Hyppää pääsisältöön

Viirulla ja Raidalla on edessään jännittävä tulevaisuus

viirupöllö
Raita. viirupöllö Kuva: Uula Kuvaja viirupöllö,viirupöllö

Viiru-pöllönpoikanen voimistelee kotipöntössä siipiään innokkaasti. Se on kohta valmis seuraamaan Raitaa ulkomaailmaan.

Raita on kuoriutunut ensimmäisenä ja on siksi sisarustaan isompi. Se hyppäsi ulos kotipöntöstään tänään. Pian sen jälkeen Viiru seuraa perässä.

Pöntöstä lähdettyään kaksikko jää vielä oleskelemaan pesän lähettyville. Vanhemmat jatkavat jälkikasvunsa ruokkimista ja vahtimista syksyyn saakka, kuten pöllöt luonnossakin tekevät. Syksyllä poikaset itsenäistyvät, ja ensimmäisen talvensa ne viettävät jo omillaan. Viiru ja Raitakin muuttavat omaan tarhaansa alkutalven aikana.

Itsenäistymisensä jälkeen Viiru ja Raita lähtevät täydentämään jonkun eurooppalaisen eläintarhan viirupöllökantaa. Sitä ennen niistä otetaan höyhennäytteet, joista voidaan dna-testin avulla määrittää sukupuolet. Sopiva sijoituspaikka etsitään rauhassa ja huolella, joten poikaset saattavat viettää Ranualla aikaa pidempäänkin.

”Kiirehän tällä ei ole, sillä meillä on kivasti tilaa”, toteaa intendentti Mari Heikkilä Ranuan eläinpuistosta.

viirupöllö
Viiru. viirupöllö Kuva: Uula Kuvaja viirupöllö,viirupöllö
viirupöllö
Raita ja Viiru rengastettavana. viirupöllö Kuva: Uula Kuvaja viirupöllö

Uusi koti etsitään Euroopan eläintarhojen liiton avulla. Kotivaihtoehdoista pyydetään tarkat kuvaukset, jotta pöllöille löydetään mahdollisimman sopiva paikka. Eurooppalaisilla eläintarhoilla on käytössään kortisto, josta voi tarkastella yksilöiden sukuja. Kortiston avulla varmistetaan, että pöllöt saavat sopivan parin. Viirupöllöillä on myös alalajeja tai alueellisia kantoja, joiden suhteen neuvoja kysytään kotimaisilta pöllöasiantuntijoilta.

”Esimerkiksi joitain vuosia sitten tuli kysely Saksaan muuttaneesta Eliaksen poikasesta, jonka jälkikasvua olisi haluttu käyttää luontoonistutusprojektissa Itävallan Alpeilla. Viitasaarelta kotoisin olevan Eliaksen jälkeläiset eivät kuitenkaan sopineet tähän projektiin, koska pöllöjen piti olla keskieurooppalaista kantaa”, Heikkilä selittää.

Viirupöllö on luonnonsuojelulailla rauhoitettu laji, joten sen siirtoon tarvitaan lupa ELY-keskukselta. Pöllöt kuuluvat myös kansainvälisen CITES-sopimuksen piiriin, jolla säädellään uhanalaisten lajien kauppaa. Tämän vuoksi tarvitaan EU-todistus, ennen kuin poikaset voivat muuttaa uuteen kotieläintarhaansa.

Viiru ja Raita ovat kuitenkin vielä autuaan tietämättömiä tästä kaikesta. Ne saavat rauhassa keskittyä opettelemaan pöllönelämää Blondin ja Eliaksen hyvässä hoidossa. Lentoharjoitukset ja siipijumppa Ranualla jatkuvat.

Muokattu 30.5. Lisätty tieto Raidan poistumisesta pöntöstä.

Kommentit

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Luonto

  • Siperian metsäpalot jatkuvat – miten luonto selviää liekeistä?

    13 miljoonaa hehtaaria metsää on jo palanut tänä vuonna.

    Siperian metsäpaloja ei ole saatu vieläkään hallintaan, vaan ne jatkavat leviämistään. Venäjällä on palanut metsää tämän vuoden aikana jopa 13 miljoonaa hehtaaria. Eläimille ja kasveille metsäpalot merkitsevät dramaattisia muutoksia, joista toipumiseen menee vuosikausia. Pohjoisella pallonpuoliskolla roihuaa tällä hetkellä niin Pohjois-Amerikassa kuin Venäjällä.

  • Majava – metsänomistajan riesa vai ahkera luonnonsuojelija?

    Majavien läsnäolo hyödyttää muita eläimiä.

    Metsiemme uuttera eläininsinööri majava työskentelee ahkerasti luonnon monimuotoisuuden puolesta. Tuore tutkimus paljastaa, että majavalammilla elää lähes kaksi kertaa enemmän nisäkäslajeja kuin tavallisilla metsälammilla. Myös nisäkkäiden yksilömäärä on isompi. Eikä tässä vielä kaikki: majavien läsnäolo hyödyttää kaloja, sammakoita, hyönteisiä ja vesilintuja.