vuoden merkittävin suomenruotsalainen runokokoelma, eräänlainen magnum opus. Gripenberg luo eri diskursseista absurdia musiikkia, jonka avulla hän tutkiskelee yksilöllisen ja kollektiivisen muistin rajaa. Kirja käsittelee perustavanlaatuista sopeutumattomuutta, olomuotoa johon ei löydy neuvoja itsehoito-oppaista. Runot puhuvat identiteetistä ja sen puuttumisesta, josta Gripenberg lopuksi kirjoittaa itsensä vapaaksi: ”Näyttää siltä että olen jäänyt eloon.”

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.

Kuuntele

Kultakuumeen toimittaja Lisa Enckell haastattelee Catharina Gripenbergiä

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?

  • Purevan hauska Huovinen

    Veikko Huovisen huumori ei ole hampaatonta

    Veikko Huovinen oli vain 24-vuotias luodessaan korpifilosofi Konsta Pylkkäsen. Havukka-ahon ajattelija saattaisi olla rasittava kaveri oikeassa elämässä, mutta kirjallisena hahmona hän on täydellinen.

  • Koivu ja tähti skoolaa kossupiimällä isänmaalle

    Pirkko Saision näytelmä sekoittaa myyttejä ja tragikomediaa

    Pirkko Saisio on kirjoittanut oman näkemyksensä Zacharias Topeliuksen Koivun ja Tähden tarinasta. Alkuteos antaa raamit, joiden puitteissa kirjailija kuljettaa humoristisina, raakoina väläyksinä maamme historiaa. Kansallisteatterin juhlanäytelmä on älyttömän hauska, tyly – ja kovin lohduton.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Ratkaisu tekstiilijätevuoriin: näin T-paitasi syntyy uudelleen

    Tuotat elämäsi aikana 1000 kg tekstiilijätettä.

    70 000 tonnia vaatteita ja kodintekstiilejä päätyy joka vuosi paremman puutteessa jätteenpolttolaitoksiin Suomessa. Mutta ei enää kauan! Iso osa siitä voidaan jatkossa kierrättää, kun puhkikulutetusta puuvillasta voidaan kemiallisesti synnyttää uutta kuitua. Jos VTT:n kehittämä tekniikka lyö läpi, poisheitettävästä puuvillasta polttoon joutuu enää 15 prosenttia.

  • Finalaska - unelma suomalaisesta osavaltiosta

    Suunnitelmat suomalaisten evakuoimiseksi Alaskaan.

    Talvisodan aikaan Suomesta oltiin huolissaan Yhdysvalloissa. Pieni ja sympaattinen Suomi näytti jäävän suuren Neuvostoliiton jyräämäksi. Yhdysvallat kuitenkin pysytteli vielä tuolloin erossa Euroopan sodista, eikä apua juuri herunut. Alkuvuodesta 1940 nuoret amerikkalaiset Robert Black ja Leonard Sutton laativat suunnitelman suomalaisten evakuoimisesta Yhdysvaltoihin.

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kuinka helppoa olikaan hermostuttaa kaikki! Avaruusromua 22.10.2017

    Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki?

    Ne olivat laitteita, joilla oli helppo saada läheiset raivon partaalle. Niissä oli usein normaalia pienempi pianokoskettimisto, jonkin verran automatiikkaa ja melko hupaisia soundeja. Ne olivat pieniä muovisia kosketinsoittimia. Varsinkin 1980- ja 90-luvuilla niihin törmäsi siellä täällä. Useimmiten niiden nimi oli Casio. Miltä kuulostaa neljällä vanhalla Casiolla tehty musiikki? Entä kun musiikkia tehdään kolmella rikkakasvilla? Miltä kuulostavat pujo, hevonhierakka ja pelto-ohdake? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Virolainen muusikko Raul Saaremets muistelee karua neuvostoaikaa: “Oikeus musiikkiin riistettiin minulta”

    Melodija-levy-yhtiö päätti mitä Virossa kuunneltiin.

    Neuvostoliitossa musiikkia tuotettiin vain valtiovallan tarkan kontrollin alla. Vuonna 1964 perustettiin kulttuuriministeriön alainen Melodija, joka oli maan ainoa levy-yhtiö lähes 30 vuotta. Sen alaisuudessa toimi käytännössä koko musiikkiteollisuus: levytysstudiot, levyjen valmistus ja jakelu, levykaupat sekä promootio.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 5: Ensimmäinen kosketus

    Jonni Roos tekee ensimmmäiset sahaukset ja höyläykset.

