Hyppää pääsisältöön

Runoja sielun kokoamiseksi – Catharina Gripenbergin teos flirttailee käsikirjoille

Runoilija Catharina Gripenberg
Runoilija Catharina Gripenberg Runoilija Catharina Gripenberg Kuva: Laerke Posselt/Agence VU' Catharina Gripenberg,Tanssiva karhu,runoilijat

Runoilija Catharina Gripenberg kiinnostui erilaisten käsikirjojen ja oppaiden kielestä. Seurauksena syntyi runoteos, jossa Gripenberg yhdistää neutraalin ja käsikirjanomaisen tyylin henkilökohtaiseen ja yksityiseen kielelliseen ilmaisuun. Teos on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Runous sopii kielen tutkiskeluun. Näin ajattelee runoilija Catharina Gripenberg, ja käsitys välittyy hänen teoksestaan Handbok att bära till en dräkt. Siinä erilaiset kielen rekisterit kohtaavat, kun käsikirjoille ja oppaille tyypillinen neutraali tyyli niveltyy henkilökohtaiseen elämänpiiriin ja ilmaisuun. On kuin Ikean huonekalujen koontiopas käsittelisikin hyllyn kokoamisen sijaan ihmisen elämän rakentamista.

– Ideanani oli kuvailla ihmisen elämänkaarta ja elämää opaskirjan muodossa, Gripenberg sanoo.

Käsikirjat ja oppaat ohjaavat ja kuvailevat, neuvovat ja kehottavat, käskevätkin. Tästä kaikesta Gripenberg oli kiinnostunut ja viehättynyt saadessaan ideansa.

Kirjoittaminen voi olla ikään kuin asuisi runossaan.― Catharina Gripenberg

Runous on Gripenbergille kielen, sääntöjen ja identiteetin tutkimista. Olennaista hänelle on vapaus. Runoilija voi luoda oman tyylilajinsa, logiikkansa ja kielioppinsa. Kukaan ei sido kaavoihin.

– Runoudessa voi olla myös kyse halusta kokeilla rooleja ja ääniä. Se voi olla tapa tutkia identiteettiä ja pohtia, mikä minuus on ja mistä se muodostuu, Gripenberg tähdentää.

Suomenruotsalaisena Gripenberg on kokenut nimenomaan identiteetin kysymykset tärkeiksi.

– Se, että kirjoitan runoja, liittyy ehkä siihen, että olen suomenruotsalainen, siihen että olen kokenut kodittomuuden tunnetta. Minulle sijainti, paikkakunta ja kotimaa eivät ole itsestäänselvyyksiä, ja kirjoittaminen voi olla tapa kirjoittaa itselleni perusta tai pitää kirjoittamista kotinani, Gripenberg valaisee.

– Kirjoittaminen voi olla ikään kuin asuisi runossaan.

Koen runon terävänä työkaluna― Catharina Gripenberg

Kun Gripenberg kertoo runouden kirjoittamisesta, hän puhuu runouden käyttämisestä ja käyttökelpoisuudesta. Hän on käyttänyt runoutta kirjoittaessaan sitä. Hän puhuu runoudesta myös työkaluna.

– Koen runon terävänä työkaluna, jonka avulla voin pienellä alueella tehdä aika nopeasti syviä viiltoja hetken teemaan tai tunnelmaan, Gripenberg sanoo.

Ehkä myös lukija voi käyttää Gripenbergin teosta jäsentääkseen elämäänsä ja sen vaiheita. Onhan kirja – vähintäänkin leikillisesti ja tyylillisesti – opaskirja, handbok.

Väärinkäsitysten välttämiseksi: Tanssivan karhun runoraati on todennut, että Handbok att bära till en dräkt on vuoden merkittävin suomenruotsalainen runoteos. Kyse ei ole käyttöpuheista huolimatta "käyttörunoudesta", jos sanalla tehdään eronteko "oikeaan" ja arvostettuun taiderunouteen.

Mahdollisesti Handbok att bära till en dräkt vielä laajentaa runouden lukemisen tapoja ja kannustaa lukemaan muutakin merkittävää runoutta ikään kuin ohjaavana oppaana. Runoudesta jos mistä on siihen.

Catharina Gripenberg

S. 1977

Teokset

På diabilden är huvudet propfullt av lycka, 1999
Ödemjuka belles lettres från en till en, 2002
Ta min hand, det vore underligt, 2007
Handbok att bära till en dräkt, 2016

Suomennetut teokset

Sinä siellä kaukana näytät tutulta, suomentanut Kristiina Lähde, 2005

Draamaa

En finner en ö
Runebergs kyssar Helsingin Svenska Teaternille sekä

Palkinnot

Arvid Mörne -runopalkinto 1998
Stig Carlsson -palkinto 2003
Tanssiva karhu -palkinto 2008, jaettu sija Aki Salmelan kanssa
Ruotsin radion runopalkinto 2016

Tanssiva karhu on Ylen vuodesta 1994 lähtien runoteokselle jakama palkinto. Palkintosumma on 4 000 euroa.

Tanssivan karhun raati perustelee Handbok att bära till en dräkt -teoksen ehdokkuuden näin:

Gripenbergin teos on vuoden merkittävin suomenruotsalainen runokokoelma, eräänlainen magnum opus. Gripenberg luo eri diskursseista absurdia musiikkia, jonka avulla hän tutkiskelee yksilöllisen ja kollektiivisen muistin rajaa. Kirja käsittelee perustavanlaatuista sopeutumattomuutta, olomuotoa johon ei löydy neuvoja itsehoito-oppaista. Runot puhuvat identiteetistä ja sen puuttumisesta, josta Gripenberg lopuksi kirjoittaa itsensä vapaaksi: ”Näyttää siltä että olen jäänyt eloon.”

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Tässä ovat Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat

Tänä vuonna Tanssivaa karhua tavoittelevat Erkka Filanderin Torso, Catharina Gripenbergin Handbok att bära till en dräkt, Sirpa Kyyrösen Ilmajuuret, Tiina Lehikoisen Multa, V. S. Luoma-ahon Mantra ja Harri Nordellin Hajo.

Kuuntele

Kultakuumeen toimittaja Lisa Enckell haastattelee Catharina Gripenbergiä

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Kohta salamoi ja ukkostaa! – meteorologi Seija Paasosella on kyky kertoa taulujen säätiloista

    Maalausten taivaissa näkyy oikea sää – vai näkyykö?

    Mitä maalausten maailmasta löytyykään, kun alkaa rohkeasti tutkia niitä epätyypillisestä näkökulmasta! #taiteilijoidentaivaat Kun antaa jollekin pikkusormen, se vie – ainakin melkein – koko käden. Herätin henkiin yli 30 vuoden takaisen päähänpistoni tutkia maalausten pilviä ja säitä. Heittäydyin taiteilijoiden taivaiden, kankaille luotujen säiden, sateiden, ukkosten ja myrskyjen maailmaan.

  • Avaruusromua: Tangerine Dream ja pari ongelmaa Lontoossa

    Mitä tapahtui kun Tangerine Dream meni Lontooseen?

    Edgar Froese istuu aamiaisella Hyde Park -hotellissa Lontoossa. On lokakuu 1974. Hänen edessään on muroja, munakasta, appelsiinimehua, kahvia ja pari ongelmaa. Hänen yhtyeensä Tangerine Dream on juuri saapunut kaupunkiin, aloittaakseen sieltä ensimmäisen Iso-Britannian kiertueensa. Kiertueen avauskonsertti on maineikkaassa Rainbow-teatterissa, jonka lämpötila on seitsemän celsiusastetta. Lisäksi savukoneen käyttö on salissa kielletty. Itse asiassa koko kiertue on vaarassa. Mikä neuvoksi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Nojatuolimatka Kanadaan – aina ei tarvitse mennä paikan päälle

    Nojatuolimatkailu avartaa mieltä ja säästää luontoa

    On mahtavaa saapua uuteen maahan ja kaupunkiin ja kävellä sisään vieraaseen kulttuuriin. Aistit terävöityvät ja arkiset huolet haihtuvat, kun ennennäkemättömät maisemat avautuvat eteen. Hetken ajan tuntuu, että on aivan irrallaan arkitodellisuudesta.