    Puutavaraa hankittuani, aihioita katseltuani ja luettuani kitaranrakennusta koskevia kirjoja koitti vihdoin sitten se odotettu päivä, jolloin astuin ensi kertaa Omnian Nikkariverstaan ovesta sisään.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 6: Parhaat mahdolliset neuvot

    Jonni Roos saa neuvoja kitaranrakentamiseen Kari Niemiseltä.

    Koska olen aloittelija, tarvitsen parhaat mahdolliset neuvot. Kitaranrakentaja Kari Nieminen tekee Versoul-tuotemerkillä kitaroita maailman huipulle. Mm. Rolling Stonesin Ronnie Woodilla ja ZZ Topin Billy Gibbonsilla on useita Niemisen rakentamia kitaroita. Kari koputtelee tuomaani ruusupuuotelaudan aihiota, ja kuuntelee. Helähdys on soiva ja se soi melko korkealta.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 4: Puutavarakaupassa

    Jonni Roos menee ihan oikeaan puutavaramyymälään.

    Kerroin aikaisemmassa blogauksessani, että ostin kitaran rungon valmiiksi höylättynä ja liimattuna lankunpalana, ja sain vielä lisäksi kolme pitkälle tehtyä runkoaihiota kaupan päälle. Stratocaster- ja telecaster -tyyppiset kitarat tehdään usein lepästä, ja ostamani lankku on kotimaista tervaleppää. Kaulaan tarvitaan kuitenkin kovempaa ja jäykempää puuta, ja näissä kitaroissa tyypillinen kaulapuu on vaahtera.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 3: Työkaluja, neuvoja ja kirjallisuutta

    Jonni Roos kertoo, mistä löysi kitaranrakennustietoa.

    Olen jo muutamien vuosien ajan ostanut halvalla eteen tulevia puutyökaluja ilman sen kummempaa tarkoitusta. Päätettyäni rakentaa kitaran, uskoin niille tulevan käyttöä. Autotallin perukoilla minulla oli avaamaton käsisirkkeli pakkauksessaan, pienehkö yläjyrsin, pienoispora ja akkuporakone. Rakentamisen alkuvaiheessa näiden käyttökelpoisuus kitaranrakennukseen oli kuitenkin minulle epäselvää.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 2: Lentävä lähtö

    Jonni Roos ostaa runkoaihion ensimmäiseen kitaraansa.

    Kitaranrakennukseni sai lentävän lähdön. Muusikoiden.net -ilmoituspalastalla Esa ilmoitti myyvänsä kitaran rungoksi soveltuvan palan tervaleppää.

  • Rakenna oma soitin - osallistu KulttuuriCocktailin rakennushaasteeseen!

    Rakenna soitin - ja näytä meille mitä rakennat!

    Sinäkin voit rakentaa soittimen! Aloita nyt, ja lähetä meille päivityksiä siitä, miten rakentaminen edistyy. Tammikuun loppuun mennessä kutsumme rakentamiseen osallistuneet Ylen tiloihin Pasilaan, jossa ihmettelemme valmistuneita soittimia yhdessä. Soitin voi olla mikä tahansa soiva peli. Tee vaikka rumpu, triangeli tai kitara!

  • Unohdettu supertutkija Edvard Westermarck tutki insestiä ja puolusti naisia

    Viisi ydinkohtaa Edward Westermarckin elämäntyöstä

    Edvard Westermarckin (1862–1939) nimi tunnetaan hyvin maailmalla, mutta ei Suomessa. Tietämättömyyteemme saattaa vaikuttaa se, ettei hänen teoksistaan ole suomennettu kuin muutama eikä hänen elämäntarinaansa tunneta täällä juurikaan. Syytä olisi, koska Westermarck on vaikuttanut käänteentekevästi monella tieteen alueella.

  • Seitsemän nuorta kapinallista

    Seitsemän veljeksen uudet tulkinnat

    Mitä jos ei luettaisikaan Seitsemää veljestä suomalaisen 1800-luvun talonpoikaiselämän roisina kuvauksena, vaan tulkittaisiin veljeksiä yhteisöön sopeutumattomina kapinallisina tai peräti hylkiöinä, muukalaisina ja suvaitsevaisuuden opettajina. Saitko sinäkin Aleksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin luettavaksesi äidinkielen tunnilla?