  • Jättiläisaskeleet etsii ihmisiä ja maailmaa jazzin klassikkolevyjen takaa

    Jazzmusiikki kuljettaa mietteitä uusiin suuntiin.

    Viime vuoden lokakuussa etsin työhuoneellani musiikkia työntekoni taustalle. Kuulun siihen puolikkaaseen ihmiskuntaa, joka pitää musiikin kuuntelusta lukemisen tai työnteon taustalla. Mutta kun työssäni käytän sanoja, etenkin suomeksi lauletun musiikin kuunteleminen on aivan mahdotonta.

  • Painettu runo on vääjäämättä myös kuva, toteaa Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja, runoilija Anja Erämaja

    Anja Erämajan puhe Kajaanin Runoviikolla.

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Anja Erämajan puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2019. Merkillinen talvi ja kevät, niin paljon kirjapaketteja. Niin monta maailmaa ja tapaa sanansa asettaa. Ja tämä mahdoton tehtävä, oli otettava kantaa, valittava. Oli kestettävä se, että valitsemalla yhden jättää toisen valitsematta.

  • Avaruusromua: Löylyn hengessä!

    Löylyssä on voimaa, henkeä ja sielua.

    Mikael Agricola käytti sanaa "löyly" jo 475 vuotta sitten. Löyly on sanana ja käsitteenä sitäkin vanhempi. Löyly-sana tulee kaukaa, ajalta jolloin saunatkaan eivät olleet sellaisia kuin nykyisin. Vanhimmat saunat olivat maakuoppia, joiden kattona oli eläimen nahka. Alun perin löyly ei tarkoittanut vain saunan kiukaan sihahtelua ja kuumaa vesihöyryä. Löyly tarkoitti henkeä, henkäystä tai sielua. Eikä se ollut sattumaa. Löylyssä on edelleen voimaa, henkeä ja sielua, kuten suomalaisessa musiikissakin. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Suomi vs USA – Viisi havaintoa stand up -keikoilta koomikon näkökulmasta

    Millainen on stand up -scene Yhdysvalloissa?

    ”Stand up ei toimi Suomessa” on vuosikymmeniä toisteltu hokema, jota kuulee edelleen. Yleensä niiden suusta, jotka eivät käy katsomassa stand up -keikkoja. Mutta mikä on sitten paremmin lajin syntysijoilla Yhdysvalloissa? Stand up -koomikko Kaisa Pylkkänen teki kiertueen USA:n länsirannikon komediaklubeilla ja yllättyi.

  • Teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom: Ooppera on lapsen näkökulmasta äärimmäisen tylsää

    Taiteilijaperheen esikoinen kasvoi johtajaksi.

    Oopperan maailmassa ja sen taikapiirin keskellä kasvanut teatteri- ja oopperaohjaaja Erik Söderblom on aina ollut rohkea mielipiteissään. Elämänintoa ja uteliaisuutta riittää edelleen kuin kaksikymppisellä, vaikka nuorekas boheemi olemus kätkeekin jo kuusikymppisen. Teattereita, oopperoita ja festivaaleja johtanut Erik Söderblom on monien visioiden mies.

  • Avaruusromua: Mistä se tuli?

    Mistä tuli ajatus?

    Mistä tuli ajatus? Tätä pohtii historiantutkija, professori Yuval Noah Harari. Hän muistuttaa meitä siitä, että me emme hallitse ulkopuolellamme olevaa maailmaa. Hän toteaa, että me emme myöskään hallitse sitä, mikä tapahtuu ruumiimme sisällä. Me emme myöskään hallitse omia aivojamme, hän sanoo ja huomauttaa, että tämän kaiken ymmärtäminen voi auttaa meitä. Miten tämä liittyy taiteelliseen luomiseen? Liittyykö tämä musiikkiin? Toimittajana Jukka Mikkola